Hyvätuloisten lisävero harmittaa EK:ta – Elinkeinoelämän etujärjestö keventäisi työn ja osinkojen verotusta

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää vaaliohjelmassaan leikkauksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

eduskuntavaalit
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies esitteli EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2019-23.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Elinkeinoelämän keskusliitto asettaa vaaliohjelmassaan tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen yli 75 prosentin. Tavoitteen saavuttamiseksi EK esittää uudistuksia, joilla työstä halutaan tehdä aina kannattavin vaihtoehto.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi, että Suomessa on laaja yhteisymmärrys siitä, että työllisyysaste on nostettava seuraavalla vaalikaudella vähintään 75 prosenttiin.

– Keinoista vain ollaan hieman eri mieltä, Häkämies toteaa.

Elinkeinoelämän etujärjestö tarjoaa keinoiksi työn verotuksen keventämistä, palkkatuen korotuksia, kannustinloukkujen purkamista, perhevapaiden uudistamista ja muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Nipistyksiä työttömyysturvaan

EK porrastaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja lyhentäisi tuen enimmäiskestoa 50 päivällä.

Häkämiehen mukaan työttömyysturva voisi olla alussa nykyistä korkeampi, mutta työttömyyden jatkuessa tuki alenisi nykyistä nopeammin. EK.n mallissa tukea leikattaisiin 370 miljoonaa euroa.

Kannustinloukkujen purkamiseksi EK esittää päivähoitomaksun alentamista ja asumistuen omavastuun korottamista.

Miljardi tuloveron kevennyksiin

Tuloveron kevennyksiin EK käyttäisi neljän vuoden aikana yhteensä miljardin. Osinkoverotuksen uudistaminen nettovarallisuudesta riippumattomaksi maksaisi 400 miljoonaa euroa.

Häkämiehen mukaan valtiovarainministeriön nykyinen perusura johtaisi noin 73 prosentin työllisyysasteeseen. EK:n laskelmien mukaan työllisyysasteen nostaminen yli 75 prosentin toisi julkiseen talouteen noin kahden miljardin euron lisätulot.

EK:n mielestä veronkevennyksiä pitäisi tehdä kaikkiin tuloluokkiin. Pienituloisten verotusta voitaisiin keventää korottamalla työtulovähennystä.

Solidaarisuusverosta tuli raippavero

EK:n vaalitavoitteena on myös hyvätuloisten, yli 74 200 euroa vuodessa ansaitsevien, väliaikaiseksi tarkoitetun lisäveron poistaminen.

Hallitukset ovat puhuneet vuonna 2013 veroasteikkoihin tehdystä kahden prosenttiyksikön lisäkorotuksesta hyvätuloisten solidaarisuusverona, mutta EK kutsuu lisäveroa raippaveroksi.

Osaajia houkuteltava Suomeen

EK:n mielestä seuraavalla vaalikaudella eli vuoteen 2023 mennessä Suomeen pitäisi houkutella parhaimmillaan 35 000 kansainvälistä osaajaa.

– Osaajapula on kasvun este. Tekijöitä tarvitaan nyt kaikkiin tehtäviin, kaikille toimialoille ja kaikenkokoisiin yrityksiin, Häkämies linjaa.

Työntekoon oikeuttavien oleskelulupien käsittelyaika pitäisi EK:n mielestä lyhentää nykyisestä yli puolesta vuodesta enintään kuukauteen.

EK esittää myös osaamistakuuta ja 100 miljoonan euron lisäpanostusta peruskouluun. Osaamistakuun tavoitteena olisi, että jokainen nuori osaa sujuvasti lukea, kirjoittaa ja laskea peruskoulun päättyessä.