Ville Valo, Tauno Palo - Satu Saaristolla on itse kerätty 400 nimikirjoituksen kokoelma!

Keravalainen Satu Saaristo tapasi lukuisia tunnettuja henkilöitä työskennellessään toimittajana. Ujosta pikkutytöstä tuli maailmannainen, joka edelleen haaveilee huippusopraanon nimmarista.

Puoli seitsemän
Nainen istuu sohvalla ja katsoo suoraan kameraan.
Keravalainen Satu Saaristo ei ole koskaan ottanut nimmaria esim. käsivarteen vaan aina jonkinlaisella paperille.Jari Kovalainen / Yle

Ensimmäinen nimikirjoitus uima-altaalla

Aloin kerätä nimikirjoituksia vuonna 1958. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut urheilusta. Olin käynyt katsomassa yleisurheilua Olympiastadionilla Helsingissä ja todennäköisesti nähnyt stadilaisten nuorten pyytävän nimikirjoituksia. Siitä sain idean. Myöhemmin ostin kirjakaupasta ensimmäisen vihon ja kuivamustekynän.

Monta eri nimmaria samassa kuvassa.
Satu Saaristolla on satoja eri nimikirjoituksia.Jari Kovalainen / Yle

Keravalle oli juuri valmistunut maauimala. Ensimmäiset nimikirjoitukseni ovat kärkipään uimareiden, Harry Holmanin, Stig-Olof Grennerin ja Karri Käyhkön. Nyt jälkeenpäin lempeästi naureskelen sille pikku-Sadulle, joka niin totisena ja itsevarmana käveli näiden suurien tähtien luokse.

Kuvassa kaksi nimikirjoitusta.
Satu Saariston ensimmäiset nimikirjoitukset huippu-urheilijoilta vuonna 1958.Jari Kovalainen / Yle

Miksi nimikirjoitukset?

Joku määrittelemätön uteliaisuus ja kiinnostus on varmasti vaikuttanut tähän. Keräsin lapsena urheilijoiden kuvia ja nimikirjoitukset olivat luonteva jatko sille. Osa ihmisistä tykkää keräillä erilaisia asioita. Minun on vaikeaa harrastaa konmaria!

Voitin ujouteni

Olin nuorena todella ujo mutta nimikirjoituksia kerätessä ujous oli voitettava. Siitä osoituksena minulla on Tauno Palon nimikirjoitus vuodelta 1960.

Olin tulossa äitini kanssa Radion Sinfoniaorkesterin konsertista iltamyöhällä. Palo oli ostamassa Rautatieaseman kioskista lihapiirakkaa. Menin tähtinäyttelijän luo nimikirjoituslehtiöni kanssa. Hän oli suuremmoinen ihminen, joka ei sanonut pikkulikalle ei.

Tauno Palon nimikirjoitus
Tauno Palo oli iltapalaostoksilla, kun Satu Saaristo pyysi tähdeltä nimmarin.Jari Kovalainen / Yle

400 nimmaria - miten on mahdollista?

Työskentelin toimittajana Iltasanomissa kolmekymmentä vuotta. Matkustin paljon erilaisissa urheilutapahtumissa ja kotimaassa tein juttuja poliitikoista, iskelmätähdistä ja näyttelijöistä. Aika monen olympiavoittajan ja urheilijan nimikirjoitus löytyy tästä kokoelmasta. Haluaisin vielä huippusopraano Anna Netrebkon nimikirjoituksen!

Minulla on paljon sellaisia nimmareita, joita en olisi saanut ilman työtehtäviä. Nimmareissa on kieltämättä myös sellaisia, joiden kirjoittajia en enää muista. Ties mitä aarteita niistä löytyy!

Ikimuistoisin kohtaaminen tapahtui Neuvostoliitossa

Olin toimittajana työtehtävissä Pietarissa, joka oli silloin vielä Leningrad. Kaupungissa järjestettiin Save St. Petersburg -konsertti, ja Suomesta esiintymässä olivat Paula Koivuniemi ja Jaakko Ryhänen.

Illalla olin Paulan ja hänen silloisen miesystävänsä Ilkka Kanervan kanssa syömässä hotellin ravintolassa, kun huomasin viereisessä pöydässä maailmankuulun viulistin Yehudi Menuhinin.

Nappasin muistilehtiöni ja pahoittelin illallisen keskeyttämistä.

Menuhin kirjoitti nimensä hyvillä mielin. Hänestä huomasi, että kun on riittävän suuri tähti, niin ihmisessä ei ole diivan elkeitä.

Se oli lempeä, ihana kohtaaminen.

Kuvassa monta erilaista valokuvaa, jossa haastateltava yhdessä poliittikkojen ja muiden julkkisten kanssa.
Satu Saaristo työskenteli Iltasanomien toimittajana 30 vuotta. Sinä aikana hän tapasi valtavasti tunnettuja henkilöitä.Jari Kovalainen / Yle

Ville Valo - niin karismaattinen!

Kollegani oli tekemässä haastattelua kanssa ja satuimme samaan hissiin. Pyysin vahtimestarilta paperia. Hän oli hirmuisen ihana ja jopa häkellyttävän karismaattinen. En yhtään ihmettele, että hän on saavuttanut sellaisen maailmanlaajuisen valtavan suosion. Arvostan hänen työtään. Nimensä veroinen kaveri? Ehdottomasti valovoimainen!

Kuvassa Villen Valon nimikirjoitus
Ville Valossa oli sellaista karismaa, joka todellakin säteilee, muisteli Satu Saaristo.Jari Kovalainen / Yle

Mikä on jäänyt harmittamaan?

Kyllä minua harmittaa, että en aikoinaan pyytänyt nimikirjoitusta Martti Ahtisaarelta. Minulla on yksi kuva, jossa haastattelen häntä lentokoneessa. Hän oli silloin Suomen istuva presidentti. Silloin hänen arvostuksensa ei ollut sellainen kuin se myöhemmin on ollut.

Valokuvassa toimittaja haastattelee presidentti Ahtisaarta lentokoneessa.
Satu Saaristo tapasi työssään paljon huippupoliitikkoja. Presidentti Ahtisaari haastattelussa lentokoneessa.Jari Kovalainen / Yle

Nimikirjoituksen eli autografin tulevaisuus?

Minua suorastaan huolestuttaa se, että ihmisten oma käsiala katoaa. Kuitenkin käsialakirjoitus kertoo meistä ja on aina tunnistettava. Sitä paitsi monella on niin koristeellinen käsiala, että ne ovat kuin taideteoksia!

Nimmarikokoelman arvo?

Olen miettinyt, että mitä tälle tapahtuu sitten joskus myöhemmin. Näin jälkikäteen nimikirjoituslehtiöitä on kiva selata. Näihin kuitenkin liittyy muistoja ja jokaisen takana on pieni kertomus. Näin haluan ajatella. Onhan tämä jollain tavalla elämäni tarina jossain mielessä, story of my life!