Eduskunnassa keskusteltiin siitä, miten suomalaiset saadaan liikkumaan – näillä viidellä keinolla hallitus patistelisi kansalaisia ylös sohvalta

Yle näyttää suorana keskustelun Suomen ensimmäisestä liikuntapoliittisesta selonteosta. Millä keinoilla sinä lisäisit suomalaisten liikkumista? Osallistu keskusteluun jutun lopussa.

liikuntapolitiikka
nainen ja mies venyttelevät salilla
Lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta.

Eduskunnassa käydään tänään vääntöä siitä, millaisin keinoin suomalaisia patistellaan liikkumaan ja miten valtion tulisi tukea huippu-urheilua.

Kello 14 alkavassa lähetekeskustelussa on puitavana valtioneuvoston liikuntapoliittinen selonteko (siirryt toiseen palveluun). Yle näyttää keskustelun suorana Yle Areenassa.

Liikuntapoliittinen selonteko on Suomen historian ensimmäinen. Siinä muun muassa linjataan (siirryt toiseen palveluun) liikunnan lisäämistä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikkojen rakentamista ja huippu-urheilua 2020-luvulla.

Tavoitteena on lisätä ihmisten fyysistä aktiivisuutta.

Selonteon mukaan liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen haaste, joka tulee maksamaan vuositasolla yli kolme miljardia euroa.

Selonteossa esitellään toimia lisätä liikuntaa esimerkiksi perusopetuksessa, työelämässä ja vanhusten palveluissa.

Selonteossa kiinnitetään huomiota siis myös huippu-urheiluun. Sen mukaan valtion rahoitusta huippu-urheilulle tulee lisätä 2020-luvulla ja suunnata erityisesti nuoriin.

Kokosimme selonteosta viisi esimerkkiä siitä, miten hallituksen mielestä liikuntaa voitaisiin lisätä tavallisten suomalaisten arjessa.

Luomalla Yle-tunnukset voit keskustella aiheesta jutun lopussa. Millä keinoilla sinä lisäisit suomalaisten liikkumista?

1) Koululiikunnan määrää tulisi lisätä

Poika liikuntatunnilla.
Peruskouluun ehdotetaan liikunnan määrän lisäämistä.Toni Pitkänen / Yle

Selonteon mukaan liikunnan määrä peruskoulussa on Suomessa riittämätön ja liikuntatunteja selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Norjassa.

Suomessa tulisi selonteon mukaan lisätä 2020-luvulla asteittain liikunnan määrää peruskoulussa.

Vuosikustannus yhden viikkotunnin lisäyksestä olisi noin 2,5 miljoonaa euroa luokka-astetta kohden.

Myös liikkumista välitunneilla halutaan parantaa ja koulupäivän jälkeistä harrastus- ja kerhotoimintaa lisätä.

Kuntien käyttöön on myös kehitteillä harrastuspassi. Sen avulla kunnat voisivat tarjota erityisesti peruskoululaisille harrastusmahdollisuuksia.

2) Varusmiesten kuntoon kohennusta

Kainuun prikaatin jääkäreitä hiihtoharjoituksessa Kuhmon Vuosangassa.
Varusmiehille voitaisiin selonteon mukaan tarjota ohjattua liikuntaa kolme kuukautta ennen palvelukseen astumista.Jarmo Nuotio / Yle

Selonteossa harmitellaan sitä, että monen asevelvollisen varusmiespalvelus jää kesken fyysisten tai henkisten ongelmien takia.

Selonteossa halutaan vaikuttaa varusmiesten kuntoon jo ennen palvelukseen astumista.

Selonteossa ehdotetaan noin 30 kuntaa kattavan kokeilun aloittamista. Kunnat tarjoaisivat ilmaiseksi ja valtion tuella kolmen kuukauden ohjatun liikunnan ennen palvelukseen astumista.

Jos kokeilu osoittautuisi toimivaksi, se voitaisiin laajentaa kaikkiin kuntiin.

3) Vanhuksille liikuntatuokioita

seniori venyttelee
Iäkkäille ehdotetaan liikuntatuokioita.AOP

Selonteon mukaan liikunnan tulee olla osa niin vanhusten koti- kuin laitospalveluita. Erityisesti huomiota pitäisi kiinnittää huonokuntoisiin vanhuksiin, jotka asuvat kotonaan ilman säännöllisiä palveluita.

Selonteossa ehdotetaan muun muassa muutaman vuoden kestävää kokeilua, jossa osassa kuntia liikuntaneuvoja kiertäisi kotipalveluun kuuluvien vanhusten luona pitämässä liikuntatuokioita.

Hintalappu 20 neuvojan palkkaamisesta olisi noin miljoona euroa vuodessa.

4) Liikuntapaikkojen rakentamiseen lisää tukea

Nuoria uima-altaassa.
Selonteossa lasketaan, että liikuntapaikkojen rakentaminen vaatisi lisää valtion tukea 15–20 miljoonaa euroa vuodessa.Emmanuel Lattes / AOP

Liikuntapaikkarakentamisen tuen osuutta valtion liikuntapolitiikassa tulisi selonteon mukaan lisätä 2020-luvulla.

Lisätuen tarpeeksi arvioidaan noin 15–20 miljoonaa euroa vuodessa.

Osana selontekoa tehtiin verkkokysely, jossa liikuntavaikuttajat pitivät liikuntapaikkojen rakentamista valtion tärkeimpänä liikuntapoliittisena tekona.

Kuntien pitää rakentaa, peruskorjata ja pitää yllä monipuolisia liikuntapaikkoja. Liikuntapaikkojen tulee sijaita riittävän lähellä asuinalueita ja kouluja.

Liikuntapaikkojen käyttöastetta on nostettava.

Kuntien tulisi myös laatia selvitys kunnan liikuntaolosuhteiden nykytilasta. Siinä pitäisi huomioida myös kävely- ja pyörätieverkosto ja luonnossa liikkuminen.

5) Liikuntaneuvonta osaksi työterveyshuoltoa

Mimmu Pietilä (vas.) vetää naisten jonoa tanssitunnilla
Selonteossa todetaan, että aikuisväestöstä vain joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.Nina Keski-Korpela / Yle

Selonteossa huomautetaan, että esimerkiksi liikuntasetelijärjestelmä on tavoittanut pääosin ne, jotka liikkuvat jo muutenkin.

Tutkimustiedon perusteella liikkumattomuutta voidaan vähentää pääosin elämäntapaohjauksella ja liikuntaneuvonnalla. Selonteossa katsotaan, että ne pitää saada kiinteäksi osaksi työterveyhuoltoa.

Konkreettisena toimena selonteossa mainitaan työmatkaliikunta, joka vaatii asianmukaiset pukeutumis- ja peseytymistilat ja pyörien säilytystilat.

Työnantajien käyttöön tulee kehittää uusia muotoja työntekijöiden liikuntaharrastuksen edistämiseen.

Lisää aiheesta:

Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko julki – valtion osuutta huippu-urheilun tukemisesta halutaan kasvattaa