Viisivuotiaat eskariin? Nuorille ilmaiset lukiokirjat tai kokkiveitset? Yle selvitti puolueiden näkemykset oppivelvollisuuden laajentamisesta

Maksuton esiopetus viisivuotiaille saa puolueilta laajaa kannatusta. Maksuton toinen aste sen sijaan ei, vaikka SDP:n Antti Rinteen mielestä se on seuraavan vaalikauden tärkeimpiä uudistuksia.

oppivelvollisuus
Lähihoitajakoulutus.
Lähihoitajaopiskelija harjoittelee lääkkeiden jakamista.Mårten Lampén / Yle

Suomen koulutustason nousu on pysähtynyt. Syrjäytyminen herättää kysymyksiä. Toisen asteen opinnot jäävät liian monelta kesken.

Siinä muutamia huolenaiheita, joihin yhdeksi lääkkeeksi on ehdotettu oppivelvollisuuden laajentamista. Ylen kyselyn perusteella lähes kaikissa eduskuntapuolueissa näyttäisi olevan halua jollakin tavalla uudistaa lasten ja nuorten koulutuspolkua.

Puolueiden mielipiteet eroavat muun muassa siinä, kummasta päästä pakollista putkea halutaan venyttää: varhaiskasvatuksessa, peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa vai molemmissa.

Kysyimme puolueiden puheenjohtajilta mielipiteitä ja perusteluja kolmeen esillä olleeseen polttavaan kysymykseen.

Puoluejohtajakysely
Yle Uutisgrafiikka

Maksuton esiopetus saa kannatusta oikealta ja vasemmalta

Esiopetuksella tarkoitetaan kuusivuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Velvollisuus osallistua esiopetukseen tuli voimaan vuonna 2015.

Vaikka Suomessa on esiopetusvelvollisuus ja oppivelvollisuus, meillä ei ole koulupakkoa. Sekä peruskoulun että esikoulun voi suorittaa kotiopetuksessa.

Maksutonta varhaiskasvatusta on tarjottu myös viisivuotiaille joissakin kokeilukunnissa tänä vuonna. Pari viikkoa sitten opetusministeriö kertoi, että kokeilua laajennetaan ensi vuonna.

Esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi tuntuu saavan laajaa kannatusta puolueissa, mutta sen mahdollinen velvoittavuus jakaa jo mielipiteitä. Kysymys näyttäisi jakavan puolueet arvoliberaalin ja arvokonservatiivisen ajattelun mukaan.

Keskusta, siniset, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat velvoittavan esiopetuksen aikaistamista vuodella. Puolueita yhdistää jonkinasteinen arvokonservatiivisuus.

Keskustan Juha Sipilä, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja sinisten Sampo Terho kuitenkin kannattavat kyllä maksuttoman esiopetuksen laajentamista, mutta vapaaehtoisena mahdollisuutena.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kielteinen kanta on jyrkempi.

– Viisivuotiaita ei ole tarpeen laittaa koulutusputkeen. Suomalainen koulujärjestelmä on tuottanut kansainvälisesti verraten erittäin hyviä oppimistuloksia, Halla-aho toteaa.

Myönteisesti kaksivuotiseen maksuttomaan esiopetukseen ja myös sen velvoittavuuteen suhtautuvat kokoomuksen Petteri Orpo, RKP:n Anna-Maja Henriksson, vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Li Andersson. Nämä puolueet mielletään yleensä ajattelultaan arvoliberaaleiksi.

RKP:n Henriksson tosin hieman lieventää myönteistä kantaansa.

– Ensi alkuun se voisi olla vapaaehtoinen viisivuotiaille, lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan.

SDP:n Antti Rinne ei osaa sanoa kantaansa. Hän haluaa odottaa tuloksia käynnissä olevista kokeiluista.

– Tämän kokeilun tulosten ja tutkitun tiedon perusteella voidaan arvioida, onko lapsen kehitykselle hyödyllistä ja tarpeellista viisivuotiaasta lähtien osallistua esiopetukseen. Arvioiden jälkeen asiasta voidaan päättää.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

Peruskoulusta pitää saada riittävät taidot jatko-opintoihin

Monia puolueiden puheenjohtajia näyttää huolestuttavan se, että kaikki nuoret eivät saa peruskoulusta riittäviä taitoja jatkaa opintojaan. Oppivelvollisuusiän pidentämistä tarvittaessa peruskoulussa kannattaakin valtaosa puheenjohtajista.

