5 vinkkiä viime hetken ilmastotekoihin – näihin Sipilän hallitus ehtisi vielä tarttua, vaikka valta vaihtuukin jo keväällä

Pääministeri kertoi eilen etsivänsä pikaisesti toimia, joilla hallitus voisi kirittää ilmastopolitiikkaansa viime metreillä.

ilmastonmuutos
Lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Hallitus ehtisi käynnistää esimerkiksi selvityksen lentoverosta, uskoo Sitran ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen.Esko Jämsä / AOP

Eduskuntapuolueet ilmoittivat eilen aikovansa esittää vielä joulukuussa konkreettisia tavoitteita ja toimia siihen, miten ilmastonmuutosta voitaisiin torjua aiempaa ripeämmin.

Juha Sipilä (kesk.) kutsui puolueiden puheenjohtajat koolle aiemmin syksyllä, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC oli esitellyt ennusteensa ilmaston lämpenemisestä ja päästövähennysten tarpeesta.

IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpeneminen pitäisi rajata 1,5 asteeseen. Aiemmin ilmaston kannalta turvallisena rajana on pidetty noin kahta astetta.

Suomen tavoiteet vähentää ilmastopäästöjä tähtäävät tällä hetkellä kahden asteen rajaan.

Valta vaihtuu ensi kevään eduskuntavaaleissa, joten nykyhallituksella on vain rajallisesti mahdollisuuksia toimia. Esimerkiksi lakiesityksiä ei enää ehdi tehdä, eikä budjettiin vaikuttaa.

Kysyimme kolmelta ilmastoasiantuntijalta, mitä Sipilän hallitus voisi vielä tehdä. Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja VTT:n tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen vastasivat.

1. Suomi voi jo valmistautua vauhdittamaan EU:n ilmastopolitiikkaa

Suomi aloittaa puolivuotiskautensa EU:n puheenjohtajamaana ensi vuoden heinäkuussa. Samalla avautuu paikka vaikuttaa koko unionin ilmastopolitiikkaan, uskoo Oras Tynkkynen.

Istuva hallitus laatii jo kansallista ohjelmaa puheenjohtajakautta varten. Siihen panostaminen on tärkeintä, mitä hallitus voi vielä Tynkkysen mukaan tehdä.

– Ohjelman yhteydessä on mahdollista ajaa EU:n päästötavoitteiden päivittämistä, hän sanoo.

EU:n tavoittelee tällä hetkellä on vähentävänsä ilmastopäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vähennystavoite vuoteen 2050 on 80–90 prosenttia. Tavoitteita verrataan vuoden 1990 tasoon.

IPCC:n raportin mukaan ne eivät riitä: maailman pitäisi olla vuonna 2050 jo täysin hiilineutraali.

– Jos pystyy vähänkin vaikuttamaan EU:n linjaan, sillä on suuret vaikutukset, Tynkkynen sanoo.

Suomen puheenjohtajakaudella ensi syksynä käydään myös YK:n kansainväliset ilmastoneuvottelut.

2. Selvityksillä saisi valmiita eväitä tulevalle hallitukselle

Varsinaisia lakiesityksiä hallitus ei enää ehdi laatia.

Sen sijaan selvityksiä, jotka voivat toimia tulevan hallituksen lakiesitysten tai vaikkapa hallitusohjelman pohjana, voi kuitenkin vielä käynnistää, sanoo Oras Tynkkynen.

Hän ehdottaa, että hallitus selvittäisi esimerkiksi lentoveron asettamista. Lentovero on käytössä esimerkiksi Ruotissa, Britanniassa ja Saksassa.

Selvitys siitä, pitäisikö uusien, pelkkää fossiilista polttoainetta käyttävien autojen ostamiselle asettaa takaraja, olisi Tynkkysen mukaan myös tarpeen.

Lisäksi hän selvityttäisi myös lattiahintaa eli vähimmäistasoa päästöoikeuksille, joilla säädellään kasvihuonepäästöjä EU-maiden välisessä päästökaupassa.

Hiilidioksiditonnin hinta on matanut pitkään niin alhaalla, ettei se käytännössä ole vauhdittanut puhtaan teknologian kasvua.

3. Ilmastotavoite pitäisi kirkastaa nyt, että puhtaaseen teknologiaan uskallettaisiin investoida

Istuvan hallituksen tärkein tehtävä olisi kirkastaa tavoite, johon Suomen ilmastopolitiikassa tähdätään, sanoo Teknologian tutkimuskeskuksen tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen.

VTT ja Suomen ympäristökeskus laativat parhaillaan laskelmia ja polkuja siihen, miten Suomessa voidaan päästä vuoden 2050 päästövähennystavoitteeseen. Tutkimuksen pohjalta hallitus laatii keväällä vähäpäästöisyysstrategian.

Suomi aikoo EU:n tavoin vähentää ilmastopäästöjä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Koljosen mukaan nyt pitäisi pikaisesti sorvata yhteinen näkemys, mitä oikeastaan tavoitellaan.

