Merimiesunioni moittii Arctian monitoimimurtajabisneksiä: Onko alun perin ollut järkeä, että valtionyhtiö pyrkii tällaisille markkinoille

Valtion jäänmurtoyhtiö Arctia haluaisi saada murtajien kustannukset samalle tasolle kuin esimerkiksi rahtilaivoilla, mikä ihmetyttää ammattiliittoa.

jäänmurtajat
Jäänmurtaja
Suomen monitoimimurtajat osallistuivat Shellin arktiseen öljynporaukseen vuosina 2012 - 2014.Arctia

Yle kertoi keskiviikkona, että jäänmurtoa hoitava Arctia on joutunut taloudellisesti ahtaalle. Haaveet jäänmurtajilla rikastumisesta sulivat, koska valtionyhtiön monitoimimurtajat ovat seisseet toimettomina Raumalla jo kolme kesäkautta, kun kansainvälisiä urakoita ei ole saatu.

Valtio-omistaja vaatii yhtiöltä lisää kilpailukykyä. Arctiassa käydään parhaillaan yt-neuvotteluja, joissa tavoitellaan henkilöstösäästöjä. Arctian toimitusjohtaja Tero Vauraste kertoi Ylen haastattelussa, että hän haluaa saada monitoimimurtajien henkilöstökulut samalle tasolle kuin muilla kotimaisilla varustamoilla.

Ammattiliitto kummastelee toimitusjohtajan näkemystä.

– Hän unohtaa, että alukset ovat rahti- ja lastialuksia ja aivan toisentyyppisiä kuin murtajat, sanoo Merimiesunionin puheenjohtaja Simo Zitting.

Jäänmurtajien henkilöstö on avainryhmää, jonka sopimukset ovat kalliimmat kuin muilla suomalaisilla laivoilla. Monitoimimurtajien henkilöstökulut puolestaan ovat vielä kalliimmat kuin muun murtajahenkilöstön.

Vauraste kertoi, että niin sanotun mukavuuslippumaat toimivat erittäin alhaisilla henkilöstökustannuksilla ja useilla mailla on vastaavia tukijärjestelyjä, jotta alukset voivat toimia monitoimimurtaja- eli offshore-markkinoilla.

-(Suomen) monitoimimurtajien kansainvälinen liiketoiminta ei ole toistaiseksi valitettavasti ollut vastaavien järjestelyjen piirissä, ja tähän meillä on tarve tulevaisuudessa, Vauraste sanoi.

Zitting huomauttaa, että eri EU-maissa tuet koskevat kansainvälistä laivaliikennettä, eivätkä niiden piiriin pääse alukset, joiden pääasiallinen tehtävä on jäänmurto kotimaansa aluevesillä.

"Kyse Arctian johdon epäonnistumisesta"

Tukia perustellaan sillä, että rahti- ja matkustaja-alusten olisi mahdollista kilpailla kansainvälisessä liikenteessä, sillä suomalainen palkkataso on korkeampi kuin monessa muussa maassa. Kyse on esimerkiksi työnantajamaksujen palauttamisesta varustamoille, mikä ei siis koske murtajia.

– Siihen on jouduttu tyytymään, ettei lainsäädäntö anna periksi, Zitting sanoo.

– Jos offshore-murtajat olisivat jatkuvasti kansainvälisillä vesillä, ne saattaisivat päästä tukijärjestelmien piiriin.

Alusten ulosliputtamista Zitting pitäisi täysin epärealistisena.

– Siinä olisi käytännössä kyse siitä, että Suomen valtion omistama yhtiö liputtaa valtion omaisuutta ulkomaille, ja se on absurdi ajatus. Laivojen tehtävä on olla mukana perinteisessä jäänmurrossa.

Zitting uskoo, että offshore-toimintaan keskittyneet ulkomaiset yritykset ovat Arctiaa parempia markkinoimaan aluksiaan, jotka voivat olla myös suomalaisia uudempia. Hänen mielestään kyse on Arctian ja sen johdon epäonnistumisesta, ei henkilöstökuluista.

– Jossakin on mennyt todella pahasti pieleen, kun aluksia ei ole pystytty myymään. Valittaminen kovista kustannuksia johtuu siitä, ettei ole tuloja.

– Onko alun perin ollut järkeä, että valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö pyrkii tällaisille markkinoille, päämääränään vain tehdä voittoa. Mielestäni on tehty virhearvio. Toiminta ei ole ollut järkevää, Zitting pamauttaa.

Lisää aiheesta:

Arktinen löytöretki – näin Suomen valtion jäänmurtajat löysivät ja kadottivat kansainvälisen bisneksen