Maahanmuuttajayrittäjän suurimmat haasteet: Suomen kimurantti verotus ja byrokratia – paras tuki tulee toiselta maahanmuuttajalta

Menestyvä maahanmuuttajayrittäjä voisi auttaa kantasuomalaisiakin vientikanavien avaamisessa.

yrittäjät
Turkulaisen Pouya Mohammadin yritys Arvo Mobile tekee sovelluksia mobiilimaksamiseen.
Turkulaisen Pouya Mohammadin yritys Arvo Mobile tekee sovelluksia mobiilimaksamiseen.Yle / Lassi Lähteenmäki

Pouya Mohammadi on kulkenut pitkän tien Iranista Turkuun. Pakolaisen statuksella vuonna 2002 Suomeen saapunut mies on ollut aina innostunut tietotekniikasta ja se vei häntä eteenpäin. Kielitaito karttui jo siinäkin, että täytti lukuisia työpaikkahakemuksia.

Pouya Mohammadi on työskennellyt mobiilimaksamisen parissa liki kymmenen vuotta. Vuonna 2015 hän perusti oman yrityksen, jonka liiikevaihto nousi nopeasti miljoonaan euroon. Kahden miehen firma tekee mobiilisovelluksia, joilla voi maksaa ravintoloissa ja kivijalkaliikkeissä. Tuorein sovellus ottaa myös paikannuksen mukaan yritysten markkinointiin.

Vanhat markkinointikonstit eivät enää toimi

Pouya Mohammadi ei ole tyypillinen maahanmuuttajayrittäjä. Hänellä on tuore näkemys siitä, mikä markkinoinnissa nyt toimii. Mohammadin mukaan moni muualta tullut yrittäjä luottaa vanhoihin markkinointikanaviin, mutta se ei enää toimi.

– Pitää olla somessa ja markkinoida digitaalisesti, Mohammadi valistaa.

Sama ongelma huomattiin myös Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöjen yhteisessä kyselyssä maahanmuuttajayrittäjille. (siirryt toiseen palveluun) Ongelmaa ilmaantui markkinoinnin lisäksi suomalaisen byrokratian selättämisessä, rahoituksen hankkimisessa ja asiakkaiden saamisessa.

– Lisäksi verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa on heikompaa. Siksi olemme parhaillaan luomassa maahanmuuttajayrittäjien verkostoa (siirryt toiseen palveluun) ja toivotaan, että sitä kautta voidaan luoda parempia palveluja kaikille yrittäjille, sanoo koordinaattori Hanna Tarvainen Varsinais-Suomen Yrittäjistä.

Miksi yrittäjäksi?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi syyskuussa tutkimuksen, miltä maahanmuuttajien yrittäjyys näyttää tämän päivän Suomessa (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan maahanmuuttajien vaikeudet työllistyä Suomessa ovat lisänneet yrittäjyyttä. Tutkija Paolo Fornaro kirjoittaa Etlan verkkosivuilla, että vuosien 2006 ja 2014 välisenä aikana ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä Suomessa kasvoi lähes 90 prosenttia ja samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä nousi 92 prosenttia.

Yrittäjä Pouya Mohammadi on ahkerasti käytetty asiantuntija, kun puhutaan maahanmuuttajayrittäjien ongelmista. Hän tietää, miksi irakilaiset, iranilaiset ja turkkilaiset perustavat samanlaisia kebab-ravintoloita solkenaan.

Kun työn saanti on Suomessa huonon kielitaidon takia hankalaa, moni päätyy yrittämiseen. Omien verkostojen kautta saa tukea ja hyvää tietoa, miten kebab-ravintolan saa pystytettyä.

Monen ravintolan kaatuminen muutaman vuoden jälkeen ei ihmetytä Pouya Mohammadia. Moni valitsee kirjanpitäjäksi ammattitaidottoman tuttavan, joka ei osaa varoittaa suomalaisen ennakkoveromaksukulttuurin sudenkuopista tai siitä, että omat menot on visusti pidettävä erillään yritystoiminnan menoista. Lisäksi kaikilla maahanmuuttajayrittäjillä ei ole tietoa siitä, että esimerkiksi hävikkiruoan voi vähentää verotuksessa.

USA:n pakotteet ajavat yrittäjiä pois maasta

Pouya Mohammadi on vakuuttunut, että Iraniin kohdistuvat pakotteet saavat yrittäjät etsimään parempaa maaperää muualta.

– Suomeenkin heitä olisi tulossa, mutta moni on miettinyt kahteen kertaan yrityksen perustamista, kun ovat tutustuneet Suomen monimutkaiseen byrokratiaan, Mohammadi sanoo.

Iranilaiset yrittäjät ovat Mohammadin mukaan maailmalla hyvässä huudossa ja heitä on runsaasti suurten yritysten johtopaikoilla muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.

– Jos tänne tulee hyviä tyyppejä, he voisivat samalla edistää Suomen vientiä, Pouya Mohammadi arvioi.