Uusi valtakunnallinen päivystysnumero 116 117 laajenee koko maahan ensi vuonna – Mutta millaisissa tilanteissa siihen pitäisi soittaa?

Ensi vuoden aikana koko maassa toimivalla uudella päivystysapunumerolla halutaan vähentää turhia soittoja hätänumero 112:een ja lyhentää jonoja päivystyksissä.

terveyspalvelut
puhelinnumero
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Jesperi Kuorikoski istuu Haartmanin sairaalan päivystysluukulla. Joku on potkaissut seinään: kengänpohjan kuva koristaa kopin seinää.

– Nuo ovat muistoja viikonlopulta, kokenut sairaanhoitaja toteaa tyynesti.

Toissa viikolla Haartmanin päivystyksessä kävi 927 ihmistä. Heistä 88 jouduttiin käännyttämään ovelta ulos joko kotiin tai muualle hoitoon. Haartmanin päivystyksessä käy 90 000 ihmistä vuodessa.

– Onhan se turhauttavaa ja moni voi pahoittaa mielensä, jos on tullut päivystykseen ja maksanut kalliit taksit ja sitten täällä arvioidaan että asiakkaan vaiva hoituisi terveysasemalla seuraavana päivänä ja joudumme lähettämään hänet kotiin.

Syksy on ollut valtavan ruuhkainen.

– Potilaiden vuodepaikkojen järjestely on kuin tetristä pelaisi, Kuorikoski kuvailee.

– Nyt on jo tällaista, eikä influenssakausi ole vielä edes alkanut. En tiedä millä me pärjäämme täällä, pyhällä hengellä varmaan.

Kuorikoski toivoo, että ihmiset soittaisivat uuteen päivystysapunumeroon 116 117, jolloin niin sanottuja turhia käyntejä ei tulisi niin paljon.

Helsingissä kesästä lähtien toiminnassa olleeseen valtakunnalliseksi laajenevaan päivystysapunumeroon odotetaan ainoastaan Uudeltamaalta puolta miljoonaa puhelua vuosittain.

Päivystysapunumerosta vastaa terveyden- tai sairaanhoitaja, joka kuuntelee soittajan oireita ja kysyy niistä lisää ja tekee sitten arvion täytyykö asiakkaan lähteä päivystykseen vai pärjääkö hän kotona siihen asti, kunnes oma terveyskeskus taas avautuu.

Asiakas voi saada neuvon soittaa myös 112:een, jos kyseessä on hätätilanne.

Jesperi Kuorikoski kyykyssä lattialla sairaalan aulassa.
Sairaanhoitaja Jesperi Kuorikoski odottaa kauhulla influenssakauden alkamista ja toivoo, että potilaat löytäisivät ennen sitä uuden Päivystysapunumeron.

Päivystysapunumeron hoitajilla tarkat ohjeet hoidon arviointiin: "Tämä ei ole mikään musta tuntuu -juttu"

Mistä soittaja voi olla varma, että on osannut kuvailla oireensa maallikkona oikein puhelimessa? Mitä jos sairaanhoitaja tekee langan toisessa päässä virheen ja kehottaa potilasta odottelemaan kotona seuraavaan päivään, vaikka tämä olisikin ollut kiireellisen hoidon tarpeessa? Kenen on vastuu?

– Jos on yhtään epävarma itsestään ja oireista ja puhelun jälkeen tulee ajatus, että tulikohan kerrottua kaikkea tai jos tulee joitakin uusia oireita, niin eihän se kiellettyä ole hakeutua päivystykseen.

Sairaanhoitajan mukaan ohjeiden antaminen on aina haastavaa potilasta näkemättä.

– Viime kädessä potilas on kuitenkin itse vastuussa omasta terveydestään ja siitä, että hakeutuu hoitoon, jos tuntuu siltä, että sitä tarvitsee, sairaanhoitaja muistuttaa.

Päivystysapunumeroon ei ole edes pakko soittaa, vaan päivystykseen saa mennä ilman soittoakin.

– Mutta me yritämme tällä tavalla välttää suurien sumien esiintymistä varsinkin kun flunssa- ja influenssakausi alkaa, sanoo sairaanhoitaja Jesperi Kuorikoski.

Langan toisessa päässä on kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisia, eikä ohjeita anneta mutu-tuntumalla, sanoo Uudenmaan Päivystysapu 116 117 -hankkeen tiedottaja Taru Tukiainen.

– Hoitajilla on oireiden mukaan laaditut arviointiohjeet, joiden perusteella he kysyvät ne kysymykset soittajalta. Uskon, että niissä tulee käytyä tosi hyvin oireet läpi.

