Åmselen kolmoismurhaaja Yle Perjantain suorassa lähetyksessä: “Tietenkin kadun tekojani edelleen"

Yle Perjantain vieraana nähtiin myös 40 vuotta henkirikoksia tutkinut Helsingin murharyhmän Juha Rautaheimo. Hänen mukaansa murhissa ei ole mitään kiehtovaa, vaan tekijä täytyy vain saada selville.

henkirikokset
Nikita Fouganthine Yle Perjantain lähetyksessä 16. marraskuuta.
Nikita Fouganthine Yle Perjantain lähetyksessä.Yle Areena

Entinen elinkautisvanki Nikita Bergenström kertoi Yle Perjantain suorassa tv-lähetyksessä, että hän on aina katunut tekojaan ja katuu niitä yhä.

Bergenström tunnettiin murhien aikana 1980-luvulla Juha Valjakkalan nimellä. Myöhemmin hän alkoi käyttää julkisuudessa nimeä Nikita Fouganthine.

Yle Perjantain juontaja Sean Ricks kysyi ensimmäisenä kysymyksenään, miksi Bergenström murhasi kolme ihmistä. Bergenström kuvaili vuoden 1988 tapahtumia tarkasti ja sanoi, että pyörävarkaudesta alkanut tapahtumaketju kärjistyi kirkon pihalla väkivaltaan.

– Se oli monien asioiden summa. Missio kesällä 1988 oli tehdä asuntomurtoja Ruotsissa ja Pohjoismaissa. Silloin Ruotsissa emme jaksaneet ajaa enää ja pysähdyimme pikkukylään. Siinä valikoitui mukaan murtovälineet ja ampumaväline.

– Ajattelimme palata takaisin, ja löysin yhden fillarin. Sanoin tyttöystävälle, että mennään tällä. Menimme autolle kirkon luo ja näimme, miten eräs auto alkoi ajaa meitä kohti. Ne asukkaat lähtivät peräämme ja juoksimme heitä pakoon hautausmaalla. Tyttöystäväni Maritan korkokengät olivat niin korkeat, että niillä ei juostu spurtteja.

Bergenströmin kertoman mukaan heidän peräänsä lähteneellä henkilöllä olisi ollut taistelukoulutusta ja Bergenström olisi jäänyt alakynteen.

– Olin 48-kiloinen, pitkätukkainen kundi. Siinä oli kivet vastaan haulikko, Bergenström totesi.

Tässä kohtaa juontaja Sean Ricks keskeytti Bergenströmin puheen.

– Nikita, ne teot olivat raakoja, tapoit isän, pojan ja äidin. Perheestä vain yksi ihminen jäi eloon, Ricks totesi ja kysyi, onko Bergenström katunut tekojaan ja katuuko hän niitä yhä.

– Olen totta kai katunut. Ensimmäiset sata metriä ajon jälkeen olin että ei perkele, nyt lähti homma pahasti käsistä. Se on hankala ymmärtää, jos ei ole rikollista taustaa, miksi ammuin vielä ne muut ihmiset. Mutta siinä toimi kuin kone. Halusin vain pois tilanteesta.

– Totta kai kadun edelleen. 20 vuotta vankilassa se vei minulta, heiltä omaisilta paljon enemmän.

"Pyydän anteeksi"

Ricks kertoi vieraalleen, että Bergenströmin tv-esiintymisestä on uutisoitu Ruotsissa saakka. Ricks kysyi, haluaisiko Bergenström pyytää eloonjääneeltä perheenjäseneltä tekojaan anteeksi.

– Totta kai pyydän anteeksi. En tiedä, miten hän on selvinnyt tästä, Bergenström vastasi.

Juha Valjakkalana tunnettu Bergenström sai tuhansittain fanikirjeitä naisilta 1980-luvun lopusta saakka. Bergenström kertoi, että ei itse halunnut tulla tunnetuksi tai median huomion kohteeksi.

– Median ansiotahan se on. Itse en ollut, että jippii, ottakaa minusta kuvia. Minä en ottanut yhteyttä toimittajiin. Postia tuli naisilta, säkeittäin. Vanginvartija kantoi hirveitä pinkkoja kirjeitä tutkintavankeuteen. Se tuntui oudolta, tietysti.

– Mulla oli pitkät mustat hiukset, ehkä se oli se ulkoinen olemus. Jos olisin ollut läski, finninaamainen tyyppi, ei se olisi mennyt niin. Niin kriminologitkin sanoivat, Bergenström lisäsi.

Bergenström on kohdannut siviilielämässään ongelmia esimerkiksi asunnonhankinnan kanssa menneisyytensä ja tekojensa takia. Silti Bergenström kertoi lähetyksessä, että ei usko olevansa ihmisten mielestä pelottava hahmo.

– En ole kohdannut sellaista, että oi, tuossa menee Nikita, pakoon. Ehkä asunnon haussa saattaa olla ongelmallista, mutta en ole vaarallinen. Vaarallisuusarvioinnin mukaan en ole vaarallinen, enkä sen mukaan todennäköisesti syyllisty uudelleen henkirikokseen.

Juha Valjakkalana tunnettu Nikita Bergenström pidätettiin 11.7.1988.
Juha Valjakkalana tunnettu Nikita Bergenström pidätettiin 11.7.1988.Lehtikuva

"Murhassa ei kiehdo mikään"

Yle Perjantain Mikä murhassa kiehtoo? -lähetyksen vieraina kuultiin myös Helsingin murharymässä 40-vuotisen uran tehnyttä, kolme vuotta sitten eläköitynyttä rikosylikomisario Juha Rautaheimoa.

Perjantain juontaja Rosa Kettumäki kysyi Rautaheimolta lähetyksen teeman mukaan, mikä murhassa kiehtoo.

