Liekit tuhosivat siilinjärveläisen maitotilallisen vuosikymmenien työn helatorstaina – sen jälkeen hän päätti tehdä kaiken mahdollisen, että onnettomuus ei toistuisi

Uudet navetat ovat aiempaa turvallisempia, mutta maassa palaa silti joka vuosi yli kaksikymmentä navettaa.

kotieläintalous
Uusi paloturvallinen navetta Siilinjärven Hamulassa
Monissa uusissa navetoissa on panostettu paloturvallisuuteen niin materiaaleissa kuin toiminnassakin.Matti Myller / Yle

Viime toukokuun helatorstai on syöpynyt syvälle siilinjärveläisen Jyrki Proskinin mieleen. Värtinahon tilan isäntä oli navetassa lypsyllä, kun hän haistoi yhtäkkiä savua ja palaneen käryä. Samassa soi palohälytin.

– Varasto, jossa oli pienkuormaaja, oli ilmiliekeissä.

Proskin ja hänen puolisonsa Satu Hyvärinen yrittivät turhaan taltuttaa tulta vaahtosammuttimilla. Liekkien lähelle ei ollut menemistä, sillä ne olivat jo useita metrejä korkeita ja tavoittelivat kattoa.

Tulipalon tuhoama navetta Siilinjärven Hamulassa
Tulipalo tuhosi Jyrki Proskinin ja Satu Hyvärisen omistaman navetan helatorstaina.Pohjois-Savon pelastuslaitos

Navetassa olleen tilan emännän Satu Hyvärisen mukaan ratkaisu oli tehtävä äkkiä.

– Ovi pantiin kiinni ja Jyrki löi minulle puhelimen kouraan, hän muistelee aamua, jollaista ei koskaan etukäteen uskonut joutuvansa kokemaan.

Proskin jäi navettaan pelastamaan lehmiä. Hän kiteyttää kyseisen päivän yhteen sanaan: surkea.

– Navetta ja vuosikymmenien työ menivät kahdessakymmenessä minuutissa hukkaan.

Jyrki Proskin ja Satu Hyvärinen
Jyrki Proskin ja Satu Hyvärinen ovat päättäneet tehdä kaikkensa, jotta uusi navetta olisi paloturvallinen.Matti Myller / Yle

Tavoitteena paloturvallinen navetta

Satu Hyvärisen mukaan ajatuksena oli heti tulipalon jälkeen se, että tilalle tehdään mahdollisimman nopeasti uusi navetta.

Tulipalossa menehtyi yli kolmekymmentä lehmää. Hengissä säilyi runsaat viisikymmentä eläintä, jotka ovat tähän saakka olleet väistötiloissa kolmessa eri navetassa, teltassa ja ulkoaitauksissa.

Lehmiä ulkoaitauksessa marraskuussa
Tilan eläimet ovat olleet tulipalon jälkeen väistötiloissa muun muassa teltassa ja ulkoaitauksessa.Matti Myller / Yle

Nyt eläimillä on edessä muutto, sillä Siilinjärven Hamulaan on valmistunut uusi navetta.

Tilalla on pyritty tekemään kaikki, jotta pikavauhtia pystyyn noussut 1 500 neliön navetta ei koskaan palaisi. Tuotantorakennuksessa on käytetty palamattomia rakenteita eli betonia, massiivisia liimapuurakenteita ja palamattomia villaeristeitä.

Vakuutusyhtiö LähiTapiolan riskipäällikkö Juhani Savolainen on näkemästään innostunut.

– Tämän rakennuksen yhteyteen ei ole rakennettu lämpökeskuksia, ei moottoriajoneuvosuojia, eikä rehu- ja kuivikevarastoja, joissa on suuri palokuorma, hän iloitsee.

Värtinahon tilan uusi navetta Siilinjärven Hamulassa
Värtinahon tilan uusi navetta on pyritty tekemään mahdollisimman paloturvalliseksi.Matti Myller / Yle

Palokuormaaja pois navetasta

Värtinahon tilan uudessa navetassa on pyritty tekemään moni asia toisella tavalla. Pienkuormaaja oli syynä vanhan navetan tulipaloon, ja se on myös suomalaisten maatilojen yleisimpiä tulipalon aiheuttajia.

– Omakohtaisella kokemuksella voin sanoa, että pienkuormaajat ovat melkoisia riskejä, Proskin sanoo.

Maatilan pienkuormaaja
Maatiloilla yleisesti käytössä olevien pienkuormaajien on epäilty aiheuttaneen useita tulipaloja.Matti Myller / Yle

Hän on ryhtynyt omalla tilallaan sanoista tekoihin. Kuormaajaa varten on hankittu erillinen säilytyskontti, ja ajoneuvoon on asennettu automaattisesti laukeava palon sammutuslaitteisto.

Vastaavanlainen, 170 asteen kuumuudessa laukeava sammutuslaitteisto löytyy navetan sähköpääkeskuksesta. Eläintiloihin on puolestaan asennettu savuun reagoiva palovaroitin, jonka pitäisi mahdollistaa alkusammutuksen aloittaminen ja eläinten pelastaminen.

Maatilan sähköpääkeskukseen asennettu automaattisesti laukeava palon sammutuslaitteisto
Sähköpääkeskukseen on asennettu automaattisesti laukeava palon sammutuslaitteisto. Vastaavanlainen laitteisto on asennettu maatilan pienkuormaajaan.Matti Myller / Yle

Ratkaisu löytyy viljelijän korvien välistä?

LähiTapiolan riskipäällikön Juhani Savolaisen mukaan suurimmat ongelmat ovat vanhoissa navetoissa. Monissa 1970–1990-luvuilla rakennetuissa navetoissa on palo-osastoimattomia rakenteita, ja esimerkiksi lämpökeskus ja sosiaalitilat on usein rakennettu navetan yhteyteen.

– Aikaisemmin oli tapana tehdä eläinsuojan päätyyn rehu- ja kuiviketilat, jolloin siellä on suuri palokuorma, pommi, odottamassa. Noin 80 prosenttia navettapaloista lähtee liikkeelle rehutiloista, hän muistuttaa.

Riskipäällikkö Juhani Savolainen LähiTapiola
Riskipäällikkö Juhani Savolaisen mukaan niin lämpökeskus kuin rehu- ja kuivikevarastokin kannattaa sijoittaa erilleen navetasta.Matti Myller / Yle

Värtinahon tilalla paloturvallisuuteen on panostettu rahallisesti, mutta apua tulipalojen ehkäisemiseen uskotaan löytyvän myös viljelijän korvien välistä.

– Jokainen ajattelee, että ei meille satu. Niin minäkin ajattelin, Proskin toteaa.