Oletko parikymppinen opiskelija? Tulevaan työhösi toivotaan joustoja, jotta voisit hankkia lapsia – 4 tärkeintä puheenaihetta väestöennusteesta

Tilastokeskuksen tuoreesta väestöennusteesta riittää keskusteltavaa.

väestöennusteet
Katunäkymä
Jouni Immonen / Yle

1. Pitkä koulutus lykkää lastenhankintaa – pitäisikö asialle tehdä jotain?

Vuosikausia laskenut syntyvyys on vähentämässä nuorten suomalaisten määrää merkittävästi. Suomen koko väkiluku on kääntymässä laskuun 2030-luvulla.

Näin raportoi Tilastokeskus tuoreessa väestöennusteessaan. Voit lukea ennusteen tärkeimmät kohdat ja keskustella aiheesta täällä.

Kun asiantuntijat perkaavat ennustetta, keskeiseksi teemaksi nousevat työelämän ja perheen perustamisen sovitteleminen yhteen. Tilastokeskus olettaa nyt, että suomalainen nainen synnyttää elinaikanaan keskimäärin 1,45 lasta. Kolme vuotta sitten tämä, niin sanottu kokonaishedelmällisyysluku, oli 1,7.

– Ilmiö liittyy siihen, että lastenhankintaa lykätään myöhemmäksi. Osatekijänä ovat pitkät koulutusajat. Jos niihin pystytään puuttumaan, niin lastenhankinta todennäköisesti aikaistuu, toteaa Kelan tutkija Anneli Miettinen.

Väestöliiton Minna Säävälä harmittelee sitä, etteivät ihmiset ylipäänsä välttämättä pysty toteuttamaan lapsitoiveitaan.

– Mahdollisuus voida hankkia lapsia jo opiskeluaikana pitäisi tehdä helpommaksi. Nykyään se on taloudellisesti lähes katastrofaalisen vaikeaa, Säävälä sanoo.

Poliittisesti nuorten työllistyminen on ikuisuuskysymyksiä. Veronmaksajia tarvitaan. Nyt heitä tarvitaan myös syntyvyyslukujen nostamiseksi. Nuorena hankittu esikoinen avaisi itsessään mahdollisuuksia useamman lapsen hankintaan.

– Jos ja kun nuoret aikuiset halutaan työelämään, niin työhön olisi saatava joustoja. Monilla nuorilla aikuisilla on epävarmoilla työmarkkinoilla huoli siitä, ovatko pitkät perhevapaat tai ylipäänsä lastensaanti riski työssä pärjäämiselle tai ammatissa pysymiselle, Miettinen toteaa.

Samaan hengenvetoon hän huomauttaa, ettei pelkkä työllisyyteen tuijottaminen silti riitä.

– Pitää miettiä, miten edistää työllistyneiden nuorten aikuisten lastenhankintaa.

Väestö iän mukaan 1900-20165
Yle / Uutisgrafiikka

2. Haluatko saada vanhana eläkettä? Mene töihin ja kannusta myös kaveriasi

Eläke. Sana jonka kaikki työssäkäyvät kolmikymppiset tunnistavat, mutta josta kaikki eivät uskalla edes haaveilla.

Väen vähentyminen ja ikääntyminen lyövät bensaa eläkekeskustelun liekkeihin. Suomessa on nyt vähiten nuoria yli sataan vuoteen. Vanhennutaanko tässä sittenkin omillaan?

Eläkejärjestelmän lujuutta mitataan viimeistään vuosisadan puolivälissä, kun pienet ikäluokat kasvavat työikäisiksi.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki rauhoittelee.

– Kyllä eläkejärjestelmän perusrakenteet kestävät, mutta korotuspaineita työeläkemaksuissa saattaa silloin olla.

– Sitä, ovatko säännöt silloin tismalleen samanlaisia kuin nyt, on mahdotonta sanoa.

Nuorten päätyminen työelämään nykyistä aiemmin parantaisi myös eläkejärjestelmän tilannetta lähivuosikymmeninä.

– Työllisyyden kasvusta ei silti ole pysyvästi korjaamaan matalan syntyvyyden tuomia ongelmia, muistuttaa Tikanmäki.

Ainakin vielä tilanne on se, että kukin sukupolvi maksaa pääosin edeltäjiensä eläkkeet. Mitä siis tapahtuu, kun maksajia on entistä vähemmän ja eläkeläisiä yhä enemmän?

