Naiset rynnivät eduskuntavaaleihin ehdolle – ”Ehdokkaiden miesvaltaisuus on ollut krooninen ongelma”

Ylen eduskuntapuolueilta keräämien tietojen mukaan naisten osuus kaikista ehdokkaista on nyt yli 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime eduskuntavaaleissa.

eduskuntavaalit
Grafiikka
Yle ei saanut pyynnöistä huolimatta tietoja sinisen tulevaisuuden ehdokasasettelusta.Yle Uutisgrafiikka

Ehdokkaat ja puolueet valmistautuvat täyttä häkää huhtikuun eduskuntavaaleihin. Osalla puolueista alkaa olla jo lähes täydet ehdokaslistat vaaleihin, mutta usealla puolueella riittää vielä tekemistä.

Eduskuntapuolueet ovat julkistaneet 1 032 ehdokkaan nimet, kun viime vaaleissa ehdokkaita oli yhteensä 2 146 ehdokasta.

Ehdokaslistoista voidaan nähdä jo nyt muutos, joka pitänee vaaleihin asti. Ylen puolueilta keräämistä listoista näkee, että naiset ovat entistä aktiivisemmin ehdolla.

Naisten osuus puolueiden ehdokaslistoilla on tällä hetkellä noin 48 prosenttia, kun viime vaaleissa naisia kaikista ehdokkaista oli hieman yli 39 prosenttia.

– Näillä näkymin voidaan sanoa, että naisehdokkaiden osuus on kasvamassa. Se on hyvin positiivinen asia, sillä ehdokkaiden miesvaltaisuus on ollut krooninen ongelma, sanoo vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta.

Borg arvioi, että puolueiden jäsenkunnan miesvaltaisuus on vaikuttanut siihen, että ehdokkaistakin suurin osa on ollut miehiä.

– Puolueet ovat kyllä pyrkineet saamaan listat mahdollisimman houkutteleviksi. Tämä on tarkoittanut, että ne ovat halunneet ehdokkaita mahdollisimman monesta väestöryhmästä, Borg sanoo.

Suurella todennäköisyydellä naisten osuutta kaikista ehdokkaista pudottaa eduskunnan ulkopuoliset puolueet, joiden jäsenet ovat muodostaneet aiemmin noin kolmasosan kaikista ehdokkaista. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden listat ovat olleet perinteisesti hyvin miesvaltaisia.

Puolueiden ja valitsijayhdistysten pitää jättää ehdokashakemukset viimeistään maaliskuun alussa 2019.

SDP:ssä ja perussuomalaisissa listat lähes täynnä

Parhaimmassa vauhdissa ehdokasasettelussa eduskuntapuolueista ovat demarit ja perussuomalaiset. Molemmilla puolueilla on kasassa hieman yli 180 ehdokasta, kun puolueet voivat asettaa eduskuntavaaleihin yhteensä 216 kandidaattia.

– Monen ihmisen näkökulmasta asiat eivät ole menneet yhteiskunnassa oikeaan suuntaan tällä hallituskaudella. Ihmiset haluavat muuttaa kehityksen suuntaa,sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Rönnholm myöntää, että puolueen myönteinen vire puoluekannatusmittauksissa on vaikuttanut asiaan. Ylen lokakuun mittauksessa SDP säilytti kärkisijan ja kasvatti kannatustaan 22,7 prosenttiin.

Monet demariehdokkaista arvioivatkin nyt, että puolueella on nyt hyvät mahdollisuudet hallitukseen, josta he voivat vaikuttaa ensi vaalikaudella asioihin.

Perussuomalaisilla myönteistä virettä ehdokasasettelussa pitää yllä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan hyvin menneet presidentinvaalit, jossa kansanedustaja Laura Huhtasaari tuli kolmanneksi 6,9 prosentin kannatuksella.

– Presidentinvaalit oli meillä yhdistävä tekijä puoluekokouksen jälkeen. Huomasimme, että puolue on entistä tiiviimmin hitsaantunut yhteen, Slunga-Poutsalo sanoo.

Perussuomalaiset hajosi kahteen osaa Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen kesällä 2017.

Keskusta ja kokoomus tulevat perässä

Kokoomuksen ehdokasmäärät määrät jäävät merkittävästi SDP:stä ja perussuomalaisista. Kokoomuksessa ei olla asiasta huolissaan.

– Tulemme saamaan täydet listat, joten emme ole lainkaan huolissaan asiasta. Eduskuntavaaleissa ehdokasmäärillä ei sitä paitsi ole samanlaista merkitystä kuin kuntavaaleissa, kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen sanoo.

Kuntavaaleissa toimii suuruuden logiikka, koska puolueiden välillä voi olla suuria eroja ehdokkaiden määrissä. Useiden ehdokkaiden pienet äänimäärät voivat näkyä puolueen kokonaistuloksessa.

Pesosen mukaan kokoomuksen piirijärjestöt asettavat ehdokkaitaan syyskokouksissaan, joita pidetään marraskuun aikana.

Mikäli vanhat ennusmerkit pitävät paikkansa SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen lisäksi keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät saavat listansa täyteen.

­– Meillä ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa vaaliliittoja, eli olemme asettamassa kaikkiin vaalipiireihin täyden listan, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Kristillisdemokraatit on muodostanut vaaliliittoja, joiden vuoksi puolue ei voi asettaa täyttä määrää ehdokkaita. Puolue tavoittelee 190 ehdokasta.

RKP on puolestaan perinteisesti keskittänyt ehdokkaansa itselleen keskeisille alueille.

Keskustassa iso osa edustajista jättää paikkaansa

Useat keskustalaiset kansanedustajat ovat kertoneet jättävänsä eduskunnan tämän kauden jälkeen ja tämä näkyy myös Ylen keräämistä tilastoista.

Keskustan istuvista kansanedustajista noin kolme kymmenestä ei ole ainakaan vielä ilmoittanut asettuvansa ehdolle.

Vihreiden tilanne on keskustaa vaikeampi, mutta tilanne kertonee enemmän keskeneräisestä vaalityöstä. Vihreät myös muistuttavat, että ainakin kaksi entistä kansanedustajaa asettuvat ehdolle: Satu Haapanen ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Muissa puolueissa RKP:ta lukuun ottamatta lähes kaikki nykyiset edustajat asettuvat ehdolle.

Ehdokkaiden keski-iässä ei myöskään tapahdu suuria muutoksia. Kun eduskuntavaaleissa 2015 ehdokkaiden keski-ikä oli lähes 46 vuotta, asetettujen ehdokkaiden keski-ikä on nyt hieman alle 45 vuotta.

Yle ei saanut pyynnöistä huolimatta tietoja sinisen tulevaisuuden ehdokasasettelusta.