Tuore suomalaistutkimus: Metsillä voi olla luultua suurempi rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

Tutkimuksessa on saatu ensimmäistä kertaa näyttöä siitä, että metsäpeite toimii monin tavoin muuttuvassa ilmastossa.

ilmastonmuutos
Mäntyjä ja kuusia ilmakuvassa.
Niko Mannonen / Yle

Helsingin yliopiston professori Markku Kulmalan johdolla tehtyjen laskelmien mukaan metsien merkitys luonnon hiilikierrossa ja –varastona voi olla nykyistä selvästi suurempi. Alustavien tietojen mukaan riittävän isot metsät muodostavat yläpuolelleen pilviä, jotka heijastavat ilmakehästä tulevaa lämpöa takaisin.

Metsien pilvivaikutusta ei ole aikaisemmin pystytty kokeellisesti osoittamaan. Löydös muuttaa käsitystä metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tutkimus myös vahvistaa sitä kuvaa, että metsillä on keskeinen merkitys maaperän vesivaroille.

Pohjoisen metsien merkitystä väheksytty

– Metsien merkitys voi olla todella iso. Ilmaston kannalta on merkittävää, että tällä kokonaisvaikutuksella pystymme osoittamaan metsien osuuden ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ehkäisyssä, professori Kulmala painottaa.

Metsät ovat yhdessä maaperän ja merien ohella maapallon isot hiilivarastot. Tiedemaailma on kuitenkin Kulmalan mukaan väheksynyt metsien hiilinielun roolia. Tämä johtuu siitä, että metsät vähentävät maapallon pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä.

Osa tutkijoista on pitänyt lumisten alueiden metsiä heijastusvaikutuksen takia haitallisena ilmastonmuutoksen kannalta. Metsillä on todettu malleissa ilmastoa lämmittävä vaikutus, ja vaikutus on saanut osan tutkijoista (siirryt toiseen palveluun) esittämään metsien hakkuita pohjoisilla leveysasteilla.

Myös metsien pinta-alan lisäämistä Suomessa ja muilla havumetsävyöhykkeen alueilla on pidetty samoista syistä ilmastoa lämmittävänä.

Suomalainen metsä synnyttää pilviä

– Pilvivaikutusta ei ole huomioitu mitenkään aikaisemmissa tutkimuksissa. Metsän heijastusvaikutuksen takia niiden hiilinielun merkitystä on vähätelty, Kulmala kertoo.

Tämä niin sanottu albedo-ilmiö vaikuttaa myös uuden tutkimuksen jälkeen, mutta sen vaikutus isojen metsäalueiden osalta on vain osa kokonaisuutta.

Kulmalan joukkojen laskelmien mukaan puolesta miljoonasta miljoonaan neliökilometrin alue muodostaa päälleen pilviä, jotka toimivat ikään kuin heijastavana peilinä esimerkiksi lumen tavoin.

Kasvatusmetsää ilmakuvassa.
Niko Mannonen / Yle

Ryhmän laskelmien mukaan nykyistä parempi metsien vaikutus syntyy melko yhtenäisillä, suomalaisittain tavallisilla metsillä. Vaadittavat alat ovat kuitenkin niin suuria, että yksistään Suomen kokoinen ala ei riitä synnyttämään pilvivaikutusta.

Vielä julkaisemattomien tulosten mukaan metsistä syntyvien aerosolihiukkasten muodostamien pilvien ansiosta metsien ilmastoa lämmittävä vaikutus poistuu. Professori Kulmalan mukaan jatkossa metsien hiilinielu voidaan huomioida täysimääräisesti. Jos yhtälöön lasketaan myönteinen pilvien heijastusvaikutus, metsien merkitys kasvaa entisestään.

Ilmastovaikutukset vielä epävarmoja

Tutkimuksissa mukana ollut Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Risto Makkonen suhtautuu saatuihin tuloksiin varauksella. Pilvien muodostuminen ja niiden ilmastovaikutukset ovat monimutkainen kokonaisuus.

Professori Makkosen mukaan metsien käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa yleistyy, mutta niiden vaikutuksista ilmastoon ei voi tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä.

– On hyvin vaikea arvioida, minkälaista metsää tarvitaan ja missä niitä kannattaa käyttää ilmastonmuutoksen torjunnassa, Makkonen arvioi.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uusimman raportin mukaan metsät ovat yksi keskeinen keino hillitä ilmaston lämpenemistä yli vaarallisena pidetyn 1,5 asteen.

Lue lisää

Suomen metsien hiilinielut arvioitu alakanttiin – uudet laskelmat antavat huikeita arvioita