Tuhannet alaikäiset syövät aikuisten psykoosilääkkeitä ties mihin syihin – Pohjolakodissa lääkettä tarjottiin huumeista irrottautumiseen

Koulukoti Pohjolakodissa olevan pojan äiti hämmästyi ketiapiinin käytön yleisyyttä, vaikka kyseistä lääkettä ei suositella alaikäisille.

lääkkeet
Lääkkeitä kädessä.
Psykoosilääke ketiapiinia käyttää lähes 4000 alaikäistä, vaikka lääkkeen vaikutusta alaikäisille ei ole riittävästi tutkittu.Tero Kyllönen / Yle

Oululainen 16-vuotias Niko otettiin kevättalvella huostaan äitinsä pyynnöstä. Vapaaehtoisen huostaanoton taustalla oli Nikon jo vuosia jatkunut päihteiden käyttö, joka oli alkanut 13-vuotiaana kannabiskokeillulla.

Nikon äiti Marja kertoo, että poika sijoitettiin huostaan Muhoksella sijaitsevaan Pohjolakotiin, sillä lastensuojelulain mukaan avohoidossa olevalta nuorelta ei saa ottaa huumeseulaa. Koulukodissa huumeseulojen ottaminen on mahdollista.

Niko ja Marja eivät esiinny jutussa omilla nimillään alaikäisen pojan suojelemiseksi.

Marjan toiveena oli, että lukiota käyvän pojan päihdekierre saataisiin katkaistua Pohjolakodissa. Toisin kuitenkin kävi.

Niko itse kertoo, että hän pystyy jatkamaan päihteiden käyttöä Pohjolakodissa kuten ennenkin. Hän on esimerkiksi karannut koulukodista.

Karkureissun jälkeen Pohjolakodin lääkäri määräsi Nikolle psykoosilääke Ketipinoria. Marja kertoo, että aluksi lääkkeen syyksi Pohjolakodin hoitaja oli kertonut nukahtamisvaikeudet ja myöhemmin lääkäri selitti sitä päihteiden käytön katkaisukeinoksi.

Ketipinor eli ketiapiini on psykoosilääke, jonka käyttöä alle 18-vuotiaille ei suositella, sillä tiedot valmisteen käytöstä tässä ikäryhmässä puuttuvat. Eli tutkimusnäyttöä lääkkeen tehosta alaikäisillä ei ole tarpeeksi. Aikuisilla ketiapiini on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi skitsofrenian, kaksisuuntaisen mielialanhäiriön ja vakavan masennustilan hoitoon.

Marja sanoo ihmetelleensä psykoosilääkkeen määräämistä, sillä Nikon ongelmana ovat päihteet, eivät nukahtamisongelmat tai psykoosi.

Myös Nikon käsityksen mukaan Ketipinoria määrättiin hänelle heppoisin perustein. Hän ei kuitenkaan ehtinyt aloittaa lääkkeen käyttöä, sillä Marja oli ehtinyt ottaa lääkkeestä selvää ja kieltänyt sen käytön pojaltaan.

Ketiapiinin määrääminen nuorelle poikkeaa myyntiluvasta

Kun Marja oli ihmetellyt ketiapiinin käyttöä, Pohjolakodin työntekijä oli kertonut, että kyseinen lääke on hyvin yleisessä käytössä heillä olevilla lapsilla. Myös Nikon kokemuksen mukaan moni koulukodin lapsi saa illalla Ketipinoria.

Marja olisi halunnut myös toisen lääkärin mielipiteen lääkkeen käytöstä, mutta terveyskeskuksessa selvisi, ettei Nikolle määrätystä ketiapiinista löytynyt mitään merkintää.

Niko sanoo, että myöskään hän ei ole nähnyt hänelle määrättyjen lääkkeiden reseptejä tai pakkauksia, sillä lääkkeet jaetaan heille suoraan pillereinä.

Marja teki asiasta kantelun Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, sillä hän haluaa, että Pohjolakodin käytännöt lääkkeiden määräämisessä selvitetään. Pohjois-Suomen avista vahvistetaan, että kantelu on tullut perille.

