Tuulivoimaa seuraa haaste toisensa perään: tuki hupeni, vero nousi ja kritiikki voimistui

Jatkossa yhä useampi tuulivoimala joutuu pärjäämään markkinoiden ehdoilla. Se vaikuttanee myös voimalayhtiöiden kokoon ja omistuksen keskittymiseen.

tuulienergia
Tuulivoimaloita Kalajoen Miilukankaalla 20.11.2018.
Risto Degerman / Yle

Tuulivoiman rakentamisen liittyvät riskit ovat jatkossa suuremmat kuin ennen. Uusi tukijärjestelmä ei enää takaa tuulivoiman rakentajille automaattista tuottoa, eivätkä sitä saa kaikki tuulivoiman rakentajat.

Kiinteistöverotuksen muutos on puolestaan lisännyt tuulivoimaloiden verotaakkaa. Useissa kunnissa voimalaitoksen kiinteistövero voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen yleiseen kiinteistöveroprosenttiin verrattuna.

Sen lisäksi tuulivoimaloiden suunnittelijoita ja rakentajia rassaavat voimaloiden rakentamisen vastustajien viime vuosina voimistuneet äänenpainot. Esimerkiksi Ylivieskassa valtuusto hylkäsi pitkään ajetun tuulivoimakaavan, joka olisi tuonut yhdeksän tuulivoimalaa Ylivieskan ja Nivalan rajamaille.

Tukijärjestelmä vaihtuu kilpailutukseen

Aiemmin käytössä ollut sähkön syöttötariffiin perustuva tuki (siirryt toiseen palveluun) (Energiavirasto) takasi tuulivoiman tuottajille myydystä sähköstä tavoitehinnan, vaikka markkinoilta olisi saanut sähköä halvemmallakin. Valtio maksoi erotuksen.

Tämä johti viime vuosien mittavaan tuulivoimarakentamisen buumiin, ja tuulivoimaloita rakensivat myös pienet yritykset, jotka tyytyivät myös muutaman tuulimyllyn tuotantoon.

Nyt tilanne on toinen. Vanhasta tariffitakuusta on luovuttu ja tuulivoimaakin pitää jatkossa pystyä tuottamaan kannattavasti. Tänä vuonna tuen saajat kilpailutetaan, mutta Suomeen on lähivuosina nousemassa useita tuulivoimapuistoja, jotka toteutetaan kokonaan ilman valtion tukieuroja.

Tukijärjestelmän muuttumisen vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta esimerkiksi Keski-Euroopassa tuulivoiman tuotanto on keskittynyt suurille ja vakavaraisille yrityksille.

– Uuden tukijärjestelmän vaikutuksia on vaikea ennakoida, mutta ulkomailla, jossa kilpailutuksia tehdään säännöllisesti, järjestelmä on johtanut siihen, että toimijat ovat keskittyneet ja hankkeet suurentuneet, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen kertoo.

Tuulivoimala Kalajoella.
Tuulivoimaloiden koko on viime vuosina kasvanut ja niiden sähköntuottokyky on samalla lisääntynyt. Se on parantanut myös yksittäisten voimaloiden kannattavuutta.Risto Degerman / Yle

Mikkosen mukaan keskittyminen johtuu siitä, että pienille firmoille riskien kantaminen sekä rahoituksen järjestäminen voivat olla vaikeampaa kuin isommille yrityksille.

Yksi markkinaehtoisesti suunniteltu puisto on suunnitteilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajalle Vaalan Turkkiselälle. Puistoa suunnittelevan Tuulialfan toimitusjohtaja Antti Tanskanen kertoo, että yhtiön tavoitteena on aloittaa sähköntuotanto parin kolmen vuoden kuluessa. Turkkiselälle tulevaan puistoon on tulossa noin 60 voimalaa.

Se, että tuulivoimalat alkavat kiinnostaa nykyisin myös kaupallisesti, on pitkälti sen seurausta, että voimaloiden koot ja tehokkuus ovat kasvaneet.

Verouudistus ropisee kunnan kukkaroon

Tämän vuoden alusta lähtien tuulivoimaloihin on sovellettu samaa verotuskäytäntöä kuin muihinkin voimalaitoksiin. Se tarkoittaa aiempaa selvästi suurempaa kiinteistöveroa, joka tekee tuulivoimaloista samalla kuntien kannalta taloudellisesti houkuttelevampia.

Suomen Tuulivoimayhdistys on laskenut, että esimerkiksi suurilla tuulivoimalapaikkakunnilla kiinteistöveroa kertyy kunnan kukkaroon yli miljoona euroa.

