Skamin saksalaisversiossa ruohonpoltto ei ole ongelma, mutta kielenkäyttö on norjalaista siistimpää – tv-sarjojen paikallistaminen kasvoi ilmiöksi

Käsikirjoitetuista tv-draamoista tehdään yhä useammin oma paikallistettu sovitus.

Tv ja elokuvat
Versiointi
Suomalaisesta Mustista leskistä, ruotsalaisesta Solsidanista ja norjalaisesta Skamista on kaikista tehty paikallistetut versiot.Yle Uutisgrafiikka

Maailman tv-markkinoilla valtaa alaa ilmiö nimeltä remake eli versiointi. Moni muistaa HBO:n laatusarjan Terapiassa. Harva tietää, että se oli amerikkalaistettu sovitus alun perin israelilaisesta sarjasta.

Myös Sillasta on syntynyt tulkintoja eri puolilla maailmaa. Ruotsalais-tanskalaisesta dekkarista tuttu raja on tähän mennessä kulkenut muun muassa Yhdysvaltojen ja Meksikon sekä Ison-Britannian ja Ranskan välillä. Uusin Sillan versio (siirryt toiseen palveluun) sijoittuu Singaporen ja Malesian rajalle.

Saksassa tehdään parhaillaan omaa versiota alun perin norjalaisesta nuortensarja Skamista. Lukiolaisten elämää kuvaavaa draamaa on esitetty alkuperäisenä viidessä maassa. Oma paikallistettu versio siitä on tehty seitsemään maahan, muun muassa Yhdysvaltoihin.

Saksassa Skam on saanut nimen Druck ja siitä kuvataan jo toista tuotantokautta, joka starttaa joulukuun puolivälissä. Druckia käsikirjoittaa suomalais-saksalainen Alexander Lindh.

– Saksassakin on pieni joukko faneja, jotka ovat katsoneet norjalaista Skamia netistä, mutta suurin osa saksalaisista nuorista ei tunne alkuperäistä sarjaa. Ajatus oli, että saksalainen versio löytää enemmän katsojia, Lindh perustelee paikallistamista.

Skam ja Druck
Norjalaisen Skamin (vas.) ja sen saksalaisversio Druckin näyttelijät löytyivät pitkän hakuprosessin kautta.Yle Uutisgrafiikka / Norsk rikskringkasting NRK sekä Funk & Bantry Bay

Russebusse ei toimi Saksassa

Lindhin tehtävä on ollut etsiä Skamin norjalaisille erityispiirteille saksalainen vastine. Päänvaivaa on aiheuