Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kertoo nyt, mitä Puolasta on odotettavissa ja mitä neuvotteluhuoneissa tapahtuu oikeasti: "Valtaosa ei tunne asioita, joista neuvotellaan"

Puolan Katowicessa sunnuntaina alkaneet ilmastoneuvottelut ovat tulikoe Pariisin historialliselle ilmastosopimukselle.

kansainväliset ilmastoneuvottelut
Outi Honkatukia 7.11.2018
Ympäristöneuvos Outi Honkatukia on Suomen pääneuvottelija YK:n ilmastoneuvotteluissa.Markku Pitkänen / Yle

Uutiskuvissa kansainväliset ilmastoneuvottelut näyttävät pääosin tältä: parituhatpäinen joukko eri maiden edustajia istuu suuressa salissa nimikylttien takana ja käyttää loputtomasti puheenvuoroja.

Siinäkö se tiukin vääntö maailman päästövähennyksistä käydään?

– Ei, se on sirkusta, puuskahtaa Outi Honkatukia.

Suuressa salissa esiinnytään medialle. Siellä pyörii täysistunto, jossa luetaan ennalta valmisteltuja lausuntoja uutiskuvaajien kameroiden seuratessa.

Varsinaiset neuvottelut tapahtuvat muualla: kokouspaikan pienissä pöydissä ja ryhmissä, jotka käyvät koko ajan pienemmiksi ja epävirallisemmiksi.

Ne neuvottelut, joissa asiat todella nytkähtävät eteenpäin, ovat usein kahdenvälisiä. Niiden ajankohta ei näy kokouksen päivittäisessä työjärjestyksessä.

Eivätkä niistä tiedä aina edes neuvottelujen vetäjät.

– Tila ja porukka pienenevät. Se on hyvin sumea ja tarkoituksella epäselvä prosessi. Ilmastokokouksen lopputulos on aina jollekin yllätys, Honkatukia kuvaa.

Hän on Suomen pääneuvottelija tänään Katowicessa Puolassa alkaneissa neuvotteluissa. Honkatukian johdolla Suomi istuu pitkästä aikaa YK:n ilmastoneuvottelujen tärkeisiin pöytiin.

Viime vuosina Suomen edustajat ovat keskittyneet seuraamaan neuvotteluja paikanpäällä. Honkatukia taas on mukana vetämässä niitä.

Massiiviset, tuhansien osaanottajien neuvottelut on pilkottu osiin, jotka keskittyvät Pariisin ilmastosopimuksen eri asioihin. Niitä on käynnissä kokouspaikalla useita yhtäaikaa.

Honkatukia vetää Katowicessa kahta ryhmää: ilmastorahoitukseen ja ambitiomekanismiin eli kunnianhimon nostamiseen liittyviä neuvotteluja.

Ne ovat tärkeitä osioita. Ilmastorahoituksessa on kyse siitä, millaisilla summilla teollisuusmaat tukevat kehitysmaiden ilmastotoimia. Ambitiomekanismi taas tarkoittaa, miten maiden päästövähennyssitoumuksia kiritään entisestään.

YK:n ilmastoneuvottelut ovat monitahoinen prosessi, ja niitä käydään pitkin vuotta. Virkamiehet ovat tavanneet vuoden aikana jo Bonnissa ja Bangkokissa.

Kerran vuodessa paikalle saapuu myös maiden poliittinen johto.

Kokoussali Bangkokin virkamiestason ilmastoneuvotteluissa syyskuussa 2018
Ilmastoneuvottelijoita syyskuun virkamieskokouksessa Bangkokissa, jossa työstettiin Pariisin sopimuksen sääntökirjaa.Kiara Worth / IISD / ENB

Tänä vuonna se tapahtuu Katowicessa. Ja siellä odottaa vaikea tehtävä.

Katowicen neuvotteluissa pitäisi päättää, miten Pariisissa kolme vuotta sitten solmitun ilmastosopimuksen tavoitteet viedään käytäntöön.

Kahden viikon aikana viimeistellään yksityiskohtainen sääntökirja. Käytännössä kyse on siitä, miten sovittuja päästövähennyksiä ja esimerkiksi ilmastorahoitusta jatkossa seurataan.

Honkatukia haluaa oikaista Pariisin sopimusta koskevan, yleisen väärinkäsityksen: itse sopimus ei velvoita maita päästövähennyksiin.

– Sopimus ei vaadi mailta mitään tiettyjä toimia. Sen sijaan maat itse asettavat tavoitteita ja sopimus vain seuraa, miten ne toteutuvat. Se velvoittaa ainoastaan raportoimaan niistä, Honkatukia sanoo.

