Hjalliksen haaveet eliitin asuinalueesta karahtivat kiville – mutta nyt Sipoonrantaan paistaa taas aurinko

Sipoonrantaa rakentava yhtiö on palauttamassa rakentamattomat maat Sipoon kunnalle. Asiasta neuvotellaan parhaillaan.

Sipoonranta
Sipoonranta.
Sipoonranta kesällä 2018.Mira Bäck / Yle

Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas näkee auringonpaistetta kuntansa pitkäaikaisen murheenkryynin eli Sipoonrannan tulevaisuudessa.

Vuonna 2008 alkunsa saanut Sipoonranta-projekti on liikemies Harry "Hjallis" Harkimon alullepanema.

Sipoonrantaan oli tarkoitus rakentaa eliittialue, jonka piti alun perin valmistua vuonna 2016.

Nyt merenranta-kaupunginosana tunnetuksi tullutta Sipoonrantaa rakentava yhtiö on palauttamassa rakentamattomat maat Sipoon kunnalle.

– Jos maankäyttösopimuksen purussa päästään sopimukseen, niin pystymme pitämään huolta satamatoiminnoista, joita on nyt kehitetty, ja ne pääsevät kunnolla toimintaan ensi kesänä, Grannas sanoo.

– Alueen ilme saadaan myös siistittyä maisemoinnin kautta ja alueen asukkaiden viihtyvyys paranee, hän uskoo.

Sipoonranta.
Sipoonranta.Pontus Nyqvist / Yle

Neuvottelut maankäyttösopimuksesta alkoivat sen jälkeen kun pääosin nykyään Skanskan omistama Sipoonranta Oy pyysi kunnalta toistamiseen lisäaikaa alueen loppuun rakentamiseksi.

Jos sopimukseen päästään, Skanska palauttaa merenrantatontit Sipoon kunnalle vastikkeetta. Yhtiö hoitaisi myös alueen maisemoinnin. Toisaalta Sipoolle siirtyisi alueen infran kunnossapito.

– Nykyisille asukkaille maankäyttösopimuksen purku tarkoittaa asuinympäristön muuttumista viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi, Grannas sanoo.

Hän ei usko sopimuksen nostavan asumisen hintaa esimerkiksi vastikkeiden kautta.

Alkuperäiseen luksusalueeseen vielä matkaa

Kunnanjohtaja Grannas ei kuitenkaan usko, että Sipoonrannan alkuperäinen visio 500–600 asukkaan alueesta toteutuisi lähivuosina. Tällä hetkellä Sipoonrannassa asuu kunnanjohtajan arvion mukaan 200–300 asukasta.

Havainnekuva Sipoonrantaan suunnitelluista taloista.
Tällaisena Sipoonrantaa on markkinoitu tuleville asukkaille.Arkkitehtitoimisto Avarc

Asukkaat ovat arvostelleet sitä, että alue on jäänyt keskeneräiseksi ja epäsiistiksi. Lähipalveluja ei ole pystytty toteuttamaan. Alueella on asuttu vuodesta 2011 lähtien.

Grannas uskoo, että Sipoonrannan kärsimysten taustalla on osittain Östersundomin liittäminen Helsinkiin.

– Osittain samaan aikaan kun Sipoonrantaa rakennettiin, oli Sipoon ryöstö eli Östersundom siirtyi osaksi Helsinkiä, Grannas kertoo.

– Myös sen [Östersundomin] liittäminen osaksi Itä-Helsinkiä metroineen kaikkineen on viivästynyt viivästymistään, hän jatkaa.

Östersundomiin piti rakentaa omakotitaloja ja pienkerrostaloja sekä vetää kiskot pintametroa varten. Vasta tänä syksynä Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Östersundomin yleiskaavan, joka mahdollistaa asuntojen rakentamisen 100 000 helsinkiläiselle.

Östersundom liitettiin Helsinkiin kymmenen vuotta sitten.

Grannaksen mukaan Östersundomin liittämisen Helsinkiin toivottiin tuovan kehitystä mukanaan koko Sipoon länsirannalle.

Lue lisää:

Laitetaanko Sipoonrannan rakentamiselle piste? Kunta aikoo maisemoida kaavoitetut alueet

Sipoonranta hakee taas lisäaikaa rakentamiseen vedoten alueen heikkoon kiinnostavuuteen, vaikka kunta on Suomen kovimmin kasvava – "Jos aluetta ei saada valmiiksi nyt, koska sitten?"