Opiskelija kuvasi työhakemukseen kekseliään videon ja sai paikan – niin tekevät myös monet muut, ja nyt Suomeen on avattu video-cv-pankki

Video paljastaa työnhakijan ulkonäön, mutta voi myös hälventää ennakkoluuloja. Uusi palvelu tarjottelee ratkaisua piilotyöpaikkaongelmaan.

Työhakemus
Maria Mäkitaloa kuvataan puhelimella video-cv:tä varten.
Petri Aaltonen / Yle

Puolitoista vuotta sitten jyväskyläläinen Maria Mäkitalo tarvitsi harjoittelupaikan.

Kansainvälisyydestä kiinnostunut liiketalouden opiskelija halusi hakea töitä matkailumarkkinoinnin parista. Sopivaa avointa paikkaa ei vaan löytynyt.

Eipä hätää, Mäkitalo tuumasi ja päätti rustata avoimen hakemuksen.

Perinteisen tekstimuotoisen hakemuksen liitteeksi Mäkitalo rakensi videon, jolla hän puhuu suomen lisäksi englantia, saksaa ja ruotsia samalla kun esittelee Keski-Suomen matkailuvaltteja.

Videolla vilahtaa saunalautta, pitkospuut, megabileet ja monenmoiset liikuntamahdollisuudet.

– Halusin näyttää ymmärtäväni, mitä yritys hakee takaa ja että olen sopiva tyyppi heidän porukkaansa. Sain työpaikan eli hyvin meni, Mäkitalo nauraa iloisesti.

Uusi video-cv-pankki keikauttaa työnhaun päälaelleen

Videoita on käytettyä työnhaun tukena jo usean vuoden ajan, mutta vasta nyt Jyväskylässä on perustettu Suomen ensimmäinen video-cv-pankki. Uralle.fi (siirryt toiseen palveluun) saattaa olla ainoa laatuaan jopa maailmanlaajuisesti, arvelee idean isä, toimitusjohtaja Jussi Wäistö.

video-cv-pankin perustaja Jussi Wäistö
Suomen ensimmäisen video-cv-pankin perustaja Jussi Wäistö.Ulriikka Myöhänen / Yle

Uusi verkkopalvelu tarjoaa alustan, jonne Maria Mäkitalo ja muut uudesta työpaikasta haaveilevat voivat nyt tallentaa oman, noin minuutin mittaisen työhakemuksensa.

Työnantajat puolestaan voivat selata avoimia hakemuksia ja bongata itselleen sopivia työnhakijoita. Halutessaan työnantaja ottaa suoraan yhteyttä työnhakijaan.

Wäistö kertoo, että palvelu vinksauttaa suomalaisen työnhaun päälaelleen. Perinteisesti työnantaja julkaisee työpaikkailmoituksen, johon työnhakija reagoi hakemuksellaan.

Video-cv-pankissa asetelma kääntyy toisin päin, kun työnhakijasta tulee aktiivinen osapuoli, joka persoonallisella videollaan koukuttaa työnantajan.

Elävä kuva on myös tulevaisuuden työhakemus

– Kuulostaa hyvälle, on todellakin nykyaikaa, sanoo Keski-Suomen TE-palveluiden palvelujohtaja Minna Heino kuultuaan uutiset uudesta palvelusta.

– Olemme jo pitkän aikaa miettineet, että pitäisi olla työntekijäpankkeja, joista työnantaja voisi hakea hänelle soveltuvaa osaajaa. Tähän asti ne ovat olleet tekstilliseen kuvaukseen pohjautuvia, hän jatkaa.

Heino kertoo, ettei videohakemusten tekeminen ole vielä yleistynyt Suomessa kaikille aloille. Myös työnantajat pyytävät edelleen enemmän kirjallisia hakemuksia ja ansioluetteloita.

Palvelujohtaja Minna Heino, Keski-Suomen TE-palvelut.
Keski-Suomen TE-palveluiden palvelujohtaja Minna Heino.Kari Lintunen

Heino kuitenkin painottaa, että usein kirjalliset hakemukset jäävät melko persoonattomiksi, ja siksi video olisi hyvä lisä hakemukseen.

