Mäyräkoiramafia murtuu – myös korkeammat koirat pääsemässä peurajahtiin

Suomessa vain 28 senttiä säkäkorkeudeltaan tai matalammat koirat saavat ajaa kauriita ja peuroja. Ruotsissa asia on toisin ja kohta ehkä meilläkin.

koirarodut
dreeveri jänisjahdissa
Dreeveri on matalajalkainen ajokoira, joka Ruotsissa on jalostettu myös kaurisajuriksi.Pekka Mommo

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan asetusmuutosta, jolla sorkkaeläimiä ajavien koirien säkäkorkeusrajaa nostettaisiin nykyisestä 28 sentistä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ajavista metsästyskoirista dreeveri ja muutkin matalat koirat saisivat luvallisesti ajaa kauriita, peuroja ja hirviä.

Tällä hetkellä metsästysasetus (siirryt toiseen palveluun) rajaa säkäkorkeuden 28 senttiin eli käytännössä vain mäyräkoirat ovat olleet sallittuja ajureita sorkkaeläinjahdissa.

ajavien koirien säkäkorkeus metsästysasetus
Laki kertoo, mitä koiria Suomessa voi käyttää ajojahdissa.Yle

Nykyisin esimerkiksi hirvenmetsästyksessä käytettävät koirat on tarkoitettu pysäyttämään eläimet ja seuraamaan niitä haukkumatta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan uusi asetusmuutos on pitkälle valmisteltu ministeriössä. Leppä puhui lauantaina Mikkelissä dreeverien sm-ajokokeissa. Lepän puhe on kuunneltavissa youtube-videolta (siirryt toiseen palveluun) kohdasta 2:00:01)

– Me nostamme sorkkaeläimiä ajavien koirien säkäkorkeutta. Se nostetaan suurin piirtein samaan kohtaan kuin Ruotsissa, Leppä totesi puhuessaan dreeverijärjestön illallisella.

Dreeveri on jalostettu Ruotsissa

Muutos on ministerin mukaan perusteltua, koska kyseinen koirarotu on kehitetty aikoinaan Ruotsissa juuri sorkkaeläinten metsästykseen. Dreeveriuroksen säkäkorkeus vaihtelee rotumääritelmän mukaan 32–38 ja nartuilla 30–36 sentin välillä.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, ettei Ruotsissa vastaavaa senttirajaa ole, vaan kaurisjahdissa käytetään hitaasti ajavia koiria. Niitä ovat muun muassa dreeverit, beaglet ja bassetit.

hirvi ja mäyräkoirat
Mäyräkoirien lisäksi myös dreeverit ja muut pienet ajavat koirat pääsevät sorkkaeläinjahtiin jatkossa, mikäli asetusmuutos toteutuu.Markku Sandell / Yle

Lepän mukaan säädösmuutos tulisi voimaan seuraavan metsästyskauden alussa 1. elokuuta 2019. Asetusluonnos on tarkoitus laittaa lausuntokierrokselle vielä tämän vuoden puolella ja saada hyväksyttyä ennen vaaleja.

Ministeri Lepän tavoitteena on muutoksella monipuolistaa metsästysharrastusta.

Leppä uskoo, että säkäkorkeuden nosto osaltaan edistäisi esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan hallintaa. Käytännössä nosto mahdollistaisi dreeverien käytön ajometsästyksessä.

– Nyt sallitut ajokoirarodut palvelevat metsästäjää hyvin, mutta uupuvat helposti lumisessa ja vaihtelevassa maastossa. Dreeverien salliminen ajokoirina toisi metsästyksen pariin uusia harrastajia ja monipuolistaisi jahtitapoja, Leppä sanoo.

Tällä hetkellä ajavan koiran metsästysasetuksella säädetty suurin säkäkorkeus on 28 senttimetriä. Tämä kattaa esimerkiksi mäyräkoirat.

Ylärajan tarkoitus on estää hirvieläinten uuvuttaminen ajolla. Tämän vuoksi Leppä pitää dreeverin säkäkorkeutta perusteltuna.

Suomen Dreeverijärjestön puheenjohtaja Timo Nurmiluoto ja varapuheenjohtaja Marko Mustonen pitävät muutosta odotettuna ja tervetulleena. Asiaa on yritetty muuttaa liki 40 vuotta.

– Nyt on täysi työ opettaa dreeverit pentuna pois sorkkaeläinten perästä. Suurimmalla osalla pennuista on taipumusta ajaa kaurista tai peuraa, Mustonen sanoo.

Kuvassa dreeveri juoksee kieli pitkällä kohti kameraa.
Dreeverit ajavat jälkitarkasti ja hitaasti metsällä.Anssi Leppänen / Yle

Käydessään Ruotsissa oman koiransa kanssa, tämä ajoi maaottelussa viime vuonna hyvin kaurista. Ruotsalaiset kehuivat hyväksi kauriskoiraksi ja olisivat ostaneet.

Ahvenanmaalla sallittu jo vuosia

Osassa Suomea dreevereitä on jo käytetty kaurisjahdissa, sillä Ahvenanmaalla näiden koirien käyttö ajometsästyksessä on ollut sallittua kolmisen vuotta.

Saarimaakunnassa on myös järjestetty dreeverien näytösmetsästyksiä. Niissä on havaittu koirien toimivan kuten Ruotsissa, eikä koirien ole esimerkiksi havaittu ajaneen liian kovaa tai raadelleen saaliseläimiä.

Timo Nurmiluoto arvelee, että jatkossa mäyräkoirien käyttö painottuu valkohäntäpeuran metsästykseen ja muuhun, mihin rotu soveltuu. Etelä-Suomen kaurisalueilla dreeverin käyttö voi yleistyä.

- Moni on sanonut hankkivansa dreeverin, jos laki muuttuu, kertoo Nurmiluoto. Nyt dreeverinpentuja rekisteröidään parisataa vuodessa.

Muutosta on yritetty useaan otteeseen, mutta se on aina tyssännyt ministeriön virkamiehiin.

Timo Nurmiluoto toivoo vain, ettei käy kuten aiemmin, jolloin jo pitkälle valmisteltu esitys on kaatunut kalkkiviivoilla.

Tällöin ovat aina heränneet puheet mäyräkoiramafiasta, joka hallitsee. Nyt koirajärjestöissä ei eripuraa enää liene jäljellä.

Jokatapauksessa tiheäksi paisuneet valkohänpeura- ja kauriskannat kaipaavat sääntelyä. Metsästäjien kiinnostus näitä lajeja kohtaan ei kuitenkaan ole kasvanut aivan samassa suhteessa eläinten määrään.

K orjaus 20.11. klo 8.00 Poistettu maininta viiriäiskoirista luvallisina koirina. Viiriäiskoirien säkäkorkeus vaihtelee 45–54 sentin välillä.

Lue myös

Metsästäjät käyvät tositoimiin valkohäntäpeurojen vähentämiseksi – jahtitorneilla kytätään kymmeniä iltoja

Riistakeskus kannustaa valkohäntäpeurajahtiin heti syyskuussa – kaatoluvissa roima lisäys

Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua

Suomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä on 100 000 – laukonpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudestaSuomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä on 100 000 – laukonpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudesta

Valkohäntäpeuroja on nyt ennätyksellisen paljon – pelti kolisee yli 5 000 kertaa vuodessa