Saako olla kahvia vai teetä? Geenit vaikuttavat valintaasi

Teetä juodaan maailmassa paljon enemmän kuin kahvia, mutta kahvista on viime vuosikymmeninä tullut yhä suositumpaa jopa teen synnyinmaassa Kiinassa.

Kofeiini
kahvikuppi pöydällä
AOP

Suomalaiset ovat edelleen maailman kahvinjuojien lyömätön tilastoykkönen. Keskimääräinen suomalainen juo viisi kuppia kahvia päivässä. Kilon kahvipaketteina se on kymmenen vuodessa.

Mikä meistä on tällaisia kahvisieppoja tehnyt? Geenit – ainakin osittain, vastaa tuore kansainvälinen tutkimus.

Kahvin sisältämä alkaloidi, kofeiini, on karvasta. Ihmisen perimästä riippuu, miten voimakkaana hän karvauden maistaa.

Tutkimus yllätti osoittamalla, että kahvin karvaus ei karkota niitä, jotka aistivat sen selvimmin. Heistä päinvastoin näyttää tulevan kahvin suurkuluttajia.

Suurkuluttaja Britanniassa, tavallinen Suomessa

Geenivarianttien ja maistamisen välinen perusselvitys tehtiin Australiassa koejoukolla, jossa oli runsaat 1 700 kaksosta ja heidän sisarustaan.

Sitten tuloksia sovellettiin yli 400 000 britin geeneihin satunnaistamismenetelmällä, joka testaa syy-seuraus-oletusten pätevyyttä. Nuo ihmiset olivat kertoneet biopankin kyselylomakkeessa muun muassa, kuinka paljon teetä, kahvia ja alkoholia he joivat.

Aineistojen analyysissä osoittautui, että ne, joille karvaus maistuu geenivariantin takia vahvana, ovat keskimääräistä useammin kahvin suurkuluttajia. Tällainen geenivariantti lisää suurkuluttajuuden todennäköisyyttä 20 prosenttia, tutkijat totesivat.

Suomalaisen tavanomaisella viidellä kahvikupillisella päivässä olisi päässyt tutkimuksen suurkuluttajakategoriaan. Raja, jossa karvauden aistiminen ja kahvinjuonti ovat tutkimuksen mukaan keskimääräisiä, on neljä kupillista.

Miksi karvas kelpaa?

Karvauden maistaminen on ihmiselle kehittynyt puolustusmekanismi. Se on varoitus: karvaalta maistuva asia voi olla myrkyllinen, joten se kannattaa sylkäistä heti suusta.

Miksi varoitusmerkki näyttää kahvinjuonnissa kääntyneen väärinpäin? Oppimisen vuoksi, vastaa tutkimusta johtanut apulaisprofessori Marilyn Cornelis yhdysvaltalaisesta Northwestern-yliopistosta. (siirryt toiseen palveluun)

Karvaus on opittu yhdistämään hyviin asioihin, kuten kahvin piristävään vaikutukseen, Cornelis selittää.

Kuparipannusta kaadetaan teetä tarjottimella oleviin laseihin.
Teetä turisteille Gharb Suhilin kylässä Egyptissä. Tee, "shai", on egyptiläisten ehdoton suosikkijuoma. Etelä-Egyptissä tavallisinta on vahvasti ruokosokerilla maustettu tee. Pohjoisessa makua annetaan lisäksi tuoreilla mintunlehdillä.Mohamed Hossam / EPA-EFE

Teen karvaus on erilaista

Niillä, joiden lempikupponen kuumaa on kahvin sijasta teetä, on omat geenivarianttinsa. Heistä osa on erityisen herkkiä maistamaan kiniinin, kiinanpuiden kuoren alkaloidin, jolla ennen hoidettiin malariaa ja nykyisin maustetaan tonic-vettä.

Tutkitut joivat teetä keskimäärin viisi kupillista päivässä. Kiniinin makua erityisesti korostava geenivariantti lisäsi kupillisten määrää neljällä prosentilla heistä, Nature Scientific Reports (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa ilmestynyt tutkimus kertoo.

Suurempi ero löytyi alttiudesta propyylitiourasiilin eli PROP:n maistamiselle. PROP on synteettisesti tuotettu maku, joka on sukua greipin tai parsakaalin kitkeryydelle.

Ne, jotka aistivat PROP:n parhaiten, ovat teen suurkuluttajia yhdeksän prosenttia todennäköisemmin kuin ihmiset keskimäärin.