Pohjolakodin yhteistyölääkäriä ei yhteydenottopyynnöistä huolimatta tavoitettu kommentoimaan asiaa. Myöskään Pohjolakodista tapausta ei kommentoitu. Pohjolakodin johtaja Kati Lehtola kertoi viestissään ainoastaan, että Pohjolakodin nuorilla on useimmiten heille tullessaan jo valmiiksi määrätty lääkitys.

Pohjolakodin omistavan Nuorten Ystävien kehitysjohtaja Mikko Oranen ei pysty ottamaan kantaa yksittäistapaukseen tai ketiapiinin käyttöön, mutta hän kertoo, että koulukodissa voidaan käyttää lääkkeitä esimerkiksi unirytmin palauttamiseen.

– Meille tulevilla nuorilla vuorokausirytmi voi olla päihteiden käytön vuoksi sekaisin, ja heidän voi olla mahdotonta rauhoittua normaaliin arkirytmiin, Oranen sanoo.

tienviitta
Pohjolakodissa olevan Nikon äiti ei halunnut poikansa syövän aikuisille tarkoitettua psykoosilääkettä.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Oikeusasiamiehen kanslia selvitti Pohjolakodin toimintaa aikaisemmin tänä vuonna. Esittelijäneuvos Tapio Rädyn mukaan koulukodin lääkekäytäntöihin ei tuolloin kiinnitetty huomiota. Toisen vastaavan laitoksen osalta lääkeasia on Rädyn mukaan selvittelyssä.

Kelan lääkekorvaustilastojen mukaan ketiapiinin käyttö on kasvanut alaikäisillä voimakkaasti parin viime vuoden aikana.

Viime vuonna ketiapiinia käytti lähes 4000 alaikäistä, kun vuonna 2015 määrä oli noin 2700. Nuorten Ystävien Mikko Oranen kertoo, että Pohjolakodissa paikkoja on noin 40 ja koko Suomen koulukodeissa asiakaspaikkoja on noin 300. Pohjolakoti siis tuskin on ainoa laitos, jossa alaikäiset syövät lääkettä.

Niko kertoo, että kyseistä lääkettä on määrätty myös hänen muissa koulukodeissa oleville kavereilleen.

Tutkivaan journalismiin erikoistuneen Long Playn maksullisen artikkelin (siirryt toiseen palveluun) mukaan psykoosilääkkeitä käyttävien lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Lääkkeillä pyritään hoitamaan esimerkiksi vaikeita käytöshäiriöitä, vaikka tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta on niukkaa.

Ketiapiinin tarkkaa käyttötarkoitusta ei tiedetä, sillä kyseisen lääkkeen käyttö lapsilla ja nuorilla on myyntiluvasta poikkeavaa, niin sanottua off label -käyttöä.

Myöskään sitä ei tiedetä, miksi ketiapiinin käyttö on kasvanut niin voimakkaasti. Sitä käytetään jo lähes yhtä paljon kuin yleisimmin alaikäisille määrättyä psyykenlääke risperidonia. Toisin kun ketiapiinista, risperidonista on myös tutkimusnäyttöä alaikäisten osalta.

Professori: Suomessa käytössä monia lääkkeitä, joista ei tarpeeksi tutkimustietoa alaikäisillä

Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon johtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu on tutkinut psykoosilääkkeiden käyttöä nuorilla.

Hänen mukaansa ketiapiinin käytön lisääntyminen voi johtua siitä, että unihäiriöt nuorilla ovat kasvaneet selvästi. Ketiapiinilla on pienelläkin annoksella hyvä nukuttava vaikutus, jota risperidonissa ei samalla tavalla ole, Haapasalo-Pesu sanoo.

– Ketiapiini tainnuttaa hyvin yöksi ja valtaosa tokenee siitä aamuksi.

Haapasalo-Pesun mukaan lääke soveltuu myös päihdeongelmista kärsiville, sillä se ei koukuta.

Kaikilla hoidoilla on sekä toivottuja että ei-toivottuja vaikutuksia.

Mauri Marttunen

Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen sanoo, että Suomessa joudutaan käyttämään monia sellaisia lääkkeitä lapsilla ja nuorilla, joista ei ole tarpeeksi tutkimustietoa näissä ikäryhmissä. Tällöin tukeudutaan aikuisilla tehtyihin tutkimuksiin.