– Jos joku soittaa esimerkiksi kuumeen takia, niin hoitajalla on tietyt kysymykset, jotka hän kysyy. Eli meillä on vakioidut hoidon tarpeen arviointiohjeet, joiden perusteella soittajalle annetaan ohjeita.

– Tämä ei ole kenenkään "musta tuntuu" -juttu, vaan tässä on selkeät ohjeet joiden perusteella ihmisiä ohjataan oikeiden palveluiden piiriin, hän sanoo.

Hätänumeroon eli 112:een saa, ja pitääkin soittaa, jos päivystysapunumeroa ei muista. Sinne saa soittaa, jos tuntuu siltä, ettei ole aikaa näppäillä pidempää numeroa ja jos pelkää, että aikaa menee liikaa soittelurumbaan.

– Onhan se lyhyempi numero, ja aina akuutissa, henkeä uhkaavassa tilanteessa pitääkin soittaa 112:een, toteaa sairaanhoitaja Jesperi Kuorikoski.

Taru Tukiainen kurkkaa oven välistä.
Uudenmaan Päivystysapu 116 117 -hankkeen tiedottaja Taru Tukiainen.

Tarkoitus karsia turhia soittoja hätänumeroon

Päivystysapunumero on jo käytössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella sekä Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Numeron on tarkoitus tulla voimaan joka puolelle Suomea vuoden 2019 aikana.

Päivystysapunumeron on tarkoitus pikku hiljaa korvata nykyiset kymmenet erilaiset terveysneuvontanumerot.

Valtakunnallinen numero on osa sote- ja maakuntauudistusta, mutta ministeriön mukaan numero voidaan ottaa käyttöön ilman uudistustakin.

– Jos maakunnat aloittavat vuonna 2021, niille tulee velvoite ottaa käyttöön tämä numero, kertoo erityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksiköstä.

– Mutta koska tämä hanke on edennyt erittäin hyvin, niin uskon, että numero toimii vuoteen 2020 mennessä koko maassa.

Ilkan mukaan kansalaiset ovat oppineet hyvin hätänumeron 112, mutta muiden neuvontanumeroiden muistaminen tai löytäminen on ollut vaikeaa, "jos ei ole kovin skarppi tiedon etsijä". Uuden valtakunnallisen numeron käyttöön ottamisen yksi tavoite on hätänumeroon soitettujen turhien puheluiden karsiminen.

– 112 -numeroon tulee paljon puheluita, jotka ovat päivystyksellisiä, mutta eivät hätätilanteita, Ilkka sanoo.

Ensiarvio-kyltti sairaalan käytävän katossa.
Niko Mannonen / Yle

Ministeriö: "Puhelinpalvelulla ei ole tarkoitus korvata päivystyksiä"

Onko uudistuksen yksi tarkoitus, että puhelinpalvelulla korvattaisiin päivystyspalveluja, jos terveyskeskukset ja sairaalat harvenevat sote-uudistuksen myötä?

– Palvelussa täytyy olla tarkka tieto siitä, minkälainen tilanne päivystyksissä on ja mitkä paikat ovat auki, minkälaista apua ne tarjoavat ja millaiset palvelut niissä on käytettävissä, Ilkka sanoo.

– Mutta tämä ei ole ratkaisun avain siihen, että tällä korvattaisiin mitään päivystyspalveluita ja niiden olemassaoloa.

– Tämän palvelun tarkoitus on antaa ohjausta ja neuvontaa kansallisesti yhteneväisillä periaatteilla siitä, milloin pitää ottaa yhteyttä ja milloin pitää mennä ja miten kiireesti mihinkin hoitoon, sanoo erityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksiköstä.

Uudellamaalla voidaan jo nyt ohjata soittaja sellaiseen päivystyspisteeseen, jossa on vähiten ruuhkaa. Jos vaikkapa Töölössä asuvan täytyy päästä lääkäriin, niin sairaanhoitaja voi suositella Haartmanin sijaan kauempana sijaitsevaa Malmin sairaalan päivystystä, jos Haartmanin sairaala on pahasti tukossa.

– Ihminen saa aina hakeutua lähimpään päivystykseen, mutta jos tulee tilanne, että yksittäinen sairaala on ruuhkautunut, niin me voimme tarjota tällaista mahdollisuutta Uudellamaalla, sanoo Uudenmaan Päivystysapu 116 117 -hankkeen tiedottaja Taru Tukiainen.

Päivystys -kyltti keskussairaalan edustalla.
Päivystykseen saa aina mennä ilman puhelinsoittoakin.Ismo Pekkarinen / AOP

Minne pitäisi soittaa jos epäilee, että jalka on poikki tai näkee onnettomuuden?