Suomen "tuulivoimapääkaupungissa" Kalajoella kaupungin alueella toimivat 64 tuulivoimalaa tuottavat kaupungin arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) kiinteistöverouudistuksen jälkeen kaupungin kassaan noin 1,3 miljoonaa euroa enemmän kahisevaa kuin viime vuonna.

Vaalassa lasketaan, että yksi rakennettu voimala toisi toteutuessaan kuntaan kiinteistöverona noin 30 000 euroa vuodessa. Jos myllyjä olisi toiminnassa useita kymmeniä, odotettavissa olisi kunnalle miljoonapotti.

Tuulivoimaloiden kiinteistöverot.
Tuulivoimayhdistyksen laskelmien mukaan tuulivoima tuottaa kunnille merkittäviä kiinteistöverotuloja. Kiinteistöveroon vaikuttaa esimerkiksi rakennusten perustusten arvo. Sen takia merelle rakennettavat voimaloista määräytyy suurempi vero kuin maalle rakennettavasta voimalasta.Paulus Markkula / Yle

Pikkukunnalla tuulivoiman verotulot voivat olla taloudellisesti hyvinkin iso asia. Esimerkiksi noin 3 000 asukkaan Vaalassa kymmenen tuulivoimalaa tuottaisi kunnan kassaan suurin piirtein saman määrän euroja kuin kunnallisveron nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä.

Vaalan kunnanjohtaja Miira Raisikila arvioi, että jo yksistään Tuulialfan Turkkiselälle suunnitellusta tuulivoimapuistosta Vaala saisi noin 1,2 miljoonaa euroa.

– Kiinteistöveron lisäksi kuntaan tulee välillisesti vielä lisää verotuloja myös voimala-alueiden korvauksia saavilta maanomistajilta sekä tuulivoiman rakentamisesta ja ylläpidosta, Tuulialfan toimitusjohtaja Antti Tanskanen sanoo.

Muuttotappion ja valtionapujen korvaaja

Muuttotappiosta ja pienenevistä valtionosuuksista kärsivälle kunnalle kiinteistöverotuotot voivat tulla tarpeeseen. Esimerkiksi Vaalassa vyötä on kiristetty koko ajan eikä mahdollinen tuulivoiman rakentaminenkaan toisi vaalalaisille kissanpäiviä.

– Ei voi sanoa, että se mitään löysää kunnan talouteen toisi, Miira Raiskila sanoo.

Iin Olhavan tuulivoimala.
Tuulivoimalan rakentaminen vaatii isoja töitä myös maastossa. Moni rakennuttaja onkin halunnut rakentaa samalla kerralla useampia tuulivoimaloita.Risto Degerman / Yle

Vaalassakin ennusteet kertovat, että kunnallisverotulot vähenevät, joten talouskuri jatkuu.

Valmisteilla olevan Turkkiselän tuulivoimakaavan lisäksi Vaalan kaavoituskatsauksessa (siirryt toiseen palveluun) on mukana useita muitakin tuulivoimapuistoja.

Kritiikki nostaa päätään

Vaikka esimerkiksi hiilineutraalisuuttaan ja ympäristöystävällisyyttään markkinoivassa Iissä ei valituksia juuri ole tehty, on monissa kunnissa kuulunut tuulivoimanvastaisia ääniä.

Vaalassakin odotellaan yhden jo aiemmin päätetyn tuulivoima-alueen kohtaloa, kun korkeimman hallinto-oikeuden on määrä antaa lähiaikoina päätöksensä Metsälamminkankaan kaavapäätöksestä tehdystä valituksesta.

Tuulivoimakaavoja valtion viranomaisena valmistelevan Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa sanoo pistäneensä merkille kriittisyyden lisääntymisen parin kolmen vuoden aikana.

Tuulivoimalan potkuri.
Tuulivoimaa vastustetaan muun muassa voimaloiden potkureista lähtevän äänen, valojen ja varjojen aiheuttaman välkkymisen sekä voimaloiden maisemavaikutusten takia.Risto Degerman / Yle

Kritiikkiä on vauhdittanut myös vastustajien verkostoituminen aiempaa tehokkaammin.

– Olen havainnut, että aika kaukaakin saatetaan tulla näihin tilaisuuksiin eli ihmiset ovat kenties verkostoituneet ja myös viestejä välitetään ja niin myös näihin yleisötilaisuuksiin tulee kriittisiä kannanottoja, Tuukka Pahtamaa sanoo.

Tuulivoimaa vastustetaan muun muassa voimaloiden potkureista lähtevän äänen, valojen ja varjojen aiheuttaman välkkymisen sekä voimaloiden maisemavaikutusten takia.