Yksi asia on silti selvä – Pariisissa tehtiin läpimurto. Siellä kaikki maailman maat sitoutuvat ensi kertaa vähentämään päästöjään.

Pariisissa murrettiin toisin sanoen asetelma, jossa kehitysmaat ja teollisuusmaat poikkesivat toisistaan: päästöjen vähentämisen on aiemmin ajateltu koskevaan ainoastaan teollisuusmaita. Asetelmaa on kutsuttu palomuuriksi.

Pariisin sopimuksessa kaikki maailman maat ovat sitoutuneet siihen, että maapallon lämpeneminen rajataan alle kahteen asteeseen.

Historiallisen ilmastosopimuksen ympärillä on kuitenkin liuta suuria kysymyksiä.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuussa raportin, jossa turvalliseksi ilmaston lämpenemisen rajaksi määriteltiin 1,5 astetta.

Maiden antamat päästövähennystavoitteet eivät ole linjassa raportin kanssa.

Toistaiseksi vain kahden maan (siirryt toiseen palveluun), Marokon ja Gambian, tavoitteet johtavat siihen, että lämpeneminen saadaan rajattua puolentoista asteen rajaan.

Esimerkiksi EU:n ilmoittamat tavoitteet johtavat kolmen asteen lämpenemiseen. Saudi-Arabia ja Yhdysvallat taas ovat polulla, joka tulee aiheuttamaan jopa neljän asteen lämpenemisen.

Mielenosoittaja Pariisissa 12. joulukuuta.
Mielenosoittaja Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015.Etienne Laurent / EPA

Katowicen todellinen tulikoe on kuitenkin se, saadaanko Pariisissa murrettu palomuuri pysymään alhaalla.

– Kun kokous loppuu, tärkein kysymys on, saatiinko yhdet ja samat säännöt kaikille maille, Honkatukia sanoo.

Neuvotteluissa maat ovat ryhmittyneet blokkeihin, joilla on omat kantansa.

Esimerkiksi Afrikka ja Latinalainen Amerikka muodostavat kumpikin omat blokkinsa. Lisäksi on erillinen, kehitysmaista koostuva ryhmittymä.

Omassa ryhmässään ovat myös EU:n ulkopuoliset teollisuusmaat kuten Yhdysvallat, Kanada, Japani, ja Australia. Pienet saarivaltiot muodostavat yhden ryhmän.

Ja sitten on vielä joukko maita, josta riippuu hyvin paljon se, miten Katowicessa onnistutaan: "samanmielisten kehitysmaiden ryhmä" eli niin kutsutut änkyrämaat.

Niihin kuuluu vaurastuneita kehitysmaita, jotka pitävät tiukasti kiinni fossiilisista polttoaineista. Kiina ja Intia ovat koko maailman suurimmat päästäjät. Saudi-Arabia ja Iran taas kuuluvat suuriin öljyntuottajiin.

Erityisesti Kiinan asemasta kehitysmaana käytiin Pariisissa kovaa vääntöä, mutta status pysyi niin, ettei Kiinan tarvitse sopimuksen mukaan osallistua köyhille maille maksettavaan ilmastorahoitukseen.

– Maat haluavat palata aikaan, jolloin määrällisiä päästövähennyksiä edellytettiin vain perinteisiltä teollisuusmailta. Se on iso ongelma tilanteessa, jossa koko EU:n päästöt ovat alle puolet Kiinan päästöistä, Honkatukia sanoo.

Maaryhmä vaati palomuuria takaisin viimeksi syyskuussa Bangkokin ilmastokokouksessa. Se haluaa, että päästöjen raportoinnissa kehitysmaita koskisivat omat ohjeet ja säännöt.

Oma blokkinsa on myös EU, jonka osana Suomi neuvottelee.

Se tarkoittaa, ettei Honkatukia lyö pöytään Suomen omia, kansallisia kantoja. Hänen edessään ovat sen sijaan koko unionin tavoitteet.

Neuvotteleminen EU:na ei ole samalla tavoin ketterää kuin muilla. EU:n kannat on lyöty etukäteen lukkoon 28 maan kesken ympäristöneuvostossa.

Esimerkiksi kahdenvälinen kaupankäynti käytävillä ja epävirallisissa huoneissa ei ole mahdollista toisin kuin yksittäisiä maita edustaville neuvottelijoille.

– EU on siinä mielessä jähmeä, Honkatukia sanoo.

