Vedenpinnat ovat paikoitellen poikkeuksellisen alhaalla: seurauksena voi olla kalakuolemia ja kaivojen kuivumista, mutta Saimaan norpat ja vesiliikenne pärjäävät

Vesistöjen vedenpinnat jatkavat laskuaan. Suurimmissa järvissä pinta on 30–40 senttimetriä tavanomaista alempana. Jutun lopussa olevalla lomakkeella voit lähettää kuvan lähivesistösi tilanteesta.

vesistöt
Päijänteen rantaa.
Päijänteen ranta on kaukana Korpilahdella.Jaana Polamo / Yle

Päijänteen ranta Korpilahdella Korpijoen suulla on karannut kauaksi ja entinen järven pohja näyttää nyt hiekkarannalta. Kaislikko kahisee kuivalla maalla.

Korpilahtelainen Anne Hyyppä on asunut Päijänteen rannalla 15 vuotta, eikä muista nähneensä järven pintaa yhtä matalalla koskaan aiemmin. Häntä tilanne jo huolestuttaa.

– Meillä on vesiosuuskunta ja nyt vesiputket ovat ihan siinä veden pinnassa, että sitten kun järvi jäätyy, niin varmaan putketkin jäätyy.

Vesiputkien jäätyminen on mahdollista, vahvistaa toimitusjohtaja Matti Virtanen Suolahden ja Sumiaisten vesiosuuskunnasta. Hän toimii toimitusjohtajana myös Liimattalan viemäriosuuskunnassa.

– Meidän vesiosuuskunnissa ei tällaista ongelmaa ole, mutta jos vesiputkia on vedetty rannoille, niin kyllä ne voivat jäätyä. Ne kannattaa tutkia ja tarvittaessa peittää hiekalla.

Keiteleellä vesi on laskenut viime keväästä 80–90 senttimetriä. Mämmen vesihuolto-osuuskunnassa jännitetään vedessä olevien putkien puolesta. Viimeksi vesien ollessa matalalla siellä eristettiin putkia styrokseilla ja eristematoilla.

Putki Päijänteen rannalla.
Jaana Polamo / Yle

Kuuman kesän jälkeen sateeton syksy madalsi järvien pintoja erityisesti Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Vähäsateinen pakkassää pitää vedenkorkeudet laskussa tai nykyisellään koko maassa Lappia ja Itä-Suomea lukuun ottamatta.

– Riippuu vähän järvestä, mutta suurimmissa järvissä vedenpinnat ovat 30–40 senttimetriä tavanomaista alempana. Esimerkiksi Päijänne on 20 senttimetriä alempana kuin tähän aikaan keskimäärin, kertoo ylitarkastaja Pekka Kivijakola Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Tulvakeskuksen tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että esimerkiksi Kymi- ja Kokemäenjoen vesistöalueilla, Karvianjoen yläosalla eräiden järvien, Lohjanjärven ja Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeudet ovat edelleen jopa poikkeuksellisen alhaalla.

Yleensä vedenpinnan lasku pysähtyy näihin aikoihin vuodesta ja saattaa loppusyksystä noustakin, mutta nyt lasku näyttää yhä jatkuvan.

– Tämän hetkisen, keskimääräisen ennusteen mukaan talven mittaan vedenpinta vielä laskisi noin 15 senttimetriä. Sen mukaan ollaan jo aika alhaalla. Yhden ennusteen mukaan voidaan jopa hipoa ennätyslukemia, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

Etelä-Suomessa vesistöjen tilanne on viime aikaisten sateiden vuoksi parantunut hieman. Lapissa ja Itä-Suomessa vesitilanne on koko ajan ollut muuta maata parempi.

Jutun lopussa on lomake, jolla voit lähettää kuvan sekä kertoa, miltä lähivesistösi tilanne näyttää.

Kalat vaarassa, norpilla ei hätää

Loppukesästä Suomen ympäristökeskukseen tuli paljon yhteydenottoja huolestuneilta kesämökkiläisiltä, koska laiturit olivat jääneet kuivalle maalle.

Mutta laitureita huolestuttavampaa on pienissä järvissä kalojen tilanne. Vesien tulovirtaumat ovat nyt järviin pieniä, joten niihin voi tulla happikatoja.

– Joinakin talvina rehevissä ja matalissa järvissä, joissa muutenkin happimäärä käy vähiin talvisin, saattaa kalakuolemia esiintyä, kertoo ylitarkastaja Pekka Kivijakola.

– Jyväskylän tienoilta mahdollisia ongelmakohteita voisivat olla Tuomiojärvi, Alvajärvi ja Palokkajärvi, joissa on ainakin aikaisemmin ollut happivajetta, jatkaa kalastusbiologi Saku Salonen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta.

Saimaa on suurena järvenä pysynyt vedenkorkeudeltaan pitkään keskimääräistä ylempänä, mutta viimeisen kuukauden aikana myös sen vedenpinta on laskenut 15 senttimetriä keskimääräistä alemmaksi. Ennusteiden mukaan se tulee laskemaan talven aikana edelleen parikymmentä senttimetriä.

– Mutta Saimaan norpilla ei ole hätää. Norpille pahempi on jäiden puute kuin matalat vedet, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Kaivot kuivumassa, vesivoimatuotanto paikoitellen pientä

Suurin ongelma vesien mataluudessa on pohjavesien tilanne. Tilanne on paikka paikoin erittäin huono riippuen pohjavesien esiintymistä, pienissä esiintymissä voivat vedet olla hyvin vähissä. Silloin on suuri riski kaivojen kuivumiselle, ja joillakin seuduilla kaivot ovat jo kuivuneet. Jo elokuussa kerrottiin, että esimerkiksi Keski- ja Lounais-Suomessa pohjavedet olivat niin alhaalla, että osa yksityisten omistamista kaivoista kuivui.

Jos sateita ei pian tule, niin tilanne näyttää huolestuttavalle.

– Omia kaivoja kannattaisi nyt vilkaista ja ennakoida tulevaa. 15 vuotta sitten kärsittiin samanlaisesta tilanteesta ja silloin jäi maatiloja ilman vettä Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa, kun kaivoista oli vesi loppu, kertoo Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Ylitarkastaja Pekka Kivijakola kertoo, että esimerkiksi Keski-Suomessa Multialla, Kivijärvellä ja Saarijärvellä pohjavesien pinnat voivat olla 80–90 senttimetriä tavanomaista alempana. Pinta saattaa vielä talven aikana laskea.

Päijänteen rantaa ja omakotitaloja.
Jaana Polamo / Yle

Vesiliikenteessä ei pitäisi esimerkiksi Saimaalla ja Kallavedellä tulla ongelmia. Mutta Suomen ympäristökeskuksesta arvioidaan, että vesivoimatuotanto on paikoitellen pientä, koska joet ovat vähävetisiä.

Ensi keväänä huhtikuun puolen välin tienoilla lumien sulettua odotetaan keskimääräisen ennusteen mukaan veden pintojen palautuvan jälleen normaaleiksi.

Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt löydät täältä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.