Kodin radonpitoisuudet kannattaa mitata talvella – STUK: Syöpää aiheuttavan kaasun määrän saa selville mustalla pienellä purkilla

Suomen maaperässä on maailman keskiarvoon nähden paljon radonia.

radon
Radon-mittauksia pitäisi tehdä enemmän
Radon-mittauksia pitäisi tehdä enemmän

Radioaktiivisen kaasun radonin pitoisuudet kannattaa mitata omassa kodissa talven aikana. Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Olli Holmgrenin mukaan otollisin aika mittaukselle on syys- ja toukokuun välisenä aikana. Tuolloin maaperän vesipitoisuus kasvaa, mikä kasvattaa myös radonpitoisuuksia.

Radon on terveydelle haitallinen, koska se voi aiheuttaa keuhkosyöpää (siirryt toiseen palveluun).

– Kun radonia hengittää, keuhkot saavat säteilyä, ja se lisää syövän mahdollisuutta. On arvioitu, että noin 300 keuhkosyöpää tulee vuosittain liittyen radoniin. Toki tupakka on pääasiallinen aiheuttaja, sanoo Holmgren Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Hänen mukaansa Suomessa on maailman keskiarvoon verrattuna paljon radonia. Se johtuu osaltaan Suomen maaperästä, jossa on paljon graniittisia kivilajeja. Myös kylmällä ilmastolla on vaikutusta pitoisuuksiin.

– Lämpötilaero, eli kylmä ulkona ja lämmin sisällä. Kylmän ilman takia pyritään tekemään tiiviitä taloja, siis seinät ja katto, mutta lattiarakenne on jäänyt tiivistämättä ennen vanhaan, ja sieltä se helposti pääsee sisään.

Holmgrenin mukaan isoimmat pitoisuudet on mitattu soraharjuilla Kaakkois-Suomesta Päijät-Hämeeseen ja Pirkanmaalle ulottuvalla alueella, mutta radonia on kaikkialla Suomessa. Radonia voi olla kaikenlaisissa pientaloissa ja kerrostalojen alimmissa kerroksissa.

Pieni musta purkki mittaamiseen

Itse mittaaminen tapahtuu pienen mustan purkin avulla, jota tulisi säilyttää vähintään kaksi kuukautta olo- tai makuuhuoneissa, opastaa Holmgren.

– Siellä on muovifilmin palanen sisällä. Kun radon menee purkkiin sisälle purkin saumasta ja lähettää alfasäteilyä, niin se vaurioittaa purkissa olevan muovin rakennetta. Laboratoriokäsittelyssä jäljet saadaan näkyviksi ja voidaan laskea pitoisuus.

Holmgrenin mukaan suomalaiskotien edellinen otanta radonpitoisuuksissa on vuodelta 2006. Tuolloin noin 100 000 asuntoa ylitti suositeltavan arvon. Tällä hetkellä viitearvona on 300 becquereliä kuutiota kohden.

Tiivistys haastavaa

Jos omassa kodissa pitoisuudet ylittävät sallitun rajat, suosittelee Holmgren harkitsemaan radonimurin tai -kaivon asentamista.

– Tehokkain menetelmä on radonimuri: lattiaan tai sokkeliin tehdään reikä ja imetään sieltä ilmaa, jolloin se alipaineistaa täyttösorakerroksen. Soraharjuille voi tehdä kaivon pihaan.

Myös ilmavaihdon toimivuus on hyvä tarkistaa. Tiivistyksiin hän suhtautuu varauksellisemmin.

– Betonirakenteisissa taloissa on periaatteessa mahdollisuus tehdä tiivistystä, mutta se vaatisi kauttaaltaan kaikkien rakojen tukkimisen, mikä voi usein olla hankalaa. Puurakenteisissa taloissa tiivistys on hyvin haastavaa. Helposti menee paljon aikaa, ja lopputulokset saattavat olla epävarmoja.

Lue myös:

Tehovalvonta paljasti: Monen työpaikan radonpitoisuudet hämärän peitossa – "Oletimme, että mittaukset olisi tehty paremmin"

300 keuhkosyöpää vuodessa – näin helposti selvität kotisi radontason