Ylivieskassa tuulivoimakaava kaatui asukkaiden vastustukseen

Ylivieskan Raudaskylällä tuulivoimasuunnitelmat ovat jakaneet paikallisten asukkaiden mielipiteitä. Aiemmin paikallinen kyläyhdistyskin otti läheiselle Urakkanevalla suunniteltuihin tuulivoimaloihin myönteisen kannan, mutta kyläläiset asettuivat vastustamaan hanketta.

Tuulivoimayhtiöt ovatkin pyrkineet monin paikoin vaikuttamaan asukkaisiin tekemällä esimerkiksi paikallisten yhdistysten kanssa yhteistyötä ja sopimuksia.

Raudaskylän kyläyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tanja Laakkonen on tyytyväinen kaavan kumoutumiseen. Koska Raudaskylän asukasyhdistys oli aiemmin sopinut yhteistyöstä tuulivoimaa suunnitelleen yhtiön kanssa, Laakkonen korostaa, että tässä asiassa hän esiintyy nimenomaan yksittäisenä kyläläisenä.

– Selvä enemmistö kyläläisistä on ollut myllyjä vastaan, mikä tuli esille asukaskyselyissäkin. Tietenkin kylältä löytyy myös puoltajia ja kieltämättä heidän kanssaan on ollut erimielisyyksiä, mutta asiathan tässä ovat kuitenkin enimmäkseen riidelleet, Tanja Laakkonen kertoo.

Ylivieskan Raudaskylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tanja Laakkonen.
Tanja Laakkosen mielestä tuulivoimaloita pitäisi rakentaa alueille, jossa niistä ei ole haittaa alueen asukkaille ja arvokkaille luontomaisemille.Risto Degerman / Yle

Tuulivoimaloiden vastustus perustuu Raudaskylällä pitkälle paikallisen luonnon ja maiseman puolustamiseen. Tuulivoimaa harva vastustaa, mutta moni haluaa, että ne rakennettaisiin jonnekin muualle.

– Meistähän suurin osa ei vastusta tuulivoimaa vaan niiden rakentamispaikkoja. Ne pitäisi laittaa sellaisille paikoille, etteivät ne aiheuta haittaa, Laakkonen sanoo.

Raudaskylällä myllyt olisivat tulleet Urakkanevan alueelle, jota kyläläiset ovat tottuneet pitämään virkistysalueenaan, jossa käydään ulkoilemassa, samoilemasa sekä marjastamassa ja metsästämässä.

– Sitten olimme huolissaan myös alueen eläimistä. Muun muassa kaksi maakotkaa pesivät tällä alueella, Laakkonen kertoo.

Metsähallituksen maakotka-asiantuntijan Tuomo Ollilan mukaan alueella on tehty havaintoja maakotkista, mutta alueella olevista petolintujen pesistä otetuista kuvista ei voida varmuudella sanoa, ovatko ne juuri maakotkien pesiä.

Tuulivoimapuistoa suunnitellut ABO Wind Oy toteaa, että sen teettämien selvitysten mukaan alueella ei ole maakotkan pesiä.

– Maakotka on Suomessa rauhoitettu, eikä sen pesäpuiden läheisyyteen voimaloita tietenkään sovi suunnitella, toteaa ABO WInd Oy.n maajohtaja Aapo Koivuniemi.

Valtuuston päätös syntyi niukalla enemmistöllä

Kamppailu Urakkanevan kaavasta kesti Ylivieskassa useita vuosia. Asiaa puitiin moneen otteeseen Ylivieskan luottamuselimissä ja kaava saatiin jo kertaalleen hyväksyttyä valtuustossa yhden äänen enemmistöllä. Koska päätöstä tekemässä oli kuitenkin yksi jäävi päättäjä, asia palautui uudelleen valtuustoon. Tällä kertaa kaavaehdotus hylättiin syksyllä yhden äänen enemmistöllä.

– Kun tuli päätös siitä, että kaava kaatui, alkoi puhelin soimaan ja tuli viestejä. Ihmiset kiittivät ja osa ihan itki, kun he olivat niin onnellisia. Tämä merkitsee meille todella paljon, Tanja Laakkonen sanoo.

Vaikka 40 prosenttia Suomen tuulivoimaloista sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella, valituksia on tehty ja kaavoja kumottu vain harvoin. Ely-keskuksen ylitarkastajan Tuukka Pahtamaan mukaan se johtuu todennäköisesti siitä, että tuulivoimalat on pystytty sijoittamaan alueille, joissa asutus ei yleensä ole kovin lähellä itse voimaloita.

Artikkelia on täydennetty 29.11. 2018 klo 16:00 lisäyksellä, jossa todetaan maakotkan pesinnän olevan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella epävarmaa.