– Pidämme tätä peruskoulussa opiskelevien osalta mahdollisena. Perustaitojen oppiminen on välttämätöntä, ei armovitosten antaminen, perustelee sinisten Sampo Terho kantaansa.

Myös keskusta kannattaa ajatusta. Puolue mainostaa oppioikeusmalliaan, jossa oppivelvollisuuden takaraja nousisi 18 ikävuoteen.

– Perusopetuksen oppimäärän suorittaminen on mallissamme osa oppivelvollisuuden vaatimuksia. Lisäksi uutena kriteerinä tulisi vaatimus jatko-opintovalmiuksista, Juha Sipilä sanoo.

Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä RKP:n puheenjohtajat eivät oppivelvollisuusikää venyttäisi tälläkään tavalla. He panisivat mieluummin paukkuja kohdennetummin muihin keinoihin ehkäistä syrjäytymistä.

– Kaikkien oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tulee kohdentaa tukea ja huolehtia perusopetuksen suorittamismahdollisuudesta iästä riippumatta, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah perustelee kantaansa.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

Vastustajat: Laastarointia ja mekaaninen keino

Valtaosa puolueista ei laajentaisi oppivelvollisuutta toiselle asteelle. Keskustan mallissa tosin oppivelvollisuus ja näin ollen myös maksuttomuus jatkuisivat toiselle asteelle osittain.

Kokoomuksen Orpon mielestä koulutustakuu toimii ja erittäin harva jättää hakematta opiskelupaikkaa.

Ongelma on opintojen keskeyttäminen ja esimerkiksi puuttuvat opiskelutaidot. Hänen mielestään avainasemassa ovat varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta ja peruskoulusta saatavat valmiudet.

– Oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle on mekaaninen keino, joka ei ratkaise itse ongelmaa vaan hoitaa oiretta, Orpo toteaa.

Myös perussuomalaisten Halla-aho pitää keinoa kehnona.

– Oppivelvollisuusiän korottamista vaativat puheet ovat helppoa laastarointia ja imagopolitiikkaa.

SDP:n Rinne pitää uudistusta ensi vaalikauden asiana

Oppivelvollisuuden jatkaminen toiselle asteelle on ollut erityisesti SDP:n lempiaiheita. Neljä vuotta sitten demariopetusministeri Krista Kiuru yritti viedä eteenpäin lakiesitystä oppivelvollisuusiän nostamisesta, mutta hanke kaatui.

Pohdinta ja päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle – siis lukioihin tai ammattioppilaitoksiin – on kuitenkin jälleen edessä, mikäli asia on SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen käsissä. Läpimeno ei taida kuitenkaan olla kovin helppoa, jos hallituskaverina on kokoomus.

– Oppivelvollisuuden laajennus ja toisen asteen maksuttomuus ovat tärkeimpiä seuraavan vaalikauden uudistuksia. Se on tehokas keino Suomen osaamistason nostamiseen, työllisyyden ja kasvun vahvistamiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, Rinne toteaa perusteluissaan.

Tukea tulee ainakin vasemmistoliitolta ja vihreiltä, vaikka Haavisto ei olekaan aivan ehdoton.

– Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole tässä ensimmäinen keino, mutta osa pitkäjänteisempää kehittämistä. Ensin on huolehdittava siitä, että koulutuspaikkoja myös riittää kaikille, Haavisto tarkentaa.

Vasemmistoliiton Li Anderssonia huolettaa peruskoulun varassa olevien työllisyysaste.

– Suomalaisen työllisyyden ja tasa-arvon kannalta on keskeistä, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Lue puheenjohtajien kaikki vastaukset ja perustelut täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös Ylen tuki- ja turvakyselystä aiemmin kirjoitetut jutut:

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Analyysi: Seuraava hallitus kasataan SDP:n ja kokoomuksen ympärille, jos se on sosiaaliturvan mallista kiinni

Oppivelvollisuuden laajentamisesta keskustellaan myös illan A-studiossa maanantaina 26.11. Studiossa keskustelemassa kansanedustajat ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet Tuomo Puumala (kesk.), Raija Vahasalo (kok.) ja Pilvi Torsti (sd.). A-studio TV1:ssä klo 21.