Marttusen mukaan psyykenlääkkeiden käytön lisääntymistä 5–10 vuoden aikana selittää osaltaan se, että myös nuorisopsykiatriseen hoitoon tulleiden potilaiden määrä on kasvanut.

Marttusen mukaan ketiapiinin käytön lisääntyminen voi johtua siitä, että risperidonin käytöstä on ilmennyt haittavaikutuksia.

– Kaikilla hoidoilla on sekä toivottuja että ei-toivottuja vaikutuksia ja silloin joudutaan punnitsemaan ja tekemään hyöty- ja haittavaikutusarvioita, Marttunen sanoo.

Marttusen mukaan on hyvä, jos lääkkeen käytöstä heränneet epäilykset tutkitaan.

Kahlitaanko koulukotinuoria kemiallisesti?

Marjaa ketiapiinissa huolettaa lääkkeen mahdolliset sivuvaikutukset nuorille. Ketiapiini voi aiheuttaa esimerkiksi uneliaisuutta, huimausta ja painonnousua.

Aiemmin on uutisoitu psykoosilääkkeiden ja ketiapiinin käytön ongelmista esimerkiksi vanhustenhuollossa. Joissakin tapauksissa psykoosilääkkeitä on käytetty muistisairaiden liikkumisen rajoittamiseen tai käyttäytymisen hillitsemiseen. Tätä kutsutaan kemialliseksi sitomiseksi.

Marja sanoo pohtineensa, käytetäänkö ketiapiinia samaan tarkoitukseen myös koulukodin nuorilla.

Nuorten Ystävien kehitysjohtaja Mikko Oranen sanoo, että Pohjolakodissa ei käytetä lääkkeitä nuorten tainnuttamiseen.

– Meillä on turvallisuuden takaamiseen käytössä muut keinot. Ensisijaista on ennakointi ja tilanteisiin puuttuminen, ennen kuin ne kriisiytyvät. Pitää myös huolehtia siitä, että henkilökuntaa on riittävästi ja tarvittaessa saadaan myös apuvoimia paikalle, Oranen kertoo.

Niko kertoo, ettei ole saanut Pohjolakodissa lääkkeiden lisäksi muuta apua päihdeongelmaansa. Hän kertoo tavanneensa koulukodin psykologin viimeksi pari kolme kuukautta sitten. Keskusteluapua tai terapiaa ei ole hänen kokemuksensa mukaan ollut tarjolla. Niko kertoo, että tekemisen puutteen vuoksi päihteet pyörivät mielessä usein.

Huppariin pukeutunut nuori pitkätukkainen istuu pää painuksissa.
Ketiapiinia määrätään enemmän tytöille kuin pojille.Timo Nykyri / Yle

Marja kertoo kustantaneensa poikansa terapiakäyntejä omasta kukkarostaan, jotta tämä saisi ongelmaansa apua.

Oranen myöntää, että terapiaa ei pystytä tarjoamaan nuorille tarpeeksi, sillä terapeuteista on pulaa koko Pohjois-Suomessa.

– Toisaalta nuorten oireilu on sen tyyppistä, että heidän on vaikea sitoutua terapiaan, Oranen sanoo.

Pohjolakodin entinen kesätyöntekijä Juha Pelkonen kertoi aiemmin syksyllä Helsingin Sanomien maksullisessa artikkelissa (siirryt toiseen palveluun), ettei muista nuorten juurikaan käyneen terapiassa.

– Lääkedoseteissa kyllä riitti tavaraa, Pelkonen kertoi tuolloin.

Ylelle Pelkonen kertoo jakavansa Marjan huolen nuorten "tainnuttamisesta" lääkityksellä. Hän on työskennellyt myös vanhustenhoidon puolella ja sanoo pitävänsä asiaa huolestuttavana.

– Samasta ilmiöstä on kyse kuin vanhusten kohdalla: vähemmän tulee ongelmatilanteita, kun ovat kemiallisesti kahlittuja, Pelkonen sanoo.

Pelkosen mukaan on kylmäävää, jos asiasta ei olla lastensuojelun parissa työskentelevien piirissä huolissaan.