Nyt tästäkin on tutkimus: Kylmyys ja pimeys lisäävät juopottelua

Laajan yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan alkoholin väärinkäyttö on yleisempää pohjoisilla leveysasteilla. Suomalaistutkija epäilee tulosten yleistettävyyttä.

alkoholinkulutus
Olutpulloja kaupan juomahyllyssä.
Tutkijoiden mukaan kylmillä alueilla juodaan enemmän alkoholia, mikä näkyy edelleen terveystilastoissa.Markku Rantala / Yle

Kylmä ilma ja vähäinen valon määrä altistavat ihmisiä ryyppäämiselle, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Maksasairauksiin keskittyvässä Hepatology-lehdessä julkaistussa (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksessa havaittiin, että maailmanlaajuisesti ihmiset juovat pohjoisessa enemmän alkoholia ja sairastuvat useammin maksakirroosiin kuin etelässä.

Tutkijoiden mukaan ero selittyy osin ilmastolla. Laajassa monikansallisessa vertailussa tutkijat analysoivat sää- ja terveystietoja 193 maasta. Maissa, joissa valoa ja lämpöä riitti enemmän, ihmiset joivat alkoholia vähemmän ja he sairastuivat selvästi harvemmin alkoholiperäiseen maksakirroosiin.

–Tällaista tulosta on aavisteltu vuosikymmeniä, mutta kukaan ei ole vielä tieteellisesti todistanut sitä. Miksi venäläiset juovat niin paljon? Miksi ihmiset Wisconsinissa? Kaikki olettavat, että se johtuu kylmyydestä, arvioi tutkimusta johtanut professori Ramon Bataller Pittsburghin yliopistollisesta sairaalan tiedotteessa. (siirryt toiseen palveluun)

Mikä saa juomaan kylmässä?

Tutkimuksessa ei selvitetty, millä täsmällisellä tavalla ihmisten juomatavat ja ilmasto ovat yhteydessä toisiinsa.

Entuudestaan tiedetään, että pakkasella nautittu viinahörppy antaa hetkellisen tunteen lämmöstä, koska alkoholi laajentaa verisuonia. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä ihmiset nauttivat suurimman osan alkoholista lämpimissä sisätiloissa myös pohjoisessa.

Toisella selittävällä tekijällä – vähäisellä auringonvalolla – tiedetään olevan yhteys masennukseen. Tämä voi osaltaan selittää humalahakuisen juomisen määrää kylmissä olosuhteissa.

Lämpötila ja auringonvalon määrä eivät kuitenkaan ole ainoita tekijöitä, jotka erottavat eteläistä ja pohjoista pallonpuoliskoa. Tutkijoiden piti ottaa huomioon myös kulttuurisia tekijöitä.

– Me yritimme ottaa huomioon esimerkiksi uskonnon ja miten se vaikuttaa alkoholinkulutukseen, kertoi tutkija Meritxell Ventura-Cots Pittsburghin yliopistosta.

Monissa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän muslimimaissa alkoholin käyttöön suhtaudutaan kielteisesti. Tutkijoiden mukaan he pystyivät kuitenkin varmistamaan tulokset niin, että ne pitävät paikkansa, vaikka arabimaat jätettäisiin pois analyysista.

Suomalaistutkija toppuuttelee

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä suhtautuu nyt julkaistuihin tuloksiin epäillen.

– Maiden väliset erot alkoholinkäytössä voivat toki korreloida lämpötilan kanssa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että yksi olisi aidossa syysuhteessa toiseen. Tutkijoiden pitäisi ensin sulkea pois kaikki muut kilpailevat selitykset, Mäkelä sanoo.

– Ihmiset Afrikassa ja Suomessa voivat käyttää eri tavoin alkoholia. Mutta johtuuko se ilmastosta, vai esimerkiksi kulttuurista tai taloudesta? Minusta sitä voi kyllä edelleen miettiä, tutkimusprofessori jatkaa.

Mäkelä huomauttaa, että koko maailmaa koskevissa tutkimuksissa oikeanlaisia mittareita on monesti vaikea löytää. Esimerkiksi maksasairauksien diagnosoinnissa on suuria eroja eri maiden terveydenhoitojärjestelmien välillä.

Mäkelän mukaan masennuksella ja alkoholin liialla käytöllä on tietty yhteys. Tämä ei kuitenkaan riitä yksin selittämään pohjoisen pallonpuoliskon korkeampaa alkoholinkulutusta.

– Suurin osa alkoholista kulutetaan myös Suomessa sosiaalisissa tilanteissa. Sosiaaliset syyt ovat kaikkein yleisin alkoholinkäytön motiivi, ja siihen verrattuna masennus on hyvin harvinainen alkoholinkäytön syy, Mäkelä sanoo.

Lue lisää:

BBC: Living in a cold, dark climate more likely to lead to heavy drinking (siirryt toiseen palveluun)