Rakennemuutoksen runtelemassa teollisuuskaupungissa moni saa perinnöksi huono-osaisuuden – "Kyllähän se turhauttaa, että pitää väkisin kehittää itselleen päivään tekemistä"

Pitkään työttömänä olleet nuoret eivät usko kotipaikkakunnan tarjoavan mahdollisuuksia työllistyä. Pärjääminen on silti heidän mielestään itsestä kiinni.

työttömyys
Mies ja pilvinen taivas
Mari Nupponen / Yle

Kemiläisiä nuoria kokoontuu työnhakukurssille Kemin kaupungintalolle. Osa heistä on ollut työttömänä muutamia kuukausia, osa kaksi vuotta.

Oulusta Kemiin muuttanut Susanna Sorvoja, 21, valmistui kaksi ja puoli vuotta sitten eläintenhoitajaksi. Töitä ei ole valmistumisen jälkeen ollut tarjolla ja työttömyys on vain jatkunut. Tapaaminen ammatinvalintapsykologin kanssa ei ole tuottanut tulosta.

– Päivät uhkaavat valua pleikkarin pelaamiseen ja koiran kanssa ulkoiluun. Siinä ne päivät sitten kuluvatkin, Sorvoja toteaa.

Myös eläintenhoitajaksi valmistunut Marianne Åhman, 25, on ollut työttömänä vasta muutaman kuukauden, mutta seinät alkavat jo kaatua kotona päälle. Useat erilaiset valmennukset te-toimiston kautta on jo kokeiltu, eikä sitä omaa juttua ole niistäkään löytynyt.

Marianne Åhman Kemistä
Marianne Åhman on käynyt useilla erilaisilla työllisyyskursseilla, mutta omaa juttua niiltä ei ole vielä löytynyt.Jutta Huovinen / Yle

Vanhempien taustalla selkeä yhteys nuoren tulevaisuuteen

Huono-osaisuutta tutkinut dosentti Reija Paananen toteaa, että Kemin tilanteessa on nähtävissä ylisukupolvisuus, mikä tarkoittaa esimerkiksi työttömyyden periytymistä.

– On olemassa selkeä yhteys. Jos vanhemmat eivät ole kouluttautuneet tai eivät käy töissä, siinä nähdään selkeä jatkumo, Paananen selventää.

Kemiläiset nuoret eivät suoraan osta tätä ajatusta. He uskovat, että jokaisella on Suomessa mahdollisuus tavoitella parempaa elintasoa ja elämää: se on vain omasta aktiivisuudesta kiinni. Pitää olla valmis esimerkiksi muuttamaan opiskeluiden tai töiden perässä toiselle paikkakunnalle. Nuoret eivät usko, että huono-osaisuus väistämättä periytyisi vanhemmilta lapsille.

Inhimillistä huono-osaisuutta mitataan useilla ei mittareilla
Huono-osaisuutta mitattaan viidellä eri mittarilla.Yle

Nuoret eivät syytä yhteiskuntaa

Media-alalle viime keväänä valmistunut Tuomas Tissari, 20, on jo katsellut töitä muualta Suomesta. Vaikka työttömyys ei ole ollut vielä pitkä, Tissarilla ei ole luottoa siihen, että Kemistä löytyisi hänelle paikkaa.

– Tällä alalla varsinkaan Kemi tai Meri-Lappi ei anna paljonkaan mahdollisuuksia, Tissari toteaa.

Nuoret eivät itse koe tai näe, että palveluiden saaminen olisi haastavaa tai tehotonta. Vaikka Kemi loistaa tilastoissa kirkkaasti Lapin heikoimpana kuntana esimerkiksi nuorisotyöttömyydessä, eivät nuoret syytä siitä ainakaan yhteiskuntaa.

– Ajattelen kyllä, että se on ihan yksilöllistä ja yksilöstä kiinni, Tissari pohtii.

Myös Tissari toteaa työttömän päivien olevan pitkiä. Hän pyrkii pakottamaan itsensä harrastamaan ja pitämään itsensä aktiivisena.

– Kyllähän se turhauttaa, että pitää väkisin kehittää itselleen päivään tekemistä, Tissari sanoo.

Tekstiä liitutaululle
Jutta Huovinen / Yle

"Jos kunta ei kykene muuttumaan, ainoa vaihtoehto on riutuminen"

Tutkijat puhuvat inhimillisestä huono-osaisuudesta, jota mitataan työttömien määrällä, työttömyyden pituudella sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisellä. Lapissa Kemi on pahnan pohjimmaisena kaikilla näillä indikaattoreilla mitattuna.

Kemi on muiden perinteisten suomalaisten teollisuuskaupunkien tapaan luottanut vuosikymmeniä siihen, että teollisuus kantaa. Elinkeinorakenteen muutos on kuitenkin luonut rakenteellista työttömyyttä, joka puolestaan johtaa lieveilmiöihin sukupolvelta toiselle.

Huono-osaisuutta tutkinut THL:n erityisasiantuntija Sakari Kainulainen epäilee, että tästä löytyy yksi pääsyistä tilastojen pohjalla olemiseen.

– Paikkakunnalla ei ole pystytty uudistumaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muuttuessa. Ainoa vaihtoehto on pikkuhiljaa kituva ja riutuva kunta, jos ei päästä siitä ajatuksesta, että teollisuus kantaa, Kainulainen kiteyttää.

Marianne Åhman on etsinyt omaa polkuaan useilta erilaisilta työllistymiskursseilta ja viimeisimmäksi hän totesi, että hänestä ei ole yrittäjäksi.

– Kaipaisin elämään rutiineja, jotka pakottaisivat pois kotoa, Åhman toteaa.

Kuvaaja inhimillisestä huono-osaisuudesta Lapissa
Keskiarvo viiden eri indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa. Lapissa inhimillistä huono-osaisuutta mittaavien indikaattorien mukaan Kittilässä menee parhaiten ja Kemissä huonoiten.Yle