Outi Honkatukia Bangkokin virkamiestason ilmastoneuvotteluissa syyskuussa 2018
Outi Honkatukia Bangkokin ilmastoneuvotteluissa syyskuussa.Kiara Worth / IISD / ENB

Entä miten neuvotteluissa sitten edetään? Miten pääneuvottelija toimii?

Honkatukialla on tehtävään täsmäkoulutus. Hän on tutkinut lisensiaatintyössään peliteorian avulla sitä, miksi maiden kannattaa allekirjoittaa kansainväliset ympäristösopimukset.

– Jokainen ajaa aina lähtökohtaisesti omaa etuaan. Toisille se tarkoittaa sitä, että kannattaa osoittaa yhteistyökykyisyyttä kirjoittamalla nimensä alle. Toisille se on sitä, että on järkevää maksaa muiden toimista.

Peliteoria auttaa ymmärtämään neuvottelijoiden motiiveja, hän sanoo. Silti monet tilanteet yllättävät peliteoreetikonkin.

Esimerkiksi Afrikka käänsi vuosi sitten Bonnin kokouksessa yllättäen selkänsä EU:lle ja ryhtyi tukemaan Kiinaa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksille haavoittuva maaryhmä oli toiminut yhteistyössä EU:n kanssa vielä Pariisissa.

– Kyllä siinä tulee mieleen, että ovatko taustalla Kiinan suuret investoinnit Afrikkaan, Honkatukia sanoo.

Muutoin neuvottelujen vetämisessä on kyse perinteisistä keinoista: kuuntelusta ja siitä, että kaikki saadaan osallistumaan. Pitää rakentaa turvallinen ilmapiiri, sillä tunnelma on aina ensin epäluuloinen.

Ristiriita syntyy jo siitä, että monet maat lähettävät neuvotteluihin maansa etuja ajamaan koulittuja ammattidiplomaatteja. Esimerkiksi EU:n riveissä taas neuvottelee ympäristöhallinnon virkamiehiä, jotka ovat "pelastamassa maailmaa".

Eniten neuvotteluja jarruttaa Honkatukian mukaan kuitenkin se, että osallistujat saapuvat paikalle lukematta papereita.

Niitä onkin melkoinen pino – Pariisin sopimuksen sääntöluonnos on saatu kolmen vuoden aikana hiottua noin 250 sivun mittaiseksi.

Katowicen neuvottelujen päättyessä koossa pitäisi olla noin satasivuinen, valmis sääntökirja. Tekstin muokkaamisessa on vielä iso työsarka.

– Valtaosa ei tunne asioita, joista neuvotellaan. Ne, jotka ovat kartalla, saavat paljon valtaa, Honkatukia sanoo.

Rikasta pohjoismaata edustavalla neuvottelijalla on myös tietyt rajansa.

– Voin laittaa kuriin toisen teollisuusmaan, mutta en köyhää kehitysmaata, Honkatukia sanoo.

Ristiriitatilanteissa apuun tulee rinnakkaispuheenjohtaja, sillä Honkatukia ei istu pöydän päässä yksin. Kaikissa neuvotteluryhmissä on kaksi vetäjää: teollisuusmaan ja kehitysmaan edustaja.

Ja se, että oltaisiin samaa mieltä, ei ole lopulta edes tavoite.

– Ei tarvitse saada toista tukemaan, vaan hiljainen hyväksyntä riittää, Honkatukia sanoo.

Yksi kiinnostavimmista seurattavista Katowicessa ovat Yhdysvaltain neuvottelijat. Joukko on yhä sama, jonka entinen presidentti Barack Obama on nimittänyt.

Yhdysvallat liittyi Pariisin ilmastosopimukseen Obaman johdolla. Donald Trump taas iski koko neuvotteluprosessiin särön ilmoittamalla pian valtaannousunsa jälkeen, että Yhdysvallat irtautuu sopimuksesta.

USA on kuitenkin yhä mukana neuvotteluissa. Yhdysvaltalaisneuvottelijat ajoivat Pariisin sopimukseen omakätisesti ehdon, ettei nopea irtaantuminen onnistu: ero voi astua voimaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.

Tarkka eropäivä taas osuu sattumalta lähes yksiin presidentinvaalien kanssa. Jos seuraava presidentti on myötämielinen ilmastosopimukselle, voi olla, että Yhdysvaltojen irtautumisesta tulee hyvin lyhytaikainen.

Katowicessa Obaman neuvottelijat ovat kuitenkin hankalassa raossa.

Kulisseissa he edistävät yhä Pariisin sopimuksen viemistä käytäntöön. Suuressa salissa, kameroiden edessä yhdysvaltalaisten puheenvuoroja ei Honkatukian mukaan enää juurikaan nähdä.

