Volkswagen tavoittelee jopa miljoonaa autoa pois kaduilta – jaettujen kyytien taival ollut kivinen, mutta kehitys käy vauhdilla

Erilaiset kyytejä yhdistelevät palvelut hakevat muotoa, joka houkuttaisi matkustajia ja olisi taloudellisesti kannattava.

Liikenne ja kuljetus
MOIA-palvelun ajoneuvo.
MOIA-palvelun ajoneuvo.AOP

Autovalmistajatkin haluavat osansa uusista keinoista, joista toivotaan helpotusta kasvavien kaupunkien liikenteen ruuhkaisuuteen. Mielenkiintoa on esimerkiksi jaettujen kyytien kehittämiseen.

Volkswagen kehittää MOIA-nimistä palveluaan, joka sijoittuisi taksin ja joukkoliikenteen välimaastoon. Siinä kyyti tilataan älypuhelimen sovelluksella sopivalle noutopaikalle, ja auto vie matkustajan toivottuun määränpäähän. Kyydissä voi olla muitakin matkustajia, joilla on samansuuntainen reitti.

MOIA toimii aluksi Saksan Hannoverissa. MOIA Finlandin toimitusjohtaja Teemu Sihvolan mukaan siellä on jo todettu jaettujen kyytien toimivan ja yhdistelyä on saatu aikaan. Automäärä ei kuitenkaan ole vielä riittävä skaalaetujen saamiseen, eli tuotannon kustannusten pienenemiseen toiminnan laajuuden avulla.

– On tullut paljon oppia, miten valitaan parhaat paikat pysäkeille niin palvelun toimintaa kuin asiakkaita ajatellen, Sihvola kertoo.

MOIA-palvelun ajoneuvo.
Moia

Oppia tarvitaan myös vaikkapa kysynnän hallintaan, sillä kutsuttavien autojen paikat eivät loputtomasti riitä. Kustannusten vuoksi taas tyhjillään olevia autojakaan ei pitäisi liikkeellä olla. Sihvola korostaa, että perinteinen joukkoliikenne on tärkeä yhteistyökumppani.

– Jos matkalle on tarjolla vaihdoton julkisen liikenteen yhteys, se on ekologisin ja usein nopeinkin vaihtoehto. Mutta jos matkaan tulee vaikka kaksi vaihtoa, voi tarjoamamme tyyppinen palvelu olla se puuttuva pala, jolloin kuluttaja on valmis maksamaan hieman enemmän ja pääsemään perille ilman vaihtoja, Sihvola sanoo.

Voilswagenilla on palvelun kehityksessä mukana suomalaista osaamista. MOIA Finlandin tausta on pääkaupunkiseudulla toimineessa Kutsuplus-palvelussa, joka päättyi vuoden 2015 lopussa. HSL arvioi tuolloin, että Kutsuplussan Suomessa kehitetty ohjelmisto on yksi maailman pisimmälle viedyistä matkojenyhdistelyohjelmistoista.

Kutsupalvelut usein huonosti kannattavia

Erilaisten jaettujen kuljetusten taival on ollut paikoin vaivalloinen. Taannoinen Kutsuplus keräsi kiittäviä käyttäjiä, mutta tuotti tappiota HSL:lle. Kaupungit sulkivatkin palvelun rahoituksen vuonna 2015.

Kutsuplus-auto.
HSL

VTT:n tutkija Juho Kostiainen kuvailee erilaisten kutsupalveluiden lisääntyneen ympäri maailmaa, vaikka välillä niitä myös lopetetaan. Palveluiden saaminen kannattavaksi on ollut usein vaikeaa.

– Helppous ja edullisuus eivät käyttäjälle riitä, vaan palvelun pitää olla luotettavasti saatavilla. Palvelut vaativat investointeja ja alussa toiminta on tappiollista. Samalla olisi kasvettava, jotta käyttäjät todella palvelun löytävät. Esimerkiksi Uber ei ole päässyt lähellekään voitollista toimintaa, Kostiainen toteaa.

Uber kertoi Reutersin mukaan (siirryt toiseen palveluun) tehneensä syyskuuhun päättyvällä vuosineljänneksellä yli 900 miljoonaa euroa tappiota. Liikevaihto ylsi samana aikana 2,6 miljardiin euroon.

Liikkumisessa pitäydytään paljon tutuissa rutiineissa, ja harva haluaa aamulla alkaa pohtia, mitkä ovatkaan liikkumiseni vaihtoehdot tänään. Uusien palveluiden lanseeraaminen on hidasta.

Volkswagenilla haussa uutta liiketoimintaa

Sihvola kertoo Volkswagenin MOIAn taustalla olevan kova tavoite: vuoteen 2025 mennessä palvelun pitäisi saada maailman kaupunkien kaduilta vähenemään kaikkiaan miljoona henkilöautoa.

Autovalmistajan tavoite saada autoja pois kaduilta kuulostaa firman bisnestä ajatellen järjettömältä. Sihvola kertoo kuitenkin Volkswagenin valmistautuvan näin tulevaisuuteen.

– Tulevaisuudessa mennään liikennepalveluiden suuntaan, mutta liikkumistarve ei tule poistumaan, vaan nämä palvelut pitää tuottaa jollakin. Siihen tarvitaan autoja ja ajoneuvoja, ja näissä palveluissa ne ovat usein käytössä vuorokauden ympäri.

Yksityisautoa taas ei käytetä kovin tehokkaasti, vaan sen hyötykäytössä olevaksi ajaksi arvioidaan keskimäärin noin tunti päivästä.

– Jos yksityisautoja on vähemmän, saadaan tilaa palveluita tuottaville autoille, joten ajatusketju on tältä osin aivan looginen, Sihvola toteaa.

Ainakin alkuun MOIA vastaa koko kuljetusketjusta: niin tilauspalvelusta, kuljettajista kuin autoistakin. Sihvolan mukaan tämä erottaakin sen monesta muusta alan toimijasta.

– Haluamme, että käyttökokemus on yhtenäinen, ja toisaalta haluamme oppia kaikista osista. Välttämättä näin ei toimita jatkossa aina kaikkialla, mutta on tärkeää ymmärtää näitä eri osia, niiden vaikutuksia ja haasteita, Sihvola miettii.

Useita palveluita kokeilussa Suomessa

Joukkoliikenteen ja taksin välimaastoon osuvat palvelut hakevat muotoaan erilaisissa kokeiluissa. Yksi kokeiluista on tulossa lähiaikoina Esposeen. HSL ja yhdysvaltalainen ViaVan kokeilevat yhdessä uudenlaista kutsuttavaa kyydinjakopalvelua Espoon alueella, HSL kertoi marraskuussa (siirryt toiseen palveluun).

Sitran kokeiluissa (siirryt toiseen palveluun) Etelä-Savossa, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla selvitetään, voisiko kunnan tukemaan sote-kyytiin myydä paikkoja itse maksaville matkustajille tai voisiko julkisia, eri autoilla toteutettavia asiointikyytejä yhdistää yhdellä autolla toteutettavaksi. Yle kertoi kokeilun käynnistymisestä Loviisassa heinäkuussa.

Linja-autopysäkki Loviisassa.
Liikkumisen järjestäminen maakunnissa kohtaa yhä enemmän kustannushaasteita.Matti Hämäläinen / Yle

Eri matkustajia samaan matkaan yhdistävää taksipalvelua tarjoaa myös Kyyti (siirryt toiseen palveluun) joissain kaupungeissa Suomessa. Yle uutisoi Kyydistä syyskuussa.

VTT:n Kostiaisen mukaan erilaisista jaetuista kyydeistä ja kulkumuotojen yhdistelystä toivotaan parannusta harvaan asuttujen alueiden kulkuyhteyksiin, kun joukkoliikenne ei kannata alueilla, joissa ihmisiä ei juuri ole.

– Jos mitään liikkumispalveluita ei ole, ei ole muita vaihtoehtoja kuin oma auto. Jos näillä uusilla palveluilla saadaan parannettua vaihtoehtoja ja samalla vielä alennettua liikenteen järjestäjän tai matkustajien kustannuksia, ovathan ne silloin järkeviä, Kostiainen pohtii.

Kostiainen sanoo, että uusia palveluita kokeilleet suhtautuvat niihin usein positiivisesti.

– Toisaalta kokeilijat eivät ehkä muutenkaan ole skeptisellä asenteella liikkeellä.

Lue myös:

Naapurin mummon kanssa samalla kyydillä keskustaan? Kolmella alueella kokeillaan sote-kyytien ja joukkoliikenteen yhdistämistä

Koska halvimmalla kaukobussiin tai junaan? Näillä kolmella palvelulla voi verrata hinnat ja aikataulut samalla kertaa