Päivystysapu 116 117 -numero on EU:ssa käytössä oleva numero, joka on tarkoitettu "kiireellisiin, mutta ei hätätilanteisiin". Mistä tavallinen ihminen voi tietää, mikä on kiireellinen tilanne, mutta ei hätätilanne?

Tässä kymmenen esimerkkitilannetta:

Kova rintakipu, äkillinen hengitysvaikeus, tajuttomuus?

– Hätätilanne on sellainen, että terveys tai henki on uhattuna, sanoo Uudenmaan Päivystysapu 116 117 hankkeen tiedottaja Taru Tukiainen.

– Eli jos on esimerkiksi äkillisesti hengitysvaikeutta, kovaa rintakipua tai tajuttomuutta, tai jos on sellainen tunne, että on vaarassa, niin silloin soitetaan aina hätänumero 112:een.

Jalka poikki?

On perjantai-ilta ja epäilen, että minulla jalka poikki. Mitä minulle tapahtuu, jos soitan päivystyspalvelunumeroon 116 117?

– Hoitaja arvioi hoidon tarpeesi ja ohjaa sinut oikeaan hoitopaikkaan. Hän neuvoo kannattaako sinun lähteä päivystykseen, vai soittaa 112:een, joka tarvittaessa lähettää ambulanssin.

Korvatulehdus?

Jos epäilen, että lapsellani on korvatulehdus, minne soitan?

– Omalle terveysasemalle, jos se on auki. Muulloin voit soittaa aina päivystysapuun. Voit kysyä sieltä neuvoja miten lapsen korvakipua hoidetaan. Sairaanhoitaja voi antaa puhelimessa hoito-ohjeita sinulle, Tukiainen kertoo.

Huumeiden yliannostus?

Jos epäilen, että joku on saanut huumeiden yliannostuksen, mitä teen?

– Äkilliset hätätilanteet ovat aina sellaisia, että niistä pitää soittaa aina 112:een.

Synnytys alkamassa?

Jos minulla on synnytys alkamassa, niin mitä teen?

– Kannattaa toimia synnytyssairaalan ohjeiden mukaan, sanoo Tukiainen.

– Synnyttäjille annetaan hyvät ohjeet, mutta voit soittaa myös päivystysapuun, jos ei ole hätätilanne. Siellä meidän hoitajat neuvovat kyllä mitä kannattaa tehdä. Mutta jos on hätätilanne, niin silloin soita 112:een.

Onnettomuus?

Jos olen onnettomuuspaikalla, enkä tiedä onko ihmisillä hengenhätää, niin mitä teen?

– Ensin kannattaa yrittää selvittää, mikä on tilanne ja auttaa mahdollisia loukkaantuneita. Onnettomuudesta soittaisin aina 112:een, sanoo Tukiainen.

Vatsakipu?

Minulla on vatsassa kauheat kivut, mutta en tiedä ovatko ne akuutteja ja hengenvaarallisia. Voinko vain tulla sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen?

– Toki se onnistuu, vastaa sairaanhoitaja Jesperi Kuorikoski Haartmanin sairaalan päivystyksestä.

– Me emme käännytä ketään, vaan kaikille tehdään ensin hoidon tarpeen arviointi. Toki on toivottavaa, että jos oireet ovat kestäneet pidempään, niin silloin kannattaa soittaa sinne Päivystysapuun. Siellä sitten arvioidaan, onko se akuutti tilanne, että täytyy hakeutua päivystykseen vai että riittääkö, jos varaa ajan omalle terveysasemalle sitten, kun se on auki.

Flunssa?

Minusta tuntuu illalla, että flunssani on pahentunut ja huomenna pitäisi mennä töihin. Mitä teen?

– Kannattaa selvittää oman työpaikan käytännöt. Monilla työpaikoilla voi omalla ilmoituksella olla muutaman päivän sairauslomalla. Mikäli tarvitset sairauslomatodistusta, voit aamulla olla yhteydessä työterveyshuoltoon tai omalle terveysasemalle. Silloin kun oma terveysasemasi on kiinni, voit myös soittaa päivystysapuun ja kysyä neuvoja tai hoito-ohjeita, sanoo Tukiainen.

Psyykkinen vaiva?

Minua ahdistaa ja tuntuu, että en kestä enää. Tuntuu todella pahalta ja sydänkin hakkaa. Mihin minun pitäisi soittaa?

– Jos oma terveysasemasi on avoinna, ole yhteydessä sinne. Muuna aikana päivystysapu auttaa ja ohjaa sinut oikean avun pariin, sanoo Tukiainen.