Joutsenen räpylöiden lämpötila voi olla nolla astetta – Lämmittää itsensä kuin merihylje

Laulujoutsenten pärjäämisestä pakkasesta ollaan joka talvi huolissaan. Joutsen on fysiologialtaan pohjoisen lintu. Se on harvoin pulassa kylmän takia.

joutsenet
Laulujoutsenia
Riina Kasurinen/Yle

Mikkelin Laihalammella ui kahdeksan laulujoutsenta, vaikka marraskuu on jo lopuillaan. Ilman lämpötila on muutaman asteen pakkasen puolella, mutta lampi on lähes sula. Lammen rannalla sorsia ruokkivia ihmisiä kummastuttaa, miksi joutsenet ovat yhä täällä, vaikka talvi on tullut.

Joutsenia näkee tähän aikaan vuodesta jopa Kempeleen korkeudella. Laulujoutsen on pohjolan lintu. Se kestää kylmää erittäin hyvin, eikä sillä ole mitään syytä muuttaa niin kauan, kun ruokaa on tarjolla.

– Viime syksynäkin Laihalammella oli joutsenperhe vielä silloin, kun lammessa oli enää kymmenen metrin suuri sula, sanoo villieläinten hoitaja Jarmo Lautamäki Mikkelistä.

Lautamäki saa joka syksy huolestuneita yhteydenottoja joutsenista, joiden pelätään jäätyneen kiinni järven jäähän. Myös pelastuslaitoksille ilmoitukset joutsenista ovat jokavuotisia. Lähes aina kyseessä on väärä hälytys.

– Menen paikalle ja lyön pari kertaa käsiä yhteen herättääkseni joutsenen huomion. Ne nousevat ylös ja vaappuvat kauemmas.

Joutsenia lammella
Joutsenia Mikkelin Laihalammella.Riina Kasurinen/Yle

Eläinfysiologian professori Esa Hohtola Oulun yliopistosta tarjoaa selityksen siihen, miksi joutsen pärjää erinomaisesti pakkasessa, vaikka onkin muuttolintu. Joutsenella on kehossaan loistava lämmön talteenotto.

– Sen verenkierto toimii samoin, kuin vaikkapa hyisessä merivedessä elävillä hylkeillä, Hohtola sanoo.

Joutsenen kehossa valtimo ja laskimosuonet kulkevat rinnakkain, mikä suojaa joutsenta palelemiselta. Valtimo vie keskikehosta lämpimän veren varpaisiin ja siipien kärkiin. Laskimo tuo jäähtyneen veren takaisin keskikehoon. Jäähtynyt veri kuitenkin lämpenee matkalla ylös, koska lämmin valtimo kulkee laskimon vieressä.

– Valtimoveren lämpö lämmittää laskimoa pitkin keskikehoon takaisin virtaavaa verta.

Verenkierron vastavirtaperiaate on selitetty kuvan kera Pohjois-Arizonan yliopiston sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Pilkkijöiden sormet toimivat kuin joutsenten räpylät.

Eläinfysiologian professori Esa Hohtola, Oulun yliopisto

Toisin kuin usein luullaan, joutsenet eivät myöskään jäädy kiinni jaloistaan. Joutsenten räpylät ovat niin kylmät, ettei niille voi käydä kuten ihmiskielelle kielen koskettaessa jäistä metallia (siirryt toiseen palveluun). Joutsenen jalassa lämpöä vaativa lihaksisto sijaitsee jalan yläosassa, ja räpylässä on varpaita liikuttelevat lähinnä pitkät jänteet. Jänteet eivät tarvitse paljon lämpöä.

– Räpylän lämpötila voi laskea lähelle nollaa ilman, että joutsen tuntee kylmäkipua, Hohtola sanoo.

Jos räpylä uhkaa mennä liian kylmäksi, joutsenen keho hulauttaa varpaisiin lämmintä verta estääkseen jäätymisen. Kyky kuulostaa mystiseltä, mutta ihmisen keho pystyy samaan. Keho keskittää lämmön keskivartaloon tärkeille elimille, ja välttää energiahukkaa antamalla sormien ja varpaiden jäähtyä. Jos ne uhkaavat kylmentyä liiaksi, niihin hulahtaa lämmintä verta.

– Pilkkijöiden sormet toimivat kuten joutsenten räpylät. Ihminen on vain niin tottunut lämpimiin oloihin, ettei verenkierto toimi aina niin kuin pitäisi ja siksi paleltumia syntyy, Hohtola sanoo.

Höyhen
Riina Kasurinen/Yle

Joutsen voi maata vatsa vasten jäätä painautuneena tuntikausia yhtä soittoa säästääkseen energiaa. Sen ei tarvitse syödä kuin parin päivän välein. Jos lampi on jäätymäisillään, joutsen voi jäädä kuulostelemaan, meneekö ranta umpeen vai vieläkö ruokaa on saatavilla.

Juuri nämä tilanteet saavat ihmiset huolestumaan, kertoo villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki.

– Hätää ei ole vaan jalat ovat paksun untuvan alla suojassa, Lautamäki sanoo.

Birdlifen mukaan havaintoja joutsenista tehdään yhä enemmän tavallista myöhäisempinä ajankohtina. Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemen mukaan kyseessä eivät ole ilmastonmuutoksen seuraukset, vaan joutsenten määrän lisääntyminen. Koska joutsenia on paljon, niitä myös nähdään paljon.

Muuttomatka on joutsenille raskas. Ne vitkuttavat sitä niin kauan kuin mahdollista. Ne eivät muuttaisi ollenkaan, jos vedet eivät jäätyisi umpeen. Vitkutteluun on usein myös järkisyy: jos pakkasta on paljon, ilma on tyyni. Joutsen on raskas lintu, joten se jää odottamaan tuulista säätä muuttomatkalleen.

Lukuisista vääristä hälytyksistä huolimatta Lautamäki kehottaa aina ilmoittamaan, jos näkee yksinäisen joutsenen lammen jo jäätyessä umpeen. Lintu voi olla loukkaantunut.

– Sillä voi olla jalka poikki tai siipi murtunut, eikä se pääse lentoon.

Lautamäki on törmännyt kerran tapaukseen, jossa joutsen tarvitsi apua syysmuuttoonsa. Lintu oli väsähtänyt kesken matkan ja löytyi metsäojasta.

– Se oli täysin terve ja sai levätä hoitolassa yön yli.

Levon jälkeen joutsenen muuttomatka jatkui auton kyydissä niin pitkälle etelään, että vastaan tuli sulaa vettä.

– Laskin joutsenen veteen, ja se lähti lentoon.