Teen suosijat karttavat punaviiniä

Kahvin ystävät eivät useinkaan juo teetä suosiolla, ja teenjuojista monet puolestaan eivät kelpuuta kahvia. Se ei ole vain arkihavainto, vaan myös tutkimus todisti sen.

Syy sen sijaan jäi epäselväksi. Voi olla, että kahvittelijoilla on niin kiire saada kofeiiniannoksensa, ettei tee tule kyseeseen, Cornelis arvelee.

Teekin voi toisaalta olla varsin kofeiinipitoista, etenkin vihreä tai valkoinen. Kupillinen ei välttämättä jää juuri jälkeen kahvikupillisen sisältämästä kofeiinimäärästä

Kahvin kaihtamisen syistä antaa vinkkiä se, että PROP:lle herkät juovat keskimääräistä vähemmän myös alkoholia, etenkin punaviiniä.

– Makuaistin tutkimuksia on tehty kauan, emmekä silti tiedä aistin koko mekaniikkaa. Haluamme ymmärtää sitä biologisesta näkökulmasta, Cornelis sanoo.

Nainen pitelee kuppia, jonka kahvin kintaan on muotoiltu vaahdosta hänen selfie-kuvansa.
Erikoinen erikoiskahvi: selfieccino. Rotterdamilaisessa kahvilassa Hollannissa asiakas hörppii kahvin päältä omaa kuvaansa.Robin Utrecht / EPA-EFE

Vaikuttavia tekijöitä on varmasti muitakin

Kahvinjuontiin vaikuttanevat monet muutkin tekijät kuin geneettinen taipumus. Kulttuuri on epäilemättä voimakas vaikuttaja, ja syitä voinee etsiä myös taloudellisista ja sosiaalisista tekijöistä.

Toissa vuonna ilmestyneessä yhdysvaltalaistutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin todettiin, että rajaviivaa ei vetänyt koulutustausta, tulotaso eikä terveys ainakaan sellaisena kuin vastaajat siitä itse kertoivat.

Eroja sen sijaan syntyi, kun tarkasteltiin kansanryhmää, tupakointia ja alkoholinkulutusta.

Silloin kovimmaksi kahvinjuojaksi haarukoitui nuoruusikänsä ohittanut valkoinen ja tupakoiva mies, joka juo keskimääräistä enemmän myös alkoholia. Sukupuolten ero tosin oli pieni.

Tee johtaa, kahvi kirii

Vaikka Suomen kulutuslukuihin on matkaa, kahvi on Yhdysvalloissakin ykkösjuoma. Kulutus on noussut pikku hiljaa 1990-luvun puolivälin aallonpohjasta. Etenkin erikoiskahvit ovat voitolla kisassa virvoitusjuomia vastaan.

Maailmassa selvä ykkönen on tee. Keskiluokan elämäntyylivalinnaksi nousseen kahvin suosio on kuitenkin voimakkaassa kasvussa myös väekkäissä teenjuojamaissa Kiinassa ja Intiassa. Kaupaksi käyvät etenkin erikoiskahvit.

Samoin on Yhdysvalloissa, ennen muuta nuorten joukossa. Jo puolet Yhdysvalloissa myydyistä kahvikupillisista on muuta kuin peruskahvia.

Nainen katselee puhelinta kahvilapöydässä. Pöydällä kahvikuppi ja vesilasi, seinällä samanlainen kuppi isossa julisteessa.
Kahvikupillinen Pekingissä Kiinassa viime syyskuun kahvimessujen aikana. Tuhansien vuosien perinne elää, Kiina on yhä ennen muuta teenjuojien maa. Lähestyssaarnaajien mukana 1800-luvun lopussa Kiinaan tullut kahvi on kuitenkin alkanut maistua yhä useammalle etenkin parina viime vuosikymmenenä.Wu Hong / EPA

Neljän viime vuoden aikana kahvin kulutus on kasvanut Yhdysvalloissa pari prosenttia. Kiinassa kulutus on kolminkertaistunut.

Ei ihme, että länsimaiset kahvilaketjut ovat innostuneet Kiinasta. Starbucks ilmoitti vastikään, että se avaa Kiinaan viiden ensi vuoden aikana kaksi tuhatta uutta kahvilaa nykyisten kolmen tuhannen kahvilansa lisäksi.

Suhteutetaan kuitenkin: Jos kahvin kulutus jaettaisiin tasan lähes 1,4-miljardisen väestön kesken, kukin kiinalainen joisi vuodessa kolme kahvikupillista. Siitä on matkaa keskimääräisen kiinalaisen satoihin vuosittaisiin teekupillisiin.