– Talouselämän pitäisi kyetä sellaiseen elinvoimaisuuteen, jolla nämä pystytään kattamaan. Toivottavasti ei tule tolkuttomia vaatimuksia työssäkäyville tämän seurauksena, Väestöliiton Minna Säävälä sanoo.

Valtiolle ikärakenteen muutos on ongelmallinen monessa suhteessa. Kun tulojen ja menojen epätasapaino kasvaa, siihen on reagoitava, toteaa Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.

– Keinoja on monia. Menojen kasvua voidaan yrittää hillitä tekemällä erilaisia leikkauksia. Veroja voidaan korottaa. Silti sanoisin, että kaikkein paras tapa olisi yrittää saada työvoimasta ja väestöstä enemmän irti siinä mielessä, että työllisyys saataisiin nousemaan.

3. Ratkaisuja on löydettävä, sillä ainakaan emme nuorene

Tätä lausetta lukiessasi olet vanhempi kuin koskaan aiemmin. Ikääntymistä ei voi estää.

Väestöennusteessa onkin pitkälti kysymys siitä, millaista elämää elämme 30 vuoden kuluttua.

– Voimme esimerkiksi vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia on tukea niitä ihmisiä, jotka haluavat hankkia lapsia. Entä miten suhtaudumme ihmisiin, jotka tulevat ulkomailta osaksi väestöä, Säävälä kysyy.

Maahanmuutto on osa väestöennustetta. Suomen väestö kasvaa Tilastokeskuksen arvion mukaan 15 000 henkilöllä vuodessa maahanmuuton seurauksena. Kolme vuotta sitten samassa tutkimuksessa luku oli 17 000.

Turvapaikanhakijat eivät vaikuta tilastoihin käytännössä lainkaan. Väkilukutilastoihin päätyvät vain ne henkilöt, joille myönnetään oleskelulupa ja henkilötunnus.

Myönteisen päätöksen saaneet tulevat osaksi tilastoa sitä mukaa, kun ehdot täyttyvät ja päätös saadaan aikaiseksi. Prosessi voi kestää vuosia.

Kielteisen päätöksen saaneet eivät näy virallisissa muutto- tai väkilukutilastoissa lainkaan.

– Pakolaisperusteista maahanmuuttoa ei pitäisi väestöpoliittisesti tarkastellakaan, sillä sen perusteet ja logiikka ovat erilaisia, Kelan tutkija Anneli Miettinen toteaa.

Ilman maahan- ja maastamuuttoa työikäisen väestön määrä vähenisi vuoteen 2030 mennessä reilulla 200 000 henkilöllä ja vuoteen 2050 mennessä 630 000 henkilöllä.

Mutta koska ennusteessa oletetaan, että maahan muuttaa vuosittain 15 000 henkilöä, luvut ovat suopeammat: vuoteen 2030 mennessä työikäisten määrä vähenee 57 000 henkilöllä nykyisesti. Vuoteen 2050 mennessä työikäisten määrä olisi runsaat 200 000 pienempi.

– Kun puhutaan maahanmuutosta ikärakenneratkaisuna, niin ongelmana tietenkin on, että myös maahan muuttava väestö ikääntyy. Se ei olennaisesti muuta ikärakennetta pitkällä aikavälillä, Miettinen sanoo.

Syntyneet ja kuolleet Suomessa 1970-2060
Yle / Uutisgrafiikka

4. Yksinäisyys uhkaa, mutta toivoa on

Ehkäpä sykähdyttävimmän huolenaiheen nostaa esiin Väestöliiton Minna Säävälä. Väestöennuste heijastelee vuosikymmenien päässä siintävää elämää.

Elämäntyylimme johtaa siihen, että harmaatukkaisia ikäihmisiä on silloin paljon nykyistä enemmän. Työssäkäyviä ja lapsia entistä vähemmän.

Samalla ilmiö nimeltä yksinäisyys nostaa päätään.

– Kun meillä on yhä enemmän lapsettomia tai vähälapsisia ihmisiä, jotka tulevat vanhuusikään, niin silloin yksinäisyys nousee polttavaksi aiheeksi.

Perheverkostot kuihtuvat. Yksittäisten ihmisten sosiaalinen piiri pienenee.

– Se on aika ankea kuva, jos ei ole läheistä, joka huolehtisi hyvinvoinnista, Säävälä maalaa.

Kaikesta huolimatta Säävälä ei pidä ennustetta synkkänä. Asioihin voidaan vaikuttaa.

– Pitää voida löytää myönteiset tavat luoda tulevaisuutta. Väestökysymykset ovat meille tavallaan unilukkareita, jotka herättävät hakemaan ratkaisuja.