Trump itse on esiintynyt ilmastosopimuksen suhteen epärakentavasti, mutta haluavatko neuvottelijat tehdä niin?

– Voi olla, etteivät he halua julkisesti näyttäytyä aktiivisina toimijoina, Honkatukia pohtii syytä hiljaisuudelle.

USA:n vetäytyminen taka-alalle on jättänyt ilmastoneuvotteluihin henkisen johtajan aukon. Pariisissa suurvalta pani kampoihin erityisesti Kiinalle.

Voisiko vaikkapa EU ottaa näkyvämmän roolin?

– EU on siihen liian kankea ja hidas toimija, vaikka yhteistyö Kiinan kanssa kasvaakin, Honkatukia epäilee.

Puolan kokouksen suhteen Honkatukia on silti luottavainen, vaikka maa edustaakin EU:n ilmastopolitiikan jatkumolla sitä kunnianhimottomampaa päätä.

Neuvottelujen onnistuminen riippuu suurelta osin isäntämaan kyvystä järjestää ja ohjata niitä.

Esimerkiksi Kööpenhaminan ilmastokokous vuonna 2009 meni Honkatukian mukaan pieleen juuri puheenjohtajamaan taitamattomuuden vuoksi. Kööpenhaminassa ei saatu aikaan sopimusta, jonka kaikki olisivat hyväksyneet.

Se nuijittiin kokooon vasta kuusi vuotta myöhemmin Pariisissa. Ranskan onnistuminen heijastaa maan diplomaattisia taitoja.

– Puola on nimennyt hyvän pääneuvottelijan, energiaministeriön valtiosihteerin. Hän on taitava ja kielitaitoinen. Sillä on merkitystä ihmisten väliseen luottamukseen perustuvassa prosessissa, Honkatukia sanoo.

IPCC:n lokakuinen raportti on tuonut ilmastopolitiikkaan jännitettä, joka tulee viemään Puolassa huomiota ja keskustelua kunnianhimon kiristämiseen. Sen aika ei kuitenkaan ole vielä, arvioi Honkatukia.

– Katowicessa tuskin saadaan merkittäviä uusia päästövähennyssitoumuksia. Pariisin sopimuksen mukaan maiden tulee päivittää sitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä.

EU:n pelinavaus keskusteluun nähtiin kuitenkin aiemmin tällä viikolla, kun komissio julkaisi näkemyksensä pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Komissio ehdottaa, että unioini pyrkisi nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä.

Honkatukia lähtee haastattelusta seuraavaan työtapaamiseen halki marraskuisen kaupungin pyörällä. Hän ei kuitenkaan haluaisi viedä ilmastokeskustelua liikaa kohti yksilön omia valintoja.

Ratkaisu ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen piilee poliittisessa ohjauksessa ja siinä, että päästöt hinnoitellaan verotuksen ja päästökaupan avulla.

– Kaikki riippuu myös siitä, mitä Kiina ja Intia tekevät, pääneuvottelija sanoo.

Outi Honkatukia 7.11.2018
Outi Honkatukia liikkuu pyörällä työtapaamisesta toiseen.Markku Pitkänen / Yle

Katowicen ilmastoneuvottelut järjestetään 2.–14.12. Yle seuraa neuvotteluja paikan päällä Puolassa 11.12. alkaen.

Juttua korjattu 3.12. klo 8:35. "Ensimmäistä kertaa" muutettu "pitkästä aikaa" lauseessa "Honkatukian johdolla Suomi istuu pitkästä aikaa YK:n ilmastoneuvottelujen tärkeisiin pöytiin." Suomella on aiemminkin ollut pääneuvottelija, mutta Honkatukian rooli on Katowicen neuvotteluissa edeltäjiä painavampi. Ympäristöministeriöstä kuitenkin huomautetaan, että Suomen neuvottelutiimin muilla jäsenillä on myös aiemmin ollut keskeisiä rooleja.

Lue myös:

YK:n ilmastokokous alkamassa Puolassa – Luontotoimittaja David Attenborough puhuu päättäjille

Kaikki keinot käyttöön: EU haluaa nollata päästönsä vuoteen 2050 mennessä

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Ilmastopolitiikkaa häiritsee suuri konna – Asiantuntijat löytävät sankareita Aasiasta ja Afrikasta

Ilmastoneuvottelut suurissa vaikeuksissa – "Trump aiheuttaa valtavaa vahinkoa"

Tällainen Pariisin sopimus on – Kunnianhimoisia tavoitteita ja heikkoja kohtia