Suuhygienisti tunnistaa syömishäiriön suusta – uusi hoitomalli auttaa löytämään sairastuneita entistä tehokkaammin

Kymmenet eri alojen asiantuntijat kehittävät uutta hoitomallia auttamaan syömishäiriöihin sairastuneita ihmisiä.

syömishäiriöt
Ihminen hammaslääkärissä.
Syömishäiriöt, kuten anoreksia ja bulimia, voivat aiheuttaa esimerkiksi hampaiden kiillevaurioita, reikiintymistä ja ientulehduksia.Yle / Juha Korhonen

Sanna Hälvä muistaa yhä, kuinka syömishäiriöajatukset jylläsivät hänen päässään taukoamatta. Syöminen ahdisti nuorta naista, ja hänen painonsa putosi vaarallisen alas.

Hälvää hoidettiin avohoidossa, sairaalassa sekä psykiatrisella osastolla. Matkaan on kuulunut myös pitkäaikainen kuntoutus. Anoreksiasta toipuminen on ollut täynnä ylä- ja alamäkiä.

– Osastolla otettiin vastuu sairauteni hoidosta. Toki minulla oli itsellänikin vastuuta siitä, että söin ja lepäsin, mutta yhteistyössä vointini lähti parempaan suuntaan.

Nykyään Sanna Hälvä voi omien sanojensa mukaan hyvin, ja tahtoo jakaa omaa toipumistarinaansa auttaakseen muita. Tämän vuoksi hän on aktiivisesti mukana kehittämässä uutta tapaa hoitaa syömishäiriöitä Kymenlaaksossa.

– Kokemusasiantuntijan rooli työryhmässä on minulle kunnia-asia. Jos ajatellaan, että kenelle tätä hoitomallia tehdään, niin ketkä olisivat parempia asiantuntijoita kuin he, jotka ovat syömishäiriön kanssa kamppailleet.

Sanna Hälvä
Sanna Hälvä sairastui syömishäiriöön nuoruusvuosinaan. Nykyään hän toimii vertaistukena muille sairauden koskettamille.Pyry Sarkiola / Yle

Tavoitteena sairauden tehokas tunnistaminen

Yksi uuden hoitomallin päätavoitteista on, että piilevä sairaus voitaisiin tunnistaa, vaikka potilas ei olisi itse hakeutunut hoitoon syömishäiriön vuoksi.

Ravitsemusterapeutti Sari Aapron mukaan työsarkaa on niin Kymenlaaksossa kuin muuallakin Suomessa erityisesti poikien ja miesten syömishäiriöiden sekä ahmintahäiriö BED:n tunnistamisessa.

– Olisi tärkeää, että esimerkiksi työterveystarkastuksissa osattaisiin kysyä sellaisia kysymyksiä, joista syömishäiriö voisi tulla esille, hoitomallin vastuuhenkilönäkin toimiva Aapro sanoo.

Kysymykset voivat olla esimerkiksi SCOFF-seulan (siirryt toiseen palveluun) mukaisia, painoon ja syömiseen liittyviä kyllä vai ei -kysymyksiä. Niiden pohjalta mahdollista syömishäiriökäyttäytymistä voidaan arvioida. Jos aihetta on, potilas voidaan ohjata eteenpäin.

– Potilaat eivät kenties ole olleet hoidossa juuri syömishäiriön takia, vaan esimerkiksi muiden mielenterveysongelmien vuoksi, koska me emme ole havainneet sitä. Ymmärryksen kautta syntyy oikea asenne kohtaamiseen, mikä on myös laadukkaan hoidon edellytys, täsmentää Sari Aapro.

Syömishäiriö voi näkyä suussa

Koska syömishäiriöitä voi olla vaikea havaita, on hoitoalan työntekijöitä koulutettu tunnistamaan sairauden tuntomerkit uuden hoitomallin avulla. Sitä on ollut kehittämässä kymmeniä eri alojen asiantuntijoita.

– Mukana on sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole aiemmin ajatelleet, että he voisivat edes kuulua syömishäiriöiden hoitoon. On uutta, että olemme porukalla kokoontuneet tämän aiheen äärelle, Sanna Hälvä kertoo.

Olisi tärkeää, että esimerkiksi työterveystarkastuksissa osattaisiin kysyä sellaisia kysymyksiä, joista syömishäiriö voisi tulla esille.

Sari Aapro, ravitsemusterapeutti, Carea

Yksi työryhmäläisistä on suuhygienisti Tuula Tirkkonen. Hänen vastaanotollaan syömishäiriö saattaa ilmetä esimerkiksi hammaskiilteen liukenemisena eli eroosiona tai sylkirauhasten turpoamisena toistuvan oksentelun takia.

– Esimerkiksi hampaiden eroosion havainnointi on perustyötämme, mutta työryhmässä on tullut paljon laajemmin tietoa muun muassa syistä syömishäiriöiden takana ja siitä, miten hammashuollossa pystyisimme parhaamme mukaan tukemaan potilaan paranemista.

Kokemusaisantuntija Sanna Hälvä on sitä mieltä, että mitä aikaisemmin syömishäiriön havaitsee, sitä parempi.

– Vaikka syömishäiriöt olisivat itselle vieras asia, voi vaikka kysyä, että mitä sinulle kuuluu, jos sairaudesta on pienikin epäilys. Se voi olla ratkaiseva hetki, hän kehottaa.

Hälvä painottaa myös, ettei syömishäiriö usein näy ulospäin. Hän kertoo kuulleensa, että apua hakeneita on käännytetty pois juurikin siksi, etteivät he näytä sairailta.

– Se saa mielen kiehumaan, Sanna Hälvä sanoo.

Tukea myös lähipiirille

Kymenlaaksossa syömishäiriöiden uutta hoitomallia alettiin tehdä vuonna 2016, kun havaittiin, että sairastuneiden nuorten ja heidän perheidensä hoidon laatu ja saatavuus alueella vaihteli. Lisäksi aikuisten syömishäiriöisten tunnistamisessa ja hoitamisessa oli puutteita.

Vastuuhenkilö Sari Aapro kuvailee työskentelyä matkaksi, joka ei välttämättä lopullisesti pääty milloinkaan. Konkreettisia parannuksia on kuitenkin jo saavutettu niin nuorten kuin aikuistenkin sairastuneiden hoidossa.

Sari Aapro
Ravitsemusterapeutti Sari Aapro toivoo syömishäiriötietoisuuden lisääntyvän ammattihenkilöiden keskuudessa uuden hoitomallin myötä.Pyry Sarkiola / Yle

Myös sairastuneen lähipiirin saamaa tukea on tehostettu tuomalla heidät saman pöydän ääreen sairastuneen ja hoitohenkilökunnan kanssa – kirjaimellisesti.

– Se on perheistä usein hieman outo ja jännittäväkin asia: he valmistavat ruoan ja me ammattilaiset menemme mukaan seuraamaan, mitä ruokailutilanteessa tapahtuu. Näin autamme vanhempia tukemaan nuorta paremmin syömisen kanssa.

Syömishäiriön läpi käynyt Sanna Hälvä on sitä mieltä, että vaikka hoitomenetelmät eivät sairastuneen näkökulmasta vaikuttaisi mielekkäiltä, se ei tarkoita, etteivätkö ne olisi toimivia.

– Kyseenalaistaminen kuuluu asiaan. Jälkeenpäin ajateltuna vastustelemani asiat ovat olleet kaikki vain minulle hyväksi, hän toteaa.

Lue seuravaksi: Anoreksia oli Susanna Sipolan paras ja pahin ystävä – "Tiesin, että sairaus ei ainakaan jättäisi minua"