Suomalainen suosii eniten säästämistä vaurastuakseen – myös lottovoitto tai rikas puoliso kelpaisivat mainiosti

S-Pankin kyselyssä joka viides vastaaja piti sijoittamista vaikeana asiana.

rikkaus
Pinkki säästöpossu
Mikko Koski / Yle

Luottamus säästämiseen parhaana keinona rikastua tuntuu olevan suomalaisilla geeneissä – tai ainakin se on jo kansanperinnettä.

Näin voinee väittää, koska S-Pankin kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) liki puolet piti säästämistä parhaana keinona rikastua.

Toiseksi suosituin keino kyselyssä oli töiden tekeminen. Sijoittaminen ja kulutuksesta tinkiminen jäivät kyselyssä hieman alle neljänkymmenen prosentin suosioon.

Tilastograafi
Mikko Airikka | Yle

Kyselyn teettäjälle sijoittamisen saama suosio on ainakin lievä pettymys.

– Ihmiset eivät tiedä kenen neuvoihin he voivat luottaa ja minkälaisella tuotevalikoimalla he voisivat aloittaa sijoittamisen, varallisuudenhoidon johtaja Hanna Porkka S-Pankista pohtii.

Kysely osittain vahvistaa Porkan mietteet, sillä vastaajista reilu viidennes oli sitä mieltä että ei osaa säästää tai sijoittaa.

Reilu neljännes oli väitteen suhteen neutraali. Kuitenkin lähes joka toinen kertoi osaavansa säästää ja sijoittaa.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

– Pankit eivät varmaankaan ole onnistuneet tekemään sijoittamisen aloittamisesta riittävän helppoa. Siksi tuomme uusia palveluita markkinoille, joilla aloittamisen pitäisi olla erittäin nopeaa ja helppoa, varallisuudenhoidon johtaja Hanna Porkka S-Pankista kertoo.

Yksi tällainen helppo keino on lohkaista jokaisesta pankkikorttimaksusta pieni siivu sijoitusrahastoon. Sillä pyritään kerryttämään monista pienistä kertaeristä isompaa summaa ikään kuin huomaamatta.

Kaikuja Kekkosen ajalta?

Taloustieteilijälle kyselyn tulos oli sekä tuttu että vähän menneen ajan kaikuja sisältävä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaa Mika Maliranta pohti tuloksia kansantalouden ja etenkin talouskasvun näkökulmasta ja huomasi tulosten palaavan ajassa vuosikymmenien taa.

– On ihan kiinnostavaa, että tässä aika paljon korostettiin säästämistä, mutta se oli talouskasvun kannalta tärkeämpää aikaisemmin, ei niinkään nyt. Kekkosen aikana oli tärkeätä, että meillä oli ikään kuin malttia säästää ja vaurastua, Maliranta sanoo.

Urho Kekkonen toimi Suomen presidenttinä 1956 – 1981. Ennen pitkää presidenttikauttaan hän kirjoitti pääministerinä ollessaan vuonna 1952 kirjan, jonka nimi on: ”Onko maallamme malttia vaurastua?” Kirjaan, tai ainakin sen otsikkoon on tavattu usein viitata talouskasvuun liittyvissä keskusteluissa.

Lottovoittoon luottaa joka kymmenes

Suomalaisista 17 prosenttia luottaa rikastumisessa isoon perintöön. Lottovoittoon tai rikkaan puolison löytämiseen luottaa joka kymmenes.

Kyselystä ei käy ilmi, kuinka vakaa on ollut vastaajien luottamus näihin rikastumisen keinoihin. Sehän tiedetään, että lotosta miljoonavoiton saaminen on hyvin vaikeaa eikä rikkaan puolisonkaan löytäminen liene juuri helpompaa.

– Itse kyllä suosittelisin puolison valinnan kriteereiksi ihan toisia keinoja. En myöskään laskisi lottoamisen tai vauraan puolison varaan, vaan alkaisin säästää säännöllisesti, Hanna Porkka kehottaa.

Tutkimusjohtaja Mika Maliranta muistuttaa, että lotto on luonteeltaan nollasummapeliä, jossa harvat voittavat ja suurin osa pelanneista häviää.

– Sitä toivoisi, että ihmisillä olisi enemmän mielessä ne rikastumisen tavat, jotka eivät ole nollasummapeliä. Lottovoitto ei synnytä kansantalouteen lisäarvoa. Jos katsotaan vaikka verokalenteritietoja, niin siellähän jotkut ovat tienanneet lottopotin suuruisia rahamääriä. Ne eivät ole peruja lottoamisesta, vaan yrittäjyydestä.

Maailman kriisit heijastuvat vastauksiin

Kysely tehtiin syyskuussa tänä vuonna ja sen tuloksiin lienee heijastunut nykyinen, erilaisten kriisien sävyttämä maailman talouden näkymä. Uutisissa toistuvat sellaiset termit kuin kauppasota, Italian velkaongelma tai Brexit. Niiden ympärillä käytävä poliittinen kädenvääntö heiluttelee valuuttoja ja pörssikursseja.

– Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että mielialakysymykset vaikuttavat ihmisten sijoitus- ja investointipäätöksiin ainakin lyhyellä aikavälillä. Talouskasvun kannalta tärkeitä ovat kuitenkin pitkän aikavälin vaikutukset, joihin mielialatekijät vaikuttavat vähemmän, Mika Maliranta sanoo.

Johtaja Hanna Porkka on asiasta samaa mieltä ja hänkin korostaa, kuinka tärkeää on tiedostaa pitkän aikajänteen merkitys sijoittamisessa.

– Ilman muuta epävarmuus vaikuttaa uskallukseen aloittaa sijoittaminen. Pitkäaikaisessa sijoittamisessa ja pienissä paloissa säästämällä markkinoiden laskut tasoittuvat. Täydelliseen ajoitukseen sijoittamisessa ei kannata pyrkiä, siinä eivät onnistu aina ammattilaisetkaan.

S-Pankin kysely toteutettiin verkkokyselynä 14. – 20.9.2018. Siihen vastasi 1 016 yli 15-vuotiasta henkilöä kyselyn toteuttajan Kantar TNS:n Gallup Forum-paneelista. Kyselyn luottamusväli (virhemarginaali) on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.