– Työnantajalle valintakriteeri numero yksi on asenne ja motivaatio. Sen pystyy ehkä videolla tuomaan esille paremmin ilmeiden, eleiden ja sanamuotojen avulla.

Tuoreessa video-cv-pankissa ei vielä marraskuun puolivälissä ole tunkua, sillä palvelun markkinointi ei vielä ole alkanut täydellä teholla. Wäistö on jo kuitenkin solminut yhteistyösopimuksen muun muassa Ammattiliitto Pron kanssa. Alkuvuodesta Uralle.fi ja ammattiliitto lähtevät kampanjoimaan Suomen suurimpiin ammattikorkeakouluihin videomuotoisten työhakemusten puolesta.

Ratkaisu piilotyöpaikkaongelmaan?

Maria Mäkitalo nappasi videohakemuksellaan piilotyöpaikan eli pestin, joka ei ollut julkisessa haussa.

Piilotyöpaikkaongelma on puhuttanut viime vuosina laajalti. Työnantajat ja työvoima eivät kohtaa. Joillain aloilla työnantajat etsivät moni- ja erikoisosaamista, jota on vaikea sanoittaa työpaikkailmoitukseksi. Työnhakijoilla puolestaan ei ole tietoa tarpeesta.

Maria Mäkitalo puhelin käsissään.
Maria Mäkitalo sai piilotyöpaikan videohakemuksen avulla.Petri Aaltonen / Yle

Juuri tästä lähtökohdasta Jussi Wäistö lähti hahmottelemaan Suomen ensimmäistä video-cv-pankkia. Valmistumisen kynnyksellä hän pohti tarkkaan, miten voisi työllistää itsensä.

– Tiedostin, että minulla on monia osaamisalueita ja jos joku tietäisi ne, niin ehkä haluaisi minut myös palkata. Pohdin, miten tekisin itseni tiettäväksi mahdollisimman monelle työnantajalle mahdollisimman helposti: olisipa sellainen video-cv-pankki, Wäistö muistelee hetkeä, jolloin lamppu syttyi.

Asia jäi unholaan, sillä Wäistö työllistyi. Ura rullasi eteenpäin, ja pian mies oli työnantajan roolissa.

– Sitten vastaan tuli sama ongelma: olisipa paikka, jossa ihmiset olisivat jo tyrkyllä, Wäistö kuvailee.

Ja niin syntyi palvelu, joka virallisesti vihittiin käyttöön marraskuun puolivälissä. Wäistö pitää palvelua eräänlaisena työmarkkinoiden win-win-win -ratkaisuna, josta hyötyvät niin työnhakija, työnantaja kuin koko yhteiskuntakin.

Rekrytointi voi olla työnantajalle hyvin työläs prosessi.

Minna Heino, palvelujohtaja

Myös palvelujohtaja Minna Heino näkee palvelussa potentiaalia piilotyöpaikkaongelman ratkaisuun.

– Rekrytointi voi olla työnantajalle hyvin työläs prosessi. Palvelun avulla hän voi vaikka sunnuntai-iltana katsella omalta kotisohvaltaan, että löytyisikö työntekijää, Heino hahmottelee.

Video paljastaa ulkonäön

Yksi asia videomuotoisessa työhakemuksessa kuitenkin mietityttää: lisääkö video-cv-pankki syrjinnän riskiä?

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, miten työnhakijan tausta, nimi, ulkonäkö ja ikä vaikuttavat rekrytointipäätöksiin. Keskustelun myötä muun muassa S-ryhmä päätti tänä syksynä kokeilla anonyymia työnhakua (siirryt toiseen palveluun), jossa hakijan nimi, sukupuoli ja ulkonäkö eivät paljastu ennen haastattelua.

Keski-Suomen TE-palveluiden palvelujohtaja Minna Heino muistuttaa, että palveluntuottajan on löydettävä eettisyyden ja hyvän toiminnan rajat siihen, millaisia videoita palvelussa julkaistaan.

