Perheenisä vähensi Pepsi Maxin juomista, koska halusi osallistua ilmastotalkoisiin: "Koska emme ole ituhippejä, on kiinnostavaa nähdä mihin pystymme"

Porvoolainen Venäläisen perhe lähti mukaan kansainväliseen kokeiluun, jossa kokeillaan vähentää hiilijalanjälkeä arkisilla valinnoilla.

ilmastonmuutos
Venäläisen perhe
Kari ja Irene Venäläinen ovat opetelleet suurperheensä kanssa ympäristöystävällisempää elämäntapaa lokakuun puolesta välistä alkaen. Kuvassa mukana myös tytär Pinja Perokorpi. Perheeseen kuuluuvat myös Inka 20, Miro 18, Nico 16, Miki 14, Eelis 8 ja Tara 8.Elise Tykkyläinen / Yle

Porvoon Hornhattulassa sijaitseva sininen omakotitalo näyttää ulkoapäin ihan tavalliselta kodilta.

Sellaiselta, jossa asuu ihan tavallinen makaronilaatikkoa syövä lasten harrastusrumban kanssa tasapainoileva suomalainen perhe.

Ja sellainen tässä talossa asuva Venäläisen yhdeksänhenkinen uusioperhe onkin. Juuri tavallisuus oli se kimmoke, miksi äiti Irene Venäläinen päätti ilmoittaa perheensä mukaan Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöksi (siirryt toiseen palveluun) nimettyyn kansainväliseen kokeiluun.

Kuukauden kestävän seurantajakson tarkoituksena oli muuttaa kahdeksan porvoolaisperheen kulutustottumuksia ilmastoystävällisemmiksi.

– Koska emme ole valmiiksi ituhippejä, oli kiinnostavaa nähdä, mihin kaikkeen tällainen tuikitavallinen porukka pystyy, hän sanoo nyt kuukauden kokeilun jälkeen.

Lähtötilanne oli se, että Venäläisen perhe huristeli kuukausittain autolla 2 500 kilometriä ja kantoi kaupasta 25 kiloa punaista lihaa sekä 60 litraa maitoa. Myös matkalaukkuja on pakattu tiuhaan ulkomaanreissuja varten.

Perhe tuntui Irene Venäläisen mukaan kuluttavan niin huolettomasti, että välillä hän ajatteli, että juuri he tuhoavat maapallon.

Askel "ituhipimpään" suuntaan oli tehtävä ja alkaa ikuisen "sitten kun" -puheen sijaan konkreettisiin tekoihin.

Keskimäärin suomalaisella on yli 10 tonnin hiilijalanjälki

Projekti alkoi elo-syyskuun taitteessa mittausjaksolla. Sen aikana perheiden tehtävänä oli arvioida asumiseen, liikkumiseen, vapaa-aikaan ja ruokailuun liittyvää kulutustaan erilaisin kaavakkein ja ruokapäiväkirjoin.

Näiden pohjalta tutkimusryhmä teki perheille suunnitelmat. Niitä seuraamalla on tarkoitus saada osallistujien hiilijalanjäljet Pariisin ilmastosopimuksen vuoden 2030 tavoitetasolle (siirryt toiseen palveluun), joka on alle 3 tonnia henkilöä kohti vuodessa.

Kun kotitalouden kokonaiskulutus jaettiin tasan yhdeksän hengen kesken, kävi ilmi että Venäläisen perheen keskimääräinen hiilijalanjälki on 5,8 tonnia. Se on paljon vähemmän kuin keskivertosuomalaisella, joka jättää kulutuksellaan jopa 10,3 tonnin hiilijalanjäljen. (siirryt toiseen palveluun)

Venaläisen perheen tytär
Pinja Perokorven lautasella on kotona aiempaa harvemmin punaista lihaa. "Viikonloppuisin poikaystävän kotona tulee sitä kuitenkin syötyä."Elise Tykkyläinen / Yle

Tulos oli Venäläisen perheen osalta kannustava, mutta ilmastonmuutoksen näkökulmasta siinä on silti puolet liikaa. Tavoitteeseen eli alle 3 tonniin on tarkoitus päästä vuonna 2020.

Lokakuun 13. päivä alkaneen kuukauden testijakson aikana perheet kokeilivat erilaisia ilmastotekoja. Projektin tueksi perustettiin suljettu FB-ryhmä, missä osallistujat jakavat edelleen kokemuksiaan ja vinkkejä ekompaan arkeen. Esimerkiksi hyviä kasvisruokareseptejä.

Tutkija Viivi Toivio kokeilua Suomessa koordinoineesta D-mat oy:stä sanoo, että Kestävän elämäntapojen kiihdyttämö oli kaikkiaan onnistunut kokeilu. Perheet olivat sitoutuneita ja aikoivat jatkaa ilmastoystävällisemmällä tiellä myös tulevaisuudessa.

– Erityisesti liikkumisen osalta perheet onnistuivat pienentämään kokeilujakson aikana omaa hiilijalanjälkeään, sillä kulkupeliksi valittiin erilaisia kestäviä kulkuneuvoja. Myös punaisen lihan, juustojen sekä muiden maitotuotteiden kulutus vähentyi perheillä selkeästi lähtötilanteesta, Toivio kertoo.

Hiilijalanjälkeään pienentämässä oli myös kotitalouksia Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Sveitsissä, Meksikossa ja Intiassa.

Tänä vuonna hankkeessa mukana jokaisessa maassa 5–10 kotitaloutta, ensi vuonna 500 ja kolmantena vuotena jo 10 000.

Pelastuuko maailma?

– No toivotaan! Ensisijaisena tavoitteena on tarjota konkreettisia eväitä ja polku kestävien elämäntapojen toteuttamiseen omassa arjessa. Toisena tavoitteena on mahdollistaa kommunikaatio paikallisten päättäjien, palveluntarjoajien ja kotitalouksien kesken. Tällä tavoin eri toimijat voivat oppia toisiltaan ja viedä kehitystä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Lapset kaipaavat sitä aiempaa "laitosruokaa"

Uunissa porisee perheen päivällinen. Tänään se on possupataa, jonka kylkeen keitetään perunoita ja raastetaan porkkanaa.

Vielä kuukausi sitten pata olisi todennäköisesti tehty naudanlihasta, jonka ympäristökuormitus (siirryt toiseen palveluun) selkeästi on sianlihaa suurempi.

– Päätimme, ettemme lähde yrittämään muuttaa kaikkea kerralla, koska sitten halu muutokseen loppuisi todennäköisesti heti alkuunsa. Sekin on jo jotain, että korvaa naudanlihan vaikkapa possulla tai kanalla. Ei sitä tarvitse vegaaniksi heittäytyä, Irene Venäläinen sanoo.

Yhden viikon ajan Venäläiset kokeilivat olla kotikeittiössään ilman punaista lihaa. Silloin lautaselle päätyi muun muassa uunikasviksia ja itsetehtyjä pinaattilettuja.

– Vaikka lapset ovat ilmaisseet kaipaavansa sitä aiempaa ”laitosruokaa”, esimerkiksi kasvissosekeitto näytti maistuvan kaikille muksuille, Irene kertoo.

Myös perheen isä Kari Venäläinen kertoo vaikuttuneensa kasvisruokapäivien maukkaudesta.

– Kun ei ole itse mikään kokkikolmonen, sitä arvostaa helkkaristi kun toinen vaan kokeilee kaikenlaista ja muut sitten syövät hyvällä ruokahalulla, kehuu hän puolisoaan.

Venaläisen perheen tytär
Tara Venäläinen vie metallijätettä perheen roskalaatikolle, jossa jokaiselle jätteelle on oma lokeronsa.Elise Tykkyläinen / Yle

Enää maitopönikkää ei nosteta automaattisesti ruokailun ajaksi pöytään, joten maitoa kuluu enää noin litra päivää kohti.

Kokeilun aikana syyniin joutui myös Kari Venäläisen reipas Pepsi Maxin kulutus. Jonkinlaiselle interventiolle taisi olla tarvetta, sillä kolajuomaa tuli litkittyä 60–70 litraa kuussa.

– Olen vähentänyt varmaan puoleen entisestä, mutta kokonaan minua ei kyllä saa Pepsin juomista lopettamaan, Kari Venäläinen ilmoittaa.

Keittiöön on kokeilun myötä saapunut uusien ruokalajien lisäksi myös toisenlainen uutuus: bio-jäteastia. Samalla hankittiin myös biopönttö omalle pihalle. Ehkä parin vuoden päästä multaa ei tarvitse enää ostaa puutarhaliikkeestä.

Ensin totutellaan, sitten vasta voi puhua elämäntavoista

Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin yhden maapallon sijaan 3,6 maapalloa täyttämään ihmisten tarpeet.

Kari Venäläinen kertoo törmänneensä usein sellaiseen puheenparteen, jossa omat ympäristöteot jätetään tekemättä, koska ei uskota, että yksilö voisi vaikuttaa.

– Sanoisin, että kyllä yksi ihminen pystyy jotain tekemään. Sieltä se muutos sitten lähtee pikkuhiljaa, hän sanoo.

Kokeilujakson aikana Venäläisen perheessä on myös jätetty oma auto aiempaa useammin pihaan, laskettu sisälämpötilaa, harvennettu pyykinpesuväliä, lopetettu aikakausilehtitilauksia, hankittu tavaroita vain tarpeeseen ja vaihdettu ekosähköön. Tulevaisuudessa myös reissut harkitaan tarkemmin.

Näistä pienistä ilmastoteoista kasvaa ajan myötä suurempia. Irene Venäläinen sanoo, että perhe on uuden elämäntapansa kanssa vasta alkumetreillä:

– Oikeastaan tämä kuukauden kokeilujakso oli todella lyhyt. Ehkä näemme tuloksia vasta puolen vuoden päästä. Nyt kokeilemme ja totuttelemme. Sitten vasta voidaan puhua siitä, että tästä olisi tullut tapa.

Tänä vuonna emme tee niin, että lapset antavat joululahjoja toisilleen. Pelkästään siitä on helposti tullut kahdeksankymmentä pakettia, se on ollut aika järjetöntä.

Irene Venäläinen

Arkinen taistelu ilmastonmuutosta vastaan on koko perheen yhteinen projekti, jota ei käydä turhan ryppyotsaisesti.

– Puhumme paljon siitä, miten olemme ennen tehneet, miten tehdään nyt ja miten sitten tulevaisuudessa. Ehkä se muutos tulee sitten alitajuisesti mukaan pikkuhiljaa, Pinja Perokorpi, 19, kertoo.

Hyvän koetinkiven Venäläisen perheen uudelle ilmastoystävälliselle elämälle tarjoaa nurkan takana oleva kulutuskarnevaalien ykkönen, eli joulu.

– Tänä vuonna annamme vähemmän tavaralahjoja. Emme tee enää niin, että kaikki lapset antavat lahjan toisilleen. Pelkästään siitä on helposti tullut kahdeksankymmentä pakettia, se on ollut aika järjetöntä, Irene Venäläinen kertoo.

Laske oma hiilijalanjälkesi tästä. (siirryt toiseen palveluun)