– Täytyy sanoa heti, että murhassa ei ole mitään kiehtovaa. Kyse on aina lopullisista asioista, omaiset menettävät läheisiään, samoin rikoksen tekijän omaiset. Poliisina rikosten selvittäminen on kiehtonut kyllä ja tyydytystä saa siitä, että saa selvitettyä rikoksen. Tutkinnanjohtaja on se, joka antaa kasvot jutulle. Kyse on silti tiimityöstä, etenkin henkirikoksen kohdalla, Rautaheimo muistutti.

Kun Kettumäki kysyi Rautaheimon uran mieleenpainuvimpia tapauksia, rikosylikomisario luetteli nopeasti kaksi eri tapausta, jotka olivat eri tavoin uran vaikeimpia. Ensimmäinen tapaus, Lahden taksisurma, oli tutkinnallisesti haastava, tapaus, joka ratkesi viimeisen oljenkorren avulla.

– Vaikein juttu oli Lahden taksisurmajuttu vuodelta 2001. Nuori mies otti kyydin ja katosi, samoin auto. Auto löytyi, kuski löytyi ammuttuna myös. Sen piti olla helppo rikos, ehkä huumemiehen teko. Näin ei ollutkaan. Juttu lähti selviämään vasta seuraavana vuonna Bangkokista saakka, ja teko oli luvallisella aseella tehty. Se oli todella iso työvoitto, joka ratkesi viimeiseen oljenkorteen, Rautaheimo muistaa.

Kettumäki kuvaili murharyhmän entiselle tutkinnanjohtajalle yhtä tapausta, joka kuohutti koko Suomea harvinaisen raakuutensa takia. Rautaheimo myönsi, että tapaus pääsi ihon alle.

– Vilja Eerikan tapausta ei voi unohtaa, se oli yksi pahimmista. Aika monen henkirikoksen osalta on tullut tunne, että ne voi ymmärtää, mutta ei hyväksyä. Tämä oli niin raaka ja julma teko, että sitä ei voinut ymmärtää saati hyväksyä. Henkirikos muuttui murhajutuksi vasta, kun parin viikon päästä selvisi, mitä kaikkea hänelle on tehty. Hän oli kuin elävä huutomerkki.

Suomessa henkirikosten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Kettumäki kysyi, mistä murharyhmän entinen tutkinnanjohtaja uskoo henkirikosten vähenemisen johtuvan.

– 1960–1970-luvuilla rikokset olivat erilaisia, nopeita puukotuksia ja muita. Oli suuri ikäluokka, joka tuli sodasta. He olivat oppineet ratkaisemaan asiat väkivallalla. Osa heistä syrjäytyi, heitä kasaantui Helsinkiin. Aika monella oli teräaseita, toisaalta saattoi olla sattumaa, kuka jostain ryyppyporukasta oli uhri ja kuka tekijä. Monet heistä ovat jo manan majoilla. Helsingissä tehokas ensihoito on myös pelastanut monia, Rautaheimo totesi.

Kolmantena vieraana nähtiin rikostoimittaja Pekka Lehtinen.

Lehtinen on toiminut rikostoimittajana yli kaksikymmentä vuotta. Pitkän uransa aikana hän on kirjoittanut useista Suomen uutishistorian tunnetuimmista rikoksista.

Yle Perjantain lähetyksessä Lehtinen kertoi, että mediassa toimittajia kiinnostaa aina se, mitä on tapahtunut ja miksi.

Sean Ricks kysyi Lehtiseltä, tunteeko hän koskaan pistoa sydämessään murhalööpeistä, murhien raakuudella retostelusta.

– Me etsimme motiivia ja motiivi voi kertoa jotakin sellaista, miten tai miksi jokin on yhteiskunnassa väärin. Esimerkiksi Vilja Eerikan tapauksesta paljastui yhteiskunnasta suuria ongelmia. Näin murhan motiivin kertominen voi kertoa jotakin tärkeää., Lehtinen totesi.

“Hän on tuomionsa kärsinyt”

Yle Perjantain tuottaja Pasi Toivonen kertoo, että vieraat lähetykseen valittiin tarkan harkinnan mukaan.

– Haimme lähetyksessä vastausta kysymykseen, miksi murhat kiehtovat ihmisiä niin suuresti. Se on täysin validi kysymys. Me katsomme murhia televisiosta ja luemme kirjoja murhaajista. Sitten kysymykseen tulevat todellisen elämän murhat, jotka ovat kauhistuttavia asioita. Tässä suhteessa Bergenström oli lähetyksen kannalta ainutlaatuinen persoona.

Tuottaja tuo esiin myös oikeusjärjestelmän. Suomessa ihminen on vapaa ja oikeuden mukaan sovittanut tekonsa sen jälkeen, kun on tuomionsa kärsinyt.

– Hänhän on tuomionsa kärskinyt. Ymmärrän kyllä hyvin, että joistain voi tuntua, että hänellä ei ole puheoikeutta. Journalisteina me emme silti voi ajatella, että tämä ihminen ei saa puhua.

Perjantai: Mikä murhassa kiehtoo? Vieraina Åmselen kolmoismurhaaja Nikita Fouganthine, Helsingin murharyhmän legendaarinen tutkinnanjohtaja Juha Rautaheimo ja rikostoimittaja Pekka Lehtinen. Perjantai-dokkari: Piia ei koskaan palannut.

Katso koko lähetys täältä.

Lue lisää:

“Tulkaa riviin, ammun teidät kaikki” – Seppälän viisihenkinen perhe pelastui täpärästi Kotkan kolmoismurhaajalta – Voiko tekoa koskaan antaa anteeksi?

Elävä arkisto: Kolmoismurhan tekijä Juha Valjakkala saadaan kiinni (1.12.2006)