– Esimerkiksi meillä julkaistaviin avoimiin työpaikkoihin on tarkat säännöt siihen, että ihmiset tulevat kohdelluiksi tasavertaisesti, Heino alleviivaa.

Jussi Wäistö vakuuttaa, että verkkosivuilla julkaistava videoita moderoidaan. Jos minkäänlaisia asiattomuuksia ilmenee, tilanteeseen puututaan ja käyttäjätili poistetaan.

Toisaalta asian voi ajatella myös niin, että video on tapa tuoda oma persoona esiin ja myös haihduttaa ennakkoluuloja.

Jussi Wäistö, toimitusjohtaja

Palveluntarjoaja ei kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, millä perustein mahdollinen työnantaja kontaktoi työnhakijoita. Wäistö muistuttaa, että video-cv-pankki on vain yksi tapa hakea töitä.

– Jos kokee, että videomuotoinen hakemus heikentää mahdollisuuksia saada töitä, eihän videota ole pakko tehdä. Toisaalta asian voi ajatella myös niin, että video on tapa tuoda oma persoona esiin ja myös haihduttaa ennakkoluuloja, Wäistö muistuttaa.

Palvelujohtaja Minna Heino korostaa, ettei hänen korviinsa ole viime aikoina kulkeutunut tietoa ulkonäköön perustuvasta rasistisesta kohtelusta työnhaun yhteydessä.

– Ei ainakaan täällä Keski-Suomessa, Heino lisää.

Napakka video sisältää koukun

Wäistö antaa muutaman sisältövinkin, joiden mukaan hyvän videon kaava kulkee seuraavasti:

  • Esittele itsesi.
  • Herätä heti videon alussa mielenkiinto. Kerro itsestäsi lyhyt, vetävä tarina tai onnistumiskokemus.
  • Kerro muutama osaamisalueesi.
  • Lopussa heitä pallo mahdolliselle työnantajalle, puhuttele häntä.
  • Ole mahdollisuuksien mukaan luova. Tee hakemus esimerkiksi rakkaan harrastuksen äärellä.
  • Huolehdi, että äänet kuuluvat hyvin.

Kuulostaa helpolta, mutta voi osoittautua epätoivoiseksi. Siinä omasta perheestä ja lukioarvosanoista kertoessaan ei välttämättä huomaa, että video raksuttaa jo viittä minuuttia.

– Tarkoituksena ei ole kertoa kaikkea mahdollista, Wäistö alleviivaa.

Video-cv:tä leikataan puhelimella.
Jyväskyläläinen Maria Mäkitalo editoi videohakemustaan puhelimella.Petri Aaltonen / Yle

Videon on oltava napakka, sillä harvan työnantajan keskittymiskyky ja aika riittää pitkien tuotantojen selailuun. Kuvauskalustoksi riittää älypuhelimen kamera.

Videota voi editoida tai sen voi filmata kerralla purkkiin. Kamerakammosta pääsee eroon vain tekemällä.

– Omaa tuotosta oli kamalaa katsoa jälkikäteen, mutta hakemusta tehdessä opin puhumaan kameralle ja editoimaan videota älypuhelimella, jyväskyläläinen Maria Mäkitalo muistelee.

Omaa tuotosta oli kamalaa katsoa jälkikäteen, mutta hakemusta tehdessä opin puhumaan kameralle ja editoimaan videota älypuhelimella.

Maria Mäkitalo

Videohakemuksen tekemistä on jo harjoiteltu esimerkiksi TE-palveluiden työvoimakoulutuksissa ja -valmennuksissa.

– Ehdottomasti näen videon tulevaisuuden työnhaun muotona. Luulen, uskon ja toivon, että niitä käytetään jatkossa enemmän, TE-palveluiden palvelujohtaja Heino ennustaa.

Myös Maria Mäkitalo aikoo tehdä videomuotoisia hakemuksia myös jatkossa.

– Ei sen tekemistä kannata liikaa jännittää. Silläkään ei ole väliä, miten hyvä video on teknisesti. Videohakemukset ovat kuulemani mukaan edelleen harvassa, joten pääasia on, että videon tekee, Mäkitalo kannustaa.