– Onko tavoite edelleen kaksi astetta, vai lähdetäänkö kirityspolulle 1,5 asteeseen IPCC:n raportin mukaan?

Poliittisella tavoitteella tai sen puutteella on Koljosen mukaan suoria vaikutuksia siihen, miten rohkeasti uuteen teknologiaan uskalletaan teollisuudessa investoida.

– Tavoite on viesti investoreille ja parantaa toimintaympäristöä.

Koljonen kertoo, että osa VTT:n selvittämistä päästövähennyspoluista edellyttää, että hiilidioksidin talteenottoteknolgiaa aletaan todella käyttää teollisuudessa. Se tarkoittaa, että hiilidioksidia aletaan ottaa talteen savu- ja prosessikaasuista ennen kuin se päätyy ilmakehään.

Tekniikka on kallista. Lisäksi se, mihin ja miten talteenotettua hiilidioksidia Suomesta vietäisiin varastoitavaksi, vaatii vielä paljon selvitystyötä. Suomessa ei esimerkiksi ole sellaisia geologisia muodostelmia, kuten merenalaisia suolavesikerroksia, joihin sitä voitaisiin sijoittaa.

– Ilmastopolitiikan pitäisi olla jatkuvaa niin, että linjaukset pätevät yli hallituskausien, vaikka yksityiskohdista voidaan päättää tieteellisen tiedon lisääntyessä ja teknologioiden kehittyessä, Koljonen sanoo.

Turvesuo
Suomessa poltetaan turvetta sähkön ja lämmön tuottamiseksi.Markku Ojala / AOP

4. Aloitteet tulille turpeen kieltämisestä ja metsähakkuiden vähentämisestä

Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki uskoo, että istuva hallitus ehtisi vielä aloittaa valmistelun turpeen polton kieltämiseksi.

Hallituksen lakiesitys kivihiilen kieltämisestä lämmön ja sähkötuotannossa menee edukunnan äänestettäväksi alkuvuodesta. Kivihiilen energiakäyttö kielletään vuonna 2029.

– Turpeesta pitää luopua samassa aikataulussa, jotta ei käy niin, että sillä aletaan korvata kivihiiltä, Harkki sanoo.

Turpeenpoltto on ilmaston kannalta kivihiiltäkin haitallisempaa. Sitä poltetaan eniten lämmöntuotannossa: kaukolämmöstä 14 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) tuotettiin viime vuonna turpeella.

Harkin mielestä myös fossiilisten polttoaineiden käyttöön suunnatut verotuet pitäisi perata alustavasti jo nyt, vaikka ensi vuoden budjettiin ei voikaan enää koskea. Päästökauppa ei toimi niin kauan, kun yrityksille kompensoidaan kustannuksia, hän sanoo.

Suomessa on lukuisia ilmastolle haitallisia verotukia. Esimerkiksi energiaintensiiviset yritykset ja turve saavat tällä hetkellä verohelpotuksia.

– Vaikka ei haluttaisi lopettaa kaikkia tukia saman tien, laskusuunnan pitäisi alkaa heti.

Harkki huomauttaa, että hallitus voisi puuttua myös valtion omistamien metsien hakkuumääriin. Niiden tuloutustavoitetta eli sitä, kuinka paljon valtionkassaan pitäisi tulla rahaa, voitaisiin tiputtaa.

Valtio omistaa koko maan metsistä noin kolmanneksen.

– Niitä on helppo ohjata, koska on täysin eduskunnan käsissä, miten paljon valtion metsää hakataan. Yksityisomistuksessa olevien metsien kontrollointi on monimutkaisempaa.

Harkin mielestä hallitus on ajanut jääräpäisesti metsäpoltiikkaa, joka on tieteellisen tiedon vastaista.

– On paljon yksiselitteistä faktaa, että jos hakkuumäärät lisääntyvät, hiilinielut pienenevät.

5. Kunnianhimoa joulukuun ilmastoneuvotteluihin

Sini Harkki muistuttaa, että juuri istuva hallitus ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johdolla vie Suomen muutaman viikon päästä alkaviin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin.

Puolan Katowicessa päätetään joulukuussa, miten Pariisin ilmastokokouksessa asetetut päästövähennystavoitteet saavutetaan käytännössä.

Suomi toimii YK:n ilmastoneuvotteluissa osana EU:ta, mutta Harkin mielestä yksittäisillä neuvottelijoilla on liikumavaraa ainakin käytäväpuheissa ja epävirallisissa keskusteluissa.

– Niissä tilanteissa, missä voidaan puhua Suomena, pitää pistää lupauksia pöytään.

Lue myös:

Sipilä puoluejohtajien ilmastotapaamisesta: Suomi näyttää olevan valmis siihen, että entistä enemmän on tehtävä

Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti

Hallitus esittää kivihiilen käytön kieltämistä sähkön ja lämmön tuotannossa: "Haluamme olla etujoukoissa"

Miksi Metsähallitus hakkaa keskeneräistä metsää, ihmettelevät monet metsäomistajat – syynä laskentakaava ja tulospaineet

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"