Lastensuojelulaki on 12 vuotta vanha, mutta lastenkodeissa on vieläkin vaikeuksia noudattaa sitä – nyt osa työntekijöistä miettii, mitä enää saa tehdä

Suurin ongelma apulaisoikeusasiamiehen mukaan on, ettei tavallista kasvatusta eroteta ihmisoikeuksien eväämisestä.

lastensuojelulaitokset
Huppariin pukeutunut nuori pitkätukkainen istuu pää painuksissa.
Oikeusasiamies painottaa, että lapsen huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen ei ole lapselle rangaistus.Timo Nykyri / Yle

Suonenjokelainen Vanhamäen lastenkoti on lähtenyt etunenässä uudistamaan toimintaohjeitaan. Se tarkoittaa sitä, että lastenkodissa mietitään uudelleen, mitä rangaistuksia lapselle voidaan antaa ja mistä syystä.

Taustalla on kohua herättänyt Muhoksen Pohjolakodin tapaus. Tänä vuonna eduskunnan oikeusasiamies teki 16 tarkastuskäyntiä lastensuojelulaitoksiin. Paljastui, että monessa laitoksessa lapsia ja nuoria kohdeltiin laittomalla tavalla. Tarkastuksista seurasi se muun muassa se, että Keskusrikospoliisi tutkii Pohjolakotia.

Näyttäisi olevan erilaisia näkemyksiä ja vaikeuksia tulkita sitä lakia.

Maija Sakslin

Oikeusasiamiehen tarkastukset eivät osuneet Vanhamäkeen, joka on yksi Suomen suurimmista lastenkodeista. Vanhamäellä toimintaohjeet on jo aikaisemmin lähetetty kahdelle lakimiehelle luettavaksi. Muhoksen tapauksen tultua ilmi Vanhamäellä ohjeista on vieläkin keskusteltu.

– Sellaiset asiat, joita kannattaa varmasti miettiä, on esimerkiksi lasten vapaan liikkumisen ajat. Oikeusasiamies otti kantaa Muhoksella, että ne olivat liian tarkasti rajattuja. Me olemme löyhentäneet rajoja, Vanhamäen lastenkodin johtaja Tiina Airaksinen kertoo.

Yksi asia, jota Vanhamäellä on mietitty on se, moneltako nuoren on palattava kaupungilta tai kavereiden luota lastenkotiin. Toinen asia on tupakointi.

– Jos nuori tupakoi laitosalueen ulkopuolella, meillä ei ole oikeutta rangaista häntä. Se ei tarkoita, ettei siitä voi keskustella.

Nuorelle voidaan antaa arestia ja hänen puhelimensa voidaan takavarikoida, mutta rajoituksille täytyy olla perusteltu syy.

Vanhamäen lastenkodin johtaja Tiina Airaksinen hevosaitauksella
Tiina Airaksisen johtaman lastenkodin alueella on säätiön talli. Lapset saavat ratsastaa ja hoitaa sekä hevosia että poneja.Matti Myller / Yle

Suurin ongelma lastenkodeilla näyttää apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan olevan se, ettei laitoksissa eroteta tavallista kasvatusta perus- ja ihmisoikeuksista.

– Siinä näyttäisi olevan erilaisia näkemyksiä ja vaikeuksia tulkita sitä lakia. Eli vaikeuksia tunnistaa ne tilanteet, mitkä ovat tavanomaista kasvattamista, Maija Sakslin kertoo tarkastuskierroksella esiin tulleista huomioista.

Sakslinilla ei ole vastausta siihen, miksi niiden erottaminen on vaikeaa.

Kritiikkiä työntekijöiltä

Lastensuojelulaki on 12 vuotta vanha, mutta sen tulkitseminen on ollut lastenkodeille vaikeaa. Hiljattain lakimies Kati Saastamoinen teki kirjan Lapsi sijaishuollossa – yhteydenpidon rajoittaminen ja rajoitustoimenpiteet, jota useat laitokset käyttävät apuna lain tulkinnassa.

Osa lastenkotien työntekijöistä kokee, että heillä ei ole keinoja puuttua lasten ongelmiin, koska mitään ei saa tehdä.

– Kritiikkiä tulee varsinkin pidempään alalla toimineilta, ihan täysin ammattitaitoisilta ihmisiltä. Argumentti otetaan käyttöön, kun heille sanotaan, että te ette voi enää toimia tällä tavalla. Auttaako nuorta oikeasti se, että isketään hirveä tiukkoja rajoja ja sanktioita, Tiina Airaksinen sanoo.

Miksipä lähteä kaverin kanssa painimaan, kun ei siitä mitään hyvää seuraa kenellekään.

Tiina Airaksinen

Airaksisen mukaan laitosten työntekijöiltä ei puutu työkaluja puuttua ongelmiin.

– Me kuitenkin huolehdimme ja vastaamme toisten ihmisten lapsista, jotka meille on sijoitettu. Sen vuoksi meidän pitää miettiä rangaistuksia vielä tarkemmin kuin vanhempien kotona. Yksilön itsemääräämisoikeuden rajaaminen on äärimmäinen toimenpide. Meillä kotiarestista puhutaan liikkumavapauden rajaamisena.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei tiedä, miksi kasvatuksellisten keinojen erottaminen perus- ja ihmisoikeuksista on vaikeaa.Markku Pitkänen / Yle

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa, etteivät työkalut voi olla ensisijaisesti olla rajoittamiskeinoja, joilla puututaan lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin.

Ongelmatilanne voi ollapa vaikka teini-ikäisen väkivaltainen käyttäytyminen. Mikäli puhe ei tehoa, työntekijät voivat soittaa poliisin, ambulanssin tai vartijan paikalle.

– Mitä useampi viranomainen tilannetta on arvioimassa, rajaamassa ja fyysisesti rajoittamassa, sitä parempi se on oman oikeusturvan kannalta. Miksipä lähteä kaverin kanssa painimaan, kun ei siitä mitään hyvää seuraa kenellekään, Tiina Airaksinen tuumaa.

Valvonta ei ole ratkaisu ongelmiin

Julkisuuteen nousevat usein lastenkodit, joissa on ongelmia. Suomessa on kuitenkin erittäin hyviä toimivia laitoksia. Valitettavasti on myös lastenkoteja, joiden toiminta ei kestä päivänvaloa, sen osoittavat oikeusasiamiehen tarkastukset.

Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt tänä vuonna 16 tarkastusta. Vaikka tarkastuksissa tuli ilmi runsaasti korjattavaa, tarkastusten määrää ei nosteta.

– Tietenkin valvontaa tarvitaan, mutta se ei ole ensisijainen keino lastenoikeuksien edistämisessä, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin muistuttaa.