Pohjois-Norjassa useita laittomia rajanylitysyrityksiä tänä vuonna – Suomen Lapin rajalla ei ole tavattu turvapaikanhakijoita

Suomi ei kiinnosta turvapaikanhakijoita enää entiseen tapaan.

rajavalvonta
Rajavyöhyke.
Lapissa itärajan yli ei ole tähän mennessä tänä vuonna tullut yhtään turvapaikanhakijaa.Uula Kuvaja

Lapin rajavartiostosta vahvistetaan, että Venäjältä Norjan rajan yli on tänä vuonna pyrkinyt laittomasti joitakin henkilöitä. The Barents Observer (siirryt toiseen palveluun) on uutisoinut tapauksista, viimeksi alkusyksystä.

– Venäläisviranomaiset ovat kertoneet, että laittomia rajanylitysyrityksiä on pohjoisessa ollut ja he ovat estäneet muutaman kolmannen maan kansalaisen liikehdinnän, Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Jyrki Ojala sanoo.

Sen sijaan Suomen Lapissa itärajalla ei ole tänä vuonna tavattu Ojalan mukaan yhtään turvapaikanhakijaa.

– Tilanne on toisella puolella Venäjän viranomaisten mukaan myöskin hallinnassa.

Tämä vahvistetaan niin ikään Rajavartiolaitoksen esikunnasta Helsingistä. Venäjän viranomaiset näyttävät nyt tulpanneen turvapaikanhakijoiden reitin Venäjältä Suomeen. Myös Norjaan pyrkineet ovat jääneet viranomaisten haaviin Venäjän puolella.

– Venäjän rajalla ollaan nollassa, rajaturvallisuusasiantuntija Ilkka Herranen sanoo.

Lapissa Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla oli runsaasti turvapaikanhakijoita vielä alkuvuonna 2016. Jo syksyllä 2015 Pohjois-Norjaan oli tullut tuhansia turvapaikanhakijoita pyörällä Venäjältä.

Tämän jälkeen valvontaa itärajalla tiukennettiin. Esimerkiksi Norja on rakennuttanut Storskogin raja-aseman ympäristöön piikkilanka-aidan.

Uudet lennot avaavat reitin Istanbulista Lappiin

Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa on jouduttu varautumaan siihen, että pakolaisia voisi tulla myös itärajan yli. Lokakuussa uutisoimme, että jopa noin 800 laittomasti Suomeen pyrkinyttä henkilöä on pysäytetty jo Venäjällä.

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen lähinnä laivaliikenteessä sekä Ruotsin rajan yli Tornion kautta. Rajaturvallisuusasiantuntijan Ilkka Herrasen mukaan uusilla lentoyhteyksilläkin saattaa olla sellaisia henkilöitä, jotka kokeilevat kyseisen reitin toimivuutta.

Venäläiset ovat suurin ryhmä, sen jälkeen tulevat turkkilaiset, iranilaiset ja irakilaiset turvapaikanhakijat.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön päällikkö Esko Repo

Turvapaikanhakijoita on nyt erityisen paljon Turkin Istanbulissa ja Euroopassa Kreikan Ateenassa. Esimerkiksi Rovaniemelle avataan uusi Istanbulin lentoreittiyhteys vuoden päästä.

Tämän reitin osalta on varauduttu normaaleihin ulkorajojen turvatarkastuksiin. Rajavartioston Jyrki Ojalan mukaan on mahdotonta arvioida esimerkiksi Istanbulin tilannetta vuoden päähän.

Turvapaikkahakemusten määrä nyt vuoden 2014 tasolla

Turvapaikkahakemusten määrä on vakiintunut nyt samalle tasolle kuin se oli ennen pakolaisaallon saapumista Eurooppaan vuonna 2015. Tuolloin turvapaikkaa Suomesta haki yli 32 000 henkilöä.

– Suomen rajan yli ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakevien määrä on jopa hieman vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2014, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön päällikkö Esko Repo sanoo.

Lisäksi jo Suomessa olevat, usein kielteisen turvapaikkahakemuksen saaneet henkilöt, ovat tehneet uusintahakemuksia.

Yhteensä turvapaikkahakemuksia on vuonna 2018 tullut tähän mennessä vajaat 4 000. Näistä noin 1 800 on uusintahakemuksia.

Revon mukaan ennen vuotta 2015 hakemuksia saapui Maahanmuuttovirastoon 3 500–4 000 vuodessa.

Alle puolet turvapaikkapäätöksistä myönteisiä

Tällä hetkellä noin 5 300 henkilöä odottaa Maahanmuuttoviraston päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Noin 5 700 hakijaa on jo saanut tänä vuonna turvapaikkapäätöksen.

Päätöksistä myönteisiä on 44 prosenttia ja kielteisiä 31 prosenttia. Lopuissa päätöksenä on ollut pääosin tutkimatta jättäminen.

– Tällä hetkellä ensimmäistä kertaa rajan yli turvapaikkaa hakevista venäläiset ovat suurin ryhmä, sen jälkeen tulevat turkkilaiset, iranilaiset ja irakilaiset turvapaikanhakijat, Repo kertoo.

Sallan raja-asema.
Uula Kuvaja

Repo muistuttaa, että tilanne Lähi-idässä ja joissain Afrikan valtioissa on edelleen epävakaa. Myös esimerkiksi työttömyys, nälänhätä ja kuivuus saavat ihmiset etsimään parempaa paikkaa muualta. Näin Eurooppaan kohdistuu edelleen painetta.

Noin sata uutta työntekijää Maahanmuuttovirastoon

Maahanmuuttovirasto on palkannut uusia työntekijöitä päätöstä odottavien jonoa purkamaan. Käsittelijöitä tarvitaan lisää myös siksi, että prosessia on nopeutettu.

– Tänä vuonna 20. heinäkuuta tuli voimaan lainmuutos, jonka jälkeen vireille tulleet hakemukset on lähtökohtaisesti käsiteltävä kuudessa kuukaudessa, Repo sanoo.

Maahanmuuttovirasto palkkaa kaikkiaan noin sata uutta työntekijää ympäri Suomea.