Veli-Matti Nyyssösellä, 17, on koulutus ja pian myös työpaikka – tällaista on uuden mallin mukainen ammattiopiskelu siellä, missä se toimii

Savon ammattiopistossa päätettiin jo vuonna 2015, että puolet oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Se toimii hienosti, kun opiskelijat, opettajat ja yritykset sitoutuvat malliin ja resursseja on tarpeeksi.

ammatillinen koulutus
Veli-Matti Nyyssönen työpaikallaan Varkauden Andritzin konepajalla.
Veli-Matti Nyyssönen on tyytyväinen. Andritz on ollut hyvä paikka oppia ammatti. Nyyssönen on saanut tehdä opintojen aikana kaikkia metallialaan kuuluvia töitä.Joonas Nieminen / Yle

Vuoden alusta voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi eli uudistus tähtää siihen, että opiskelijat olisivat valmiimpia työelämään kuin aikaisemmin. Yksi keino päästä tähän tavoitteeseen on ollut lisätä opiskeluun työpaikalla oppimista.

Kaikki eivät usko uudistukseen. Arvostelijat sanovat, että opiskelijat saavat liian vähän opetusta ja että uudenmallinen koulutus vaatii heiltä liikaa.

Suomessa on kuitenkin ainakin yksi ammattiopisto, jossa uutta mallia on sovellettu jo vuosia. Savon ammattiopisto linjasi vuonna 2015, että puolet oppimisesta tapahtuu työpaikoilla.

Opisto kutsui Ylen seuraamaan opiskelua Varkauteen, jossa ensimmäiset uuden mallin mukaiset opiskelijat ovat pian valmistumassa. Yksi heistä on vasta 17-vuotias Veli-Matti Nyyssönen.

Oma-aloitteiset ja lahjakkaat pärjäävät

Varkautelaiset Veli-Matti Nyyssönen, Jesse Heiskanen ja Väinö Partanen ovat suorittaneet kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon puoli vuotta etuajassa, kun normaalisti opinnot kestävät kolme vuotta.

He ovat opiskelleet tiiviisti ja paiskineet töitä niin kesä-, syys- kuin talvilomatkin. Nyyssönen ja Partanen ovat olleet töissä metallialan yritys Andritzissa ja Heiskanen samalla alalla Sumitomossa.

– Reippaita nuoria miehiä, ahkeria ja motivoituneita tänne on ammattiopistosta tullut, kuvaa Sumitomon työnjohtaja, Jessen isä Jari Heiskanen.

Tehty työ on kartuttanut opintopisteitä ja nuoret ovat saaneet työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Mitä enemmän he ovat olleet töissä, sitä monipuolisempiin tehtäviin he ovat päässeet.

Jesse Heiskanen työpaikallaan Varkauden Sumitomon konepajalla.
Video: Kipinät lentävät metallialan opinnoissa.

Nopea valmistuminen on vaatinut kaikilta kolmelta paneutumista opintoihin. Työpaikalla oppimisen lisäksi he ovat suorittaneet opintoja myös verkkokursseina. Lisäksi kaikki kolme ovat osallistuneet Taitaja-kilpailuihin.

– Kannattaa tehdä omat hommat hyvin ja huolellisesti. Ei kannata hätiköidä ja lintsaamista en suosittele, Nyyssönen tiivistää.

– Omat hommat kannattaa hoitaa koulussa ja työpaikalla hyvin. Työssäoppimispaikkaan kannattaa mennä kesätöihin, neuvoo puolestaan Partanen.

Valmistumisen jälkeen Nyyssönen ja Partanen menevät asepalvelukseen ja sen jälkeen koittaa paluu takaisin töihin. Tuleva työ vaatii erityisosaamista, joten ura Andritzilla jatkuu oppisopimuksella.

"Yhtä tehokkaita opiskelijoita löytyy muualtakin Suomesta"

Tarinat antavat vaikutelman, että Varkaudessa ammatillisen koulutuksen tilanne on jopa erittäin hyvä. Tämä onkin osin totta: opettajia on riittävästi, he tuntevat alan yritykset hyvin ja koululla on palkkalistoilla myös erityisopettajia.

– Alalle on tullut yleensä hyviä opiskelijoita, koulutuspäällikkö Jukka Pasanen lisää.

Lisäksi Varkaus on perinteinen teollisuuspaikkakunta, jonka yrityksillä on pitkä perinne yhteistyöstä koulun kanssa.

Andritzin kehitysinsinööri ja työnjohtaja Juha Sallinen.
Andritzin työnjohtaja ja kehitysinsinööri Juha Sallinen. Ammattitaitoon kuuluu muun muassa piirrustuksien lukutaito ja ymmärrys siitä, miten metalli käyttäytyy. Opiskelijoille pitää antaa vastuuta heti, kun he tulevat oppimaan työpaikalle.Joonas Nieminen / Yle

Toisaalta Nyyssösen, Heiskasen ja Partasen kaltaisia esimerkkinuoria löytyy muistakin oppilaitoksista.

– Yhtä tehokkaita opiskelijoita kuin nämä varkautelaiset nuoret löytyy muualtakin Suomesta, kertoo Ammattilliset opettajat ry:n puheenjohtaja Jouko Karhunen.

Karhunen jakaa ammatilliset opiskelijat kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka pärjäävät missä olosuhteissa tahansa.

Toinen ryhmä hyötyy selvästi opetuksesta ja ohjauksesta, kun sitä on riittävästi. Kolmannessa ryhmässä ovat nuoret, joilla on ongelmia elämänhallinnassa.

"Opettajilla ei ole riittävästi aikaa"

Oppilaitoksissa tiedetään, että kasvava joukko tarvitsee yhä enemmän opettajan ohjausta, myös työpaikalla. Myös Savon ammattiopistossa haasteena ovat oppilaat, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa.

– Heidän kohdallaan täytyy suunnitella yhdessä työnantajan kanssa, mitä he voivat työpaikalla tehdä, koulutuspäällikkö Jukka Pasanen kertoo.

Opettajia edustava Jouko Karhunen sanoo, että koulutuksen rahoituksen leikkaus on vienyt monelta oppilaitokselta mahdollisuuden lisätä resursseja tuen tarpeessa olevien oppilaiden auttamiseen.

– Pelkkä projektirahoitus ei riitä, Karhunen sanoo, ja viittaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen lupaukseen antaa 60 miljoonaa euroa lisää muun muassa opettajien koulutukseen ja digijärjestelmiin.

Väinö Partanen työpaikallaan Varkauden Andritzin konepajalla.
Väinö Partasen tyttöystäväkin on ollut isona tukena opintojen aikana.Joonas Nieminen / Yle

Oppilaat saattavat tarvita tukea siihen, että osaavat tulla kouluun oikeaan aikaan. Jukka Pasanen arvioi, että monessa tapauksessa ongelmat juontavat peruskouluun. Sieltä ne periytyvät toiselle asteelle.

– Tuen tarpeessa olevat opiskelijat tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta, ja kun tuntimäärät ovat vähentyneet, opettajalla ei ole riittävästi aikaa näille oppilaille, sanoo puolestaan Karhunen.

Yleensä nuoren kanssa käytävässä keskustelussa paljastuu, että syy löytyy opiskelijan henkilökohtaisesta elämästä. Tukea näihin tilanteisiin saadaan oppilashuollon puolelta, esimerkiksi koulukuraattorilta.

"Sanoivat, että siellä on huono palkka ja likaiset hommat"

Vasta 17-vuotiaana lähes varmaan työpaikkaan valmistuvan Veli-Matti Nyyssösen vanhemmat eivät lämmenneet ensin pojan innolle lähteä opiskelemaan metallialaa.

– Sanoivat, että siellä on huono palkka ja likaiset hommat, hän muistaa.

Nyyssönen oli valinnut yläkoulussa valinnaisaineeksi teknisen työn ja teki oppitunneilla lähes pelkästään hitsaustöitä. Yhdeksännellä luokalla hän tuli kolmanneksi seudullisessa hitsauskilpailussa. Myös teknisen työn opettaja huomasi pojan taidot ja suositteli opiskelua ammattiopiston metallipuolella.

Lintsaamista en suosittele.

Veli-Matti Nyyssönen

Nuori mies päättikin hakea opiskelemaan kone- ja tuotantotalouden linjalle Savon ammattiopistoon. Lopulta vanhemmatkin tukivat päätöstä ja ovat kannustaneet poikaa koko opiskeluajan.

– Heiltä on saanut vinkkejä, miten hommat kannattaa hoitaa.

Kaikki on mennyt nuoren miehen mielestä nappiin juuri siksi, että hän on hoitanut oman tonttinsa hyvin.

– Tämä on iso konepaja, täällä on kunnon vehkeet, ja osaava henkilökunta. Täällä oppii, sanoo Nyyssönen.

Opiskelija tekee päätökset itse

Savon ammattiopiston koulutuspäällikkö Jukka Pasanen ja kone ja tuotantotalouden opettaja Harri Kilpeläinen.
Savon ammattiopiston kone ja tuotantotalouden linjan koulutuspäällikkö Jukka Pasanen ja opettaja Harri Kilpeläinen kertovat, että opiskelijoille annetaan aina erilaisia vaihtoehtoja opiskella. Jokainen tekee valinnan oman tilanteensa mukaan. Tapahtuuko oppiminen verkossa, koululla vai työpaikalla. Yleensä opiskelijat hyödyntävät kaikki vaihtoehdot.Joonas Nieminen / Yle

Opettajan näkökulmasta tavoite on, että opiskelija tekee opiskeluun liittyvät tärkeät päätökset aina itse. Tavoitteena on löytää paras tie saada tutkinto ja työllistyä. Osalla opiskelijoita on heti selkeä käsitys tulevaisuudesta, toisten kanssa käydään läpi useita keskusteluja tavoitteista elämässä.

Käytännössä opiskelijalla on mahdollisuus päättää heti, kun hän tietää, mihin suuntautuu opinnoissaan. Suuntautuminen tapahtuu yleensä toisen opiskeluvuoden aikana.

– Toisena vuonna aletaan rakentaa tulevaisuutta, opettaja Harri Kilpeläinen kertoo.