Yle selvitti: Länsimetron ruuhkista on ollut paljon puhetta, mutta miltä ne näyttävät tällä hetkellä?

Milloin lähiasemasi on ruuhkaisin? Yle selvitti. Länsimetron ruuhkat ovat olleet paljon esillä, mutta idässä metron vanhalla osuudella matkustetaan kylki-kyljessä useammin.

metro
metromatinkylafront3.gif

Kello lyö kahdeksan aamulla Matinkylän asemalla Espoossa. Juuri nyt ja juuri täältä pitäisi alkaa länsimetron ruuhkaisimmat hetket arkipäivisin.

Ihmisiä valuu liukuportaista päättäväisin askelein kohti laituria ja pian laiturin reuna onkin täyttynyt tasaisesti odottelijoista.

Kun metro saapuu, istumapaikat menevät nopeasti. Osa jää suosiolla seisomaan.

Matkan jatkuessa kohti Helsinkiä metro täyttyy hiljalleen ja seisojia on yhä enemmän. Keskiarvojen mukaan länsimetro on täysimmillään Lauttasaaren ja Ruoholahden välillä kello 8.30.

Kuuleman mukaan on ollut kertoja, jolloin Ruoholahden asemalla ei kyytiin ole enää edes mahtunut.

Nyt laituri näyttää rauhalliselta. Kyynärpäätaktiikkaa ei tarvita, sillä metron sisälläkin on väljää.

Kukaan ei edes kerro kauhutarinoita ruuhkista.

– Olen koko ikäni käyttänyt joukkoliikennettä, joten mielestäni on luonnollista, että välillä on tiivistä, toteaa Helsinkiin suunnannut työmatkalainen.

Länsimetron ruuhkista on ollut paljon puhetta, mutta miltä ne näyttävät tällä hetkellä? Yle otti selvää.

Milloin lähiasemasi on ruuhkaisin? Haluatko välttää tungoksen ja päästä metrossa istumaan? Katso tästä, miten matkustajien määrä elää metroasemilla päivän aikana.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Helsingin seudun liikenne (HSL) mittasi metron matkustajamääriä kolmen viikon ajan loka-marraskuun vaihteessa. Näin saatiin selville metron keskimääräinen täyttöaste eri kellonaikoina ja eri asemilla.

Täyttöaste kuvaa ruuhkaisuutta eri aikoina eri asemien välissä eikä siis suoraan sitä, kuinka paljon eri asemilta nousee matkustajia kyytiin.

Jotta kokonaisuus olisi helpompi hahmottaa, Yle koosti tiedoista grafiikan.

Tässä tapauksessa 100 prosentin täyttöaste tarkoittaa, että kaikki istumapaikat ovat varattu.

Täyttöasteista käy ilmi, että metron kyytiin on keskimäärin mahtunut hyvin – paikasta ja ajasta riippumatta. Edes yksittäisenä piikkinä ei ole päästy täyden metron määritelmään.

HSL:n mukaan mittausjakson aikana suurin yksittäinen matkustajamäärä yhdessä junassa oli 670. Tällöin oli kyse metron myöhästymisestä, minkä takia ihmisiä ehti kerääntyä tavallista enemmän asemalle.

Länsimetron ruuhkat puolestaan kohdistuvat nimenomaan Matinkylästä lähtevään junaan. Samaan aikaan Tapiolasta pääsee matkaamaan paljon väljemmin.

Tapiolan metroasema 19.11.2018 kello 8:09
Tapiolan metroasema 19.11.2018 kello 8:09

Bussilinjat veivät metromatkustajia Matinkylästä

Loka-marraskuun lisäksi HSL oli tehnyt vastaavanlaisen mittauksen matkustajamääristä viime huhtikuussa.

Kun verrataan kevättä ja syksyä, huomionarvoista on Matinkylän kuormituksen väheneminen.

Länsimetron ruuhkista virinneen palautteen jälkeen HSL palautti neljä bussilinjaa, jotka kulkevat Espoonlahden alueelta suoraan Kamppiin. Linjat ovat liikennöineet lokakuun 22. päivästä lähtien.

– Tällä hetkellä ratkaisu näyttää onnistuneelta, sanoo HSL:n joukkoliikenteen osastonjohtaja Tero Anttila.

HSL tarkasteli bussilinjojen vaikutusta vielä erikseen juuri ennen liikennöinnin aloitusta ja heti sen jälkeen.

Vertailu osoittaa, että osa ihmisistä todella vaihtoi metron bussiin. Matinkylässä matkustajia oli aamun ruuhkatunteina 15 prosenttia vähemmän kuin ennen bussilinjoja.

Tosin iltapäivällä bussilinjoilla ei ole enää vaikutusta, vaan ihmiset matkaavat takaisin Espooseen metrolla.

Vaikka bussit helpottavatkin tilannetta tällä hetkellä, tulevaisuudessa matkustajamäärien odotetaan jälleen kasvavan.

Ennen Kivenlahden jatketta uusia matkustajia länsimetroon tuo sekä vyöhykeuudistus että maaliskuussa valmistuva Tapiolan bussiterminaali.

Esimerkiksi Matinkylä on lännessä viimeinen metroasema, joka jää uuden AB-vyöhykkeen sisälle. Tällä vyöhykkeellä hinnat laskevat nykyiseen seutulippuun verrattuna.

Tapiolasta puolestaan tulee aiempaa tärkeämpi liityntäliikenteen kannalta.

– Yleensä kaikessa liikennesuunnittelussa paranevat yhteydet lisäävät käyttäjien kokonaismäärää, Anttila toteaa.

Paljonko matkustajamäärät kasvavat, sitä Anttila ei osaa sanoa. Esimerkiksi vyöhykeuudistus on muutos, josta ei ole vielä kokemusta.

Grafiikka näyttää, miten metron kuormitus on muuttunut kevään ja syksyn välillä. Punaisella näet ajankohdat ja asemien välit, joissa ruuhkat ovat pahentuneet. Vihreinä näkyvät kohdat, joissa ruuhka on helpottanut ja täyttöaste pienentynyt keväästä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2+1 keinoa tulevaisuuden ruuhkiin

Miten metroruuhkia vastaan taistellaan ensi vuonna, kun vyöhykeuudistus toteutuu ja Tapiolan terminaali on valmis?

Anttilan mukaan on kaksi keinoa. Hän kutsuu niitä varaventtiileiksi.

– Bussilinjoja, jos ne alkavat täyttyä Matinkylän länsipuolelta tulevista matkustajista, voidaan lisätä. Toinen keino, jota on kokeiltu muutaman kerran, on jatkaa joka toinen Tapiolaan päättyvistä junista Matinkylään.

Matinkylään asti kulkevien junien lisääminen ei Anttilan mukaan ole niin toimiva kuin nykytilanne, mutta tarpeen vaatiessa siihen päädytään.

Aiemmin kokeiltiin myös sitä, että kaikki junat ajaisivat Matinkylään, mutta tällöin tiukka liikenne oli liian herkkä häiriöille ja yhdenkin junan myöhästyminen sekoitti liikenteen.

Nämä keinot eivät kuitenkaan riitä enää silloin, kun länsimetron jatko-osuus on otettu käyttöön. Kapasiteettia tarvitaan tuolloin vielä enemmän.

HSL on esittänyt ratkaisuna yhteensä 100 miljoonaa euroa maksavaa kääntöraidetta Matinkylään.

– Kääntöraide liittyy tilanteeseen 10 vuoden päästä, kun jatke on ollut jo käytössä. Espoo on rakentanut metron varteen paljon uusia asuntoja ja toimitiloja. Etenkin Finnoon alue tulee kuormittamaan Kivenlahden jatketta voimakkaasti, Anttila sanoo.

Kääntöraidetta on kannattanut myös Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL).

Idässä metrot kulkevat täysinä useammin, mutta lännessä tulee ruuhkapiikkejä

Idässä metron vanhalla osuudella matkataan tiiviisti niin aamulla kuin iltapäivälläkin.

Kun verrataan länsimetroon, ruuhkaisin aika kestää metron vanhalla osuudella yleensä kauemmin ja useamman asemavälin ajan.

Etenkin iltapäivän paluuliikenteessä eron huomaa hyvin: tällöin länsimetrossa istumapaikkoja on lähes aina vapaana, kun taas Helsingin keskustasta itäänpäin matkaavan on varauduttava seisomaan Itäkeskukseen asti.

– Samanlainen kuormitus koetaan länsimetrossa ruuhkana ja itämetrossa normaalina liikenteenä. Tämä on varmaan osin tottumiskysymys, toteaa Tero Anttila.

Niittykummuhn metroasema 19.11.2018 kello 7:53
Niittykummun metroasema 19.11.2018 kello 7:53

Mutta onko länsimetrossa koettu väentungos pelkkää harhaa?

Ei, sillä lännessä yksittäiset ruuhkapiikit ovat yleisempiä.

Tällöin matkustajamäärä voi hetkellisesti nousta korkeammaksi kuin idässä. Tämä johtuu siitä, että lännessä liityntäliikenne kohdistuu vain Matinkylään, jolloin metroon hyppää suuri joukko ihmisiä samaan aikaan.

– Idässä liityntäasemia on tasaisesti koko reitin pituudella, jolloin huippukuormien vaihtelu on tasaisempaa, Anttila sanoo.

Silti metron vanha osuus on ruuhka-aikoina kuormitetumpi, kuten täyttöasteista käy ilmi. Anttilan mukaan tästä ei kuitenkaan valiteta.

Lue lisää:

Mitä pitää sisällään länsimetron ensimmäinen vuosi? Yle selvitti viisi vaikutusta

Vertasimme parjattua metroamme Berliinin, Lontoon ja Pietarin metroihin – tulos yllättää: Luotettavuudessa on vain minimaalisia eroja