Suomessa on arviolta 70 000 seksiriippuvaista – varsinkin naiset häpeävät hakea ongelmaan apua

Naiset puhuvat mieluummin rakkausriippuvuudesta. Kyseessä on kuitenkin samanlainen käytös kuin seksiaddiktiossa.

seksiaddiktio
Wundrbaum ja naisfiguuri auton sisäpeilissä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

”Puudutusainetta kivulle.” Siten kuvailee addiktoitunutta seksikäyttäytymistään moni terapeutin sohvalle istunut seksiriippuvainen.

Seksuaaliterapeutti Karoliina Vuohtoniemi on erikoistunut seksiriippuvuuden hoitamiseen. Hän arvioi Suomessa olevan noin 70 000 enemmän tai vähemmän seksiriippuvaista aikuista. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta Suomen kanssa samankaltaisissa maissa, kuten Britanniassa, seksiaddiktio koskettaa noin viittä prosenttia aikuisväestöstä.

Vuohtoniemen mukaan suurin osa heistä vaikenee ongelmastaan.

– Moni ajattelee, että ihmisten pitäisi vain ryhdistäytyä. Jotkut ovat sitä mieltä, että addiktiosta puhuminen on vain seksikielteisten ihmisten paasausta: kyllähän ihmisten pitäisi saada olla villejä ja vapaita ja tehdä mitä haluavat, myös sängyssä.

Asia on toki näin silloin kun kyse on omasta valinnasta ja elämäntavasta. Seksiaddiktio ei kuitenkaan ole valinta vaan vakavasti otettava terveysongelma, Vuohtoniemi lisää.

Seksiriippuvuus koskettaa myös tuhansia naisia

Seksiaddiktioon liittyvä häpeä estää ihmisiä puhumasta siitä. Moni taistelee ongelmansa kanssa vuosia ennen kuin hakee apua. Vuohtoniemi on erityisen huolissaan addiktiosta kärsivistä naisista, joita on hänen mukaansa paljon.

– Usein naiset sanovat mieluummin olevansa rakkausaddikteja. Olisi hyvä myöntää, että pakonomaisen seuran etsiminen on ongelma. Toivon, että naiset uskaltaisivat lähteä hakemaan apua.

Moni asiakas kuvaa, että addiktoitunut seksikäyttäytyminen on kuin puudutusainetta kivulle, ja nimenomaan henkiselle kivulle.

Karoliina Vuohtoniemi, seksuaaliterapeutti

Riippuvaisuus läheisyydestä ja ihmissuhteista nähdään hyväksyttävämpänä kuin seksistä. Kyseessä on kuitenkin ihan samantyyppinen riippuvuus. Myös hoitokeinot ovat samat kuin seksiriippuvuudessa.

Sexpossa työskentelevä Karoliina Vuohtoniemi kääntää ja toimittaa parhaillaan Suomen oloihin sopivaksi ensimmäistä suomenkielistä kirjaa seksiriippuvuuden hoitamisesta. Alkuperäinen teos on alan brittiläisen uranuurtajan Paula Hallin kirjoittama.

Soittopyyntö yleisen vessan peilissä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Vaihtuvat kumppanit tai pornon katselu eivät kerro addiktiosta

Milloin aktiivinen seksielämä tai seuranhaku sitten menee addiktion puolelle? Riippuvuudesta puhutaan silloin, kun seksuaalinen käytös tai ajatukset alkavat olla pakonomaisia ja normaalia elämää häiritseviä.

Pahimmillaan esimerkiksi äärimmilleen menneestä kumisaapasfetissistä kärsivä ei voi sadepäivänä mennä ulos, koska näkee ympärillään pelkkiä saappaita.

– Addiktiosta on kyse kun seksikäyttäytyminen aiheuttaa henkilölle itselleen ongelmia, eikä hän ongelmista huolimatta pysty lopettamaan kyseistä käyttäytymistä, Vuohtoniemi selittää.

On tärkeää tehdä ero normaaliin seksuaalisuuteen kuuluvan toiminnan ja addiktoituneen toiminnan välillä.

Kun on oikein syvällä syövereissä, niin seksiin liittyvä toiminta ei enää tuota nautintoa. Käyttäytyminen on pakonomaista.

Karoliina Vuohtoniemi, seksuaaliterapeutti

Riippuvuuksien hoitoon erikoistuneen A-klinikkasäätiön määritelmän mukaan (siirryt toiseen palveluun) seksuaalisen toiminnan haitat määrittelee yksilö oman kokemuksensa perusteella. Samankaltaista toimintaa voi ilmetä myös hallittuna, normaaliin seksuaalisuuteen kuuluvana.

Aktiivinen seksielämä, vaihtuvat kumppanit, usein toistuva pornon katselu ja vaikka päivittäinen itsetyydytys eivät siis automaattisesti tarkoita seksiriippuvuutta. Mutta jos pornoa on pakko katsoa kesken työpäivän ja se häiritsee työtehtävien hoitamista, tai jos kaikki rahat menevät maksullisen seksin ostamiseen, on syytä huoleen.

Riippuvuuden taustalla muuta kuin vilkas seksivietti

Karoliina Vuohtoniemi muistuttaa, että pohjimmillaan seksiriippuvuudessa on kyse jostain muusta kuin seksistä. Ylipäänsä erilaiset riippuvuudet palvelevat monia tarkoituksia. Jollekin se ”valittu huume” sattuu olemaan seksi, jollekin toiselle uhkapelit tai alkoholi.

Addiktion syntyyn vaikuttavat muun muassa addiktion kohteena olevan asian vapaa saatavuus, koetut traumat lapsuudessa tai varhaisaikuisuuden parisuhteissa, omat traumat ja lapsuudessa mahdollisesti syntyneet kiintymyssuhdevauriot.

– Todella moni asiakas kuvaakin, että addiktoitunut seksikäyttäytyminen on kuin puudutusainetta kivulle, ja nimenomaan henkiselle kivulle.

Meillä on sukupolvi, joka on syntynyt nettimaailmaan ja loputtoman pornon tarjontaan.

Karoliina Vuohtoniemi, seksuaaliterapeutti

Aina taustalla ei tarvitse olla traumoja. Addiktio voi olla myös opittu tapa. Seksiriippuvuutta voi ruokkia myös lapsena ja nuorena saatu puutteellinen tai kielteinen seksuaalikasvatus.

– Joku on voinut vaikka oppia, että kun on surkea ja yksinäinen olo, niin porno ja itsetyydytys auttavat. Ahdistus helpottaakin hetkeksi, ja toimintaa lähdetään helposti toistamaan aina, kun paha olo yllättää.

Aluksi opittu tapa voi toimia ja tuottaa nautintoa. Mutta hyvä vaikutus katoaa, jos toiminta alkaa hallita elämää liikaa.

– Kun on oikein syvällä syövereissä, niin seksiin liittyvä toiminta ei enää tuota nautintoa. Käyttäytyminen on pakonomaista ja sen avulla yritetään kestää sisällä olevaa pahaa oloa.

Hahmo suljetussa huoneessa tietokoneen ääressä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Laadukas seksuaalikasvatus ennaltaehkäisee seksiriippuvuutta

Arviolta 70 000 suomalaista kärsii siis jonkinasteisesta seksiriippuvuudesta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että peliriippuvaisia arvioidaan olevan noin 130 000. Peliaddiktiosta on viime aikoina alettu avoimemmin puhua, mutta seksiaddiktiosta vaietaan yhä.

Ruokkiiko meidän aikamme sitten seksiriippuvuutta? Yhteiskunnan sanotaan olevan läpikotaisin erotisoitunut ja seksi tunkee tajuntaan bussipysäkkien vaatemainoksissakin. Pornoa on tarjolla loputtomasti. Myös asenteet ovat muuttuneen vapaamielisemmiksi, ja ihmisiä kannustetaan tutkimaan ja kehittämään omaa seksuaalisuuttaan.

Vuohtoniemi ei suoraan allekirjoita seksiriippuvaisten määrän hurjaa lisääntymistä. Hän arvioi, että ilmiössä on enemmänkin kyse siitä, että addiktioon osataan jo vähitellen hakea apua. Ongelma on sitä kautta alkanut tulla näkyvämmäksi.

Nuorten seksuaalikasvatuksen laadusta Vuohtoniemi kyllä kantaa huolta.

– Meillä on sukupolvi, joka on syntynyt nettimaailmaan ja loputtoman pornon tarjontaan. Vanhemmat kyllä rajaavat ruutuaikaa, mutta eivät välttämättä osaa puhua seksistä ja pornosta nuorille sopivaan aikaan ja sopivalla tavalla.

Seksiriippuvuutta voidaan hoitaa

Seksiriippuvuuden kanssa ei kannata jäädä yksin. Apua ja vertaistukea on saatavilla. Ensimmäinen ja tärkein askel on tiedostaa, että omassa käytöksessä kaikki ei ole ihan kohdallaan.

– Itseltään voi kysyä mitä ongelmia addiktoitunut seksuaalikäyttäytyminen aiheuttaa. Mieti myös, haluatko jatkossa toimia samalla tavalla.

Ongelmaan voi hakea apua vertaistuesta, esimerkiksi Nimettömät seksiaddiktit -sivustolta (siirryt toiseen palveluun). Ajatuksistaan voi keskustella myös ammattiauttajien kanssa.

Seksuaaliterapeuttina Karoliina Vuohtoniemi lähtee asiakkaan kanssa purkamaan riippuvuuden kehää.

– Riippuvuus etenee kuuden vaiheen kautta. On toimintavaihe, katumus ja yritys saada tilanne hallintaan. Sitten ajattelee kaiken olevan hyvin, kunnes repsahtaa jälleen toimintavaiheeseen.

Terapian avulla pyritään vaikuttamaan jokaiseen vaiheeseen miettimällä, mitä tunteita niiden taustalla on. Käytöksen muuttaminen on mahdollista vasta, kun tiedostaa tunteet toiminnan takana. Seksiriippuvaista on siis aivan yhtä turha kehottaa vain ryhdistäytymään, kuin alkoholistia käskeä panemaan korkki kiinni.

Testaa, onko seksikäyttäytymisesi addiktoitunutta: Päihdelinkin seksiriippuvuustesti (siirryt toiseen palveluun)

Apua ja vertaistukea seksiriippuvuuteen: SAA Suomi, nimettömät seksiaddiktit (siirryt toiseen palveluun)