Vuoden 2010 tienoilla Suomessa tapahtui käänne: Varakkaat alkoivat syödä aiempaa enemmän kalaa ja pienituloiset entistä vähemmän

Köyhien ja rikkaiden väliset erot ruoankulutuksessa ovat kaventuneet Suomessa, mutta poistuneet ne eivät ole.

tuloerot
Lohta leikkuulaudalla.
Getty Images

Marketin kalatiskille asteleva nuori tutkija on jo päättänyt, mitä lapsille laitetaan. Vaikka tarjolla on paljon punalihaista lohta niin Norjasta kuin kotimaastakin, Antti Kähärin ostoskoriin päätyy silakkafileitä.

Silakkaa kalastatetaan eniten Suomen merialueilta, mutta suurin osa siitä päätyy turkistarhoille. Toki viime aikoina silakan ovat löytäneet myös nuoremmat ikäluokat, arvioi CM Kupittaan kalaosaston vastaava Marko Vaattovaara.

– Nuoretkin ovat alkaneet ostaa silakkaa. Muutama vuosi takaperin nuoret ei niin paljon silakkaa arvostaneet.

Silakoita.
Suurin osa kalastetuista silakoista päätyy turkistarhoille.Amanda Vikman / Yle

Syykin lienee selvä. Kun kotimainen kuhafilee on maksanut yli kolmekymppiä, niin silakkaa on saanut alle kymmenellä eurolla. Osansa lienee myös sillä, että silakkafileen valmistaminen ruoaksi ei vaadi suuria gourmet-taitoja.

Kalan kulutus on kasvanut 2000-luvulla, mutta suurimman osan kasvusta on haukannut norjanlohi.

Kalankulutuksessa on ero köyhien ja varakkaiden välillä

Kalan osuus suomalaisten elintarvikemenoista kertoo, että ylin tuloluokka syö enemmän kalaa kuin matalatuloiset. Vuonna 2016 hyvätuloisten ruokamenoista kalan osuus oli noussut vajaaseen kuuteen prosenttiin.

Matalatuloisilla kalaostoksia tehtiin entistä harvemmin ja rahaa niihin käytettiin alle neljä prosenttia elintravikemenoista.

Tuloluokissa kulutuskäyrät osoittavat eri suuntiin. Köyhät syövät kalaa aina vain vähemmän ja varakkaammat yhä enemmän.

– Muutos tapahtui vuoden 2010 tienoilla, jolloin kulutuskäyrät lähtivät erkaantumaan toisistaan, sanoo Turun yliopiston tutkija Antti Kähäri.

Hänen mukaansa kala sopisi hyvin korvaamaan muuta eläinproteiinin saantia. Kalan valinta ruoaksi olisi myös ilmastoneutraalimpi ratkaisu kuin lihansyönti.

Tialstografiikka
Kalan kulutus on eriytynyt tällä vuosikymmenellä hyvä- ja huonotuloisten välillä.Mikko Airikka | Yle

Miehet vierastavat edelleen kasviksia

Vanha vitsi on miehistä, jotka ovat tehneet sopimuksen kanin kanssa. He eivät syö kanin ruokaa, eikä kani aja heidän polkupyörällään.

Vitsissä on totuuden siemen, sillä vaikka kasvisten ja hedelmien syönti on kasvanut, niin miesten kiinnostus niitä kohtaan on laimeaa.

Vertailtaessa tuloluokkia keskenään, niin korkeasti koulutetut miehet syövät vähemmän kasviksia kuin matalan koulutustason naiset.

– Naisethan on kautta aikojen ja kaikissa tutkimuksissa syöneet terveellisemmin kuin miehet, Antti Kähäri toteaa.

Antti Kähäri, tutkija, Turun yliopisto
Tutkija Antti Kähärin mukaan miehet syövät edelleen niukasti kasviksia ja hedelmiä.Markku Sandell / Yle

Miehet syövät tyypillisesti enemmän lihaa kuin naiset. Toki Kähäri on löytänyt ryhmän, jossa sukupuolierot keikahtavat.

– Alle neljäkymppiset naiset kuluttavat enemmän sokeria kuin miehet, mutta vanhemmissa ikäluokissa eroa ei näy.

Tuloerot ovat aina näkyneet kulutustavoissa ja tutkijatohtori Taru Lindblomin mukaan sosiaalinen huono-osaisuus on usein yhteydessä kotitaloudessa tehtyihin epäedullisiin ruokavalintoihin. (siirryt toiseen palveluun)

Tämä tarkoittaa sitä, että tällöin lautaselle päätyy usein energiatiheää, prosessoitua ruokaa, jossa on paljon rasvaa ja sokeria.

Kotipizzan Härkis burgerpizza sisältää pizzapohjan, tomaattikastiketta, vegaanista juustoa, härkäpapuvalmistetta, salaattia ja vegaani long island -kastiketta. Kuvattu Kotipizzassa Mikkelin keskustassa.
Kotipizzan Härkis-burgerpizza sisältää muun muassa härkäpapuvalmistetta ja vegaanista juustoa.Niklas Gabrielsson / Yle

Miten lihan voi korvata?

Kasvisruokaan siirtyminen on monelle eettinen valinta, jonka katsotaan säästävän luonnonvaroja ja olevan vähemmän haitallista ympäristölle.

Luonnonvarakeskuksen vetämässä ScenoProt (siirryt toiseen palveluun)-hankkeessa tutkimushenkilöt söivät kolmen kuukauden ajan kasvispainotteisempaa ruokaa. Kun eläin- ja kasvisproteiinin osuudet ruokavaliossa olivat puolet ja puolet, niin ruokavalion sai kotioloissa toimimaan.

Ongelmia syntyi, kun kasvisproteiinin osuus yritettiin nostaa 70 prosenttiin. Kolmasosa tutkimukseen osallistuvista sai vatsavaivoja palkokasvesita eli härkäpavuista ja herneistä. Pahimmillaan ruokavalio aiheutti ripulia.

Kasvispainoitteisen ravinnon hyviä puolia olivat lisääntynyt kuidun saanti ja käytetty rasva oli pehmeämpää.

Lue myös:

Fleksaaja, vegaani tai ihan vaan lihansyöjä – osallistu keskusteluun: Vaikuttaako ilmastouhka siihen mitä syöt?

Etelä-Pohjanmaalla uskotaan härkäpapuun – uusi Härkis-tehdas nousi kasviproteiinitrendin pönkittämänä

Iso osa pojista syö huolestuttavan vähän kasviksia – kasviskammoa parannetaan nyt somekampanjalla

Koulut alkavat vähitellen tarjota kahta pääruokaa – liharuuan rinnalle kasvisruokaa

Puolustusvoimat selvitti: Kasvisruoka täyttää yleiset ravitsemussuositukset

Vegaaniruoan voimalla juoksee vaikka sadan kilometrin lenkin – ultrajuoksija antaa vinkit kasvisruokaan, jolla pärjää kovassakin rääkissä

Kasvisruoka kelpaa entistä useammin myös sekasyöjälle – "Kasvisruokia maustetaan ja ne maistuvat hyvälle"

Pelastaako kasvisruoka lihatalot? "Viimeinen virhe olisi lähteä taistelemaan sitä vastaan"