Suomi ei aio vielä leikata kehitysapuaan Tansanialle – UM:n virkamies rauhoittelee homokampanjasta aiheutunutta kohua: "Yksittäisen henkilön populistinen kampanja"

Suomen suunniteltu tuki Tansanialle on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Tansania
miehiä kalastusveneessä
Miehiä lähdössä kalastamaan Sansibarissa Tansaniassa.Mahmut Serdar Alakus / Getty Images

Suomi ei vielä harkitse keskeyttävänsä, leikkaavansa tai peruvansa kehitysapuaan Tansanialle.

Ulkoministeriön Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikön päällikkö Theresa Zitting kertoo Ylelle, että Suomi kuitenkin seuraa tarkasti Tansanian ihmisoikeustilanteen kehittymistä. Zitting sanoo, että ulkoministeriössä on keskusteltu ja keskustellaan vastaisuudessakin aiheesta vilkkaasti.

– Kun Tansaniassa nousee esiin tällainen huolestuttava tilanne, se ei ole tietenkään millään tavalla ”business as usual”-tilanne meille. Mutta emme koe, että haluamme siihen [kehitysapuun] koskea tällä hetkellä, Zitting sanoo.

Tanska ilmoitti torstaina leikkaavansa kehitysapuaan Tansaniaan hallinnon homofobisten lausuntojen takia. Samana päivänä Maailmanpankki ilmoitti peruneensa maalle suunnitellun 300 miljoonan dollarin lainan hallinnon tiukkojen määräysten vuoksi.

Kehitysapua työllisyyteen ja hallinnon uudistamiseen

Zitting painottaa, että Suomi on erittäin huolestunut Tansanian ihmisoikeustilanteesta. Hän kertoo, että Suomen on tarkoitus katsoa jo lähiaikoina laajemmin yhteistyötä maan suuntaan, jotta ihmisoikeustilanteeseen saataisiin parannusta.

Zitting muistuttaa, että Tansaniassa elää edelleen 25 miljoonaa ihmistä eli 40 prosenttia väestöstä ”äärimmäisessä köyhyydessä”, joten Suomen kehitysapu maalle on tärkeää.

Suomen kehitysavun saajamaista Tansania kuuluu kymmenen suurimman joukkoon. Suomen suunniteltu tuki Tansanialle on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Zitting sanoo, että Suomen tuki Tansaniaan on kohdistunut lähinnä aloille, joita Suomi pitää tärkeinä asioina Tansanian kehitykselle. Niitä ovat hänen mukaansa muun muassa työpaikkojen lisääminen metsäsektorilla, hallinnon uudistamisen ja veronkannon tukeminen ja naisten osallistuminen politiikkaan.

Raskaaksi tulleet tytöt pois koulusta ja homojen ilmiantokampanja

Tansanian ihmisoikeustilanne on heikentynyt huomattavasti viime aikoina.

Tansanian Dar Es Salaamissa kuvernööri Paul Makonda kehotti lokakuun lopussa kansalaisia ilmoittamaan viranomaisille homoseksuaalien nimiä, jotta homoseksuaaleja voitaisiin pidättää ratsioissa.

Zitting haluaa kuitenkin rauhoittella kampanjasta syntynyttä kohua. Hänen mukaansa kyseessä on yksittäisen henkilön populistinen kampanja, joka on jo osoittanut rauhoittumisen merkkejä. Zittingin mukaan Tansanian hallitus ei ole suostunut allekirjoittamaan kampanjaa.

– Makonda ei ole onneksi saanut valtavaa kansanryhmää kampanjansa taakse. Toivomme tietysti, että se jää henkilökohtaiseksi yritykseksi, joka kuihtuu kokoon.

Homoseksuaalisuus on Tansaniassa laitonta, ja miesten välisestä seksistä voi saada elinkautisen tuomion. Homovastaisuus on Tansaniassa yleistä, joten monet homot ja muut seksuaalivähemmistöihin kuuluvat elävät piilossa.

Tansania on myös estänyt raskaana olevia tyttöjä käymästä koulua. Tansanian presidentti John Magufuli on myös ilmoittanut, ettei tyttöjä saisi päästää palaamaan kouluun raskauden jälkeenkään.

Zitting sanoo, että tansanialaiset ovat yrittäneet kertoa, että he järjestävät näille tytöille koulunkäynnin toisella tavalla.

– Tämä ei kyllä hirveästi vakuuta ja tämän asian perään aiomme katsoa jatkossa.

Myös Euroopan unioni on kertonut tarkastelevansa uudelleen suhdettaan Tansaniaan. EU veti aiemmin marraskuussa lähettiläänsä pois maasta.

Tansanian oppositio ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat jo pitkään kritisoineet Magufulin tiukkaa linjaa. Human Rights Watch -järjestön mukaan Magufulin hallinto on "rajoittanut perusoikeuksia sortavilla laeilla ja määräyksillä".