Uutta tutkimustietoa: Kaloissa piilevä ympäristömyrkky haitallisempaa kuin aiemmin luultu – viranomaiset harkitsevat suositusten muuttamista

Itämeren kalan dioksiinipitoisuudet ovat pudonneet merkittävästi tällä vuosikymmenellä. Siksi uusi tutkimustieto dioksiinin haitallisuudesta ei välttämättä johda kalansyöntisuositusten muuttamiseen.

ympäristömyrkyt
Silakoita.
Silakkaa.Amanda Vikman / Yle

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tänään julkaiseman arvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan ihmisten altistuminen dioksiineille ja PCB-yhdisteille on tiedettyä haitallisempaa. Dioksiinit ja PCB-yhdisteet (siirryt toiseen palveluun) ovat terveydelle haitallisia vierasaineita, joita kertyy erityisesti rasvaiseen kalaan.

EFSA:n uuden riskinarvioinnin mukaan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden siedettävän viikkoaltistumisen määräksi on määritetty kaksi pikogrammaa painokiloa kohti. Määrä laskee seitsemäsosaan nykyisestä siedettävän viikkoaltistumisen määrästä.

Aiemman, Euroopan elintarvikealan tiedekomitean SCF:n suosituksen mukaan ihminen voi altistua dioksiineille ja PCB-yhdisteille 14 pikogrammaa painokiloa kohti viikossa koko elämänsä ajan ilman merkittäviä terveysriskejä. Tämä vastaa 60-kiloiselle ihmiselle 120 pikogrammaa vuorokaudessa, THL kertoo (siirryt toiseen palveluun).

THL:n mukaan suomalaisten aikuisten keskimääräinen dioksiinien saanti on noin 54 pikogrammaa päivässä. Jos otetaan huomioon dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet, niin saanti yhteensä on keskimäärin 114 pikogrammaa vuorokaudessa. Suomessa näiden haitallisten yhdisteiden merkittävin lähde on kala.

Kalan hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta, taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Pahkala kertoo, että kalaa voi edelleen syödä kaikessa rauhassa ja turvallisesti uusimmista dioksiinitiedosta ja ympäristömyrkyistä huolimatta, kunhan noudattaa kalansyöntisuosituksia (siirryt toiseen palveluun).

Eviran suositusten mukaan kalaa on hyvä ja turvallista syödä kaksi kertaa viikossa, kunhan käyttää eri kalalajeja vaihdellen. Poikkeuksen tekevät riskiryhmiin kuuluvat: lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat. He voivat syödä turvallisesti riskiryhmän kalalajeja vain harvoin. Riskikaloja ovat rasvaiset Itämeren kalat: isot silakat, taimenet ja lohi.

Evira suosittelee riskiryhmiin kuuluville vain 1-2 kertaa kuukaudessa näitä kaloja: isoja yli 17 cm:n silakkaa, Itämerestä pyydettyä lohta ja taimenta.

Näiden lisäksi mökkirannasta pyydetty hauki on riskikala sen sisältämän elohopean takia. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan.

Dioksiinipitoisuudet laskeneet merkittävästi – kalansyönnin hyödyt voittavat haitat

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Pahkala kertoo, että kalansyöntisuositukset eivät ole ainakaan hetkeen muuttumassa mihinkään. Viranomaiset pohtivat parhaillaan asiaa ja tuloksia saadaan mahdollisesti keväällä.

Vaakakupissa painavat kalansyönnin hyödyt ja toisaalta haitallisten aineiden riskit. Tämän hetken tutkimustiedon mukaan (siirryt toiseen palveluun) kalasta saatavat terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde.

Vielä ei ole Pahkalan mukaan varmaa, tullaanko kalansyönnin suosituksia ylipäänsä muuttamaan. Tämä johtuu siitä, että Itämeren silakasta mitatut dioksiinipitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina (siirryt toiseen palveluun): Suomesta pyydetyn kalan dioksiinipitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla.

Haitallisten aineiden väheneminen koskee lähes kaikkia kalalajeja. Isoissa petokaloissa dioksiinia on enemmän, koska ne elävät pidempään. Mitä iäkkäämpi kala on, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita.

Pahkalan mukaan haitallisten aineiden väheneminen johtuu luonnon tilan kohentumisesta ja dioksiini- ja PCB-yhdisteitä koskevista ympäristönormeista. Päästöjä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin ja rajoitukset ovat ruvenneet puremaan.

Dioksiini on pysyvä orgaaninen yhdiste, joka kertyy rasvaan. Dioksiinin liiallinen saanti on haitallista etenkin pienille pojille, sillä EFSA:n mukaan dioksiini vaikuttaa siittiöiden määrään spermassa ja voi sitä kautta heikentää lisääntymiskykyä.

Pahkala kertoo, että dioksiinipitoisuutta on tutkittu myös äidinmaidossa ja sen tasot ovat pudonneet merkittävästi.

Uudet tiedot liittyvät Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia tutkineeseen EU-kalat III -hankkeeseen, jossa olivat mukana Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.

Lue lisää:

Mökkirannan hauki voi olla terveysriski – tutkija jättäisi tummien vesien petokalat syömättä elohopean takia

Haaste äideille: Kalaa syömällä voi ehkäistä vauvansa diabetesriskiä, mutta syömistä pitää toisaalta välttää

Silakan myrkkypitoisuudet pienentyneet selvästi

Tutkimus: "huonomaineistenkin" kalojen syömisessä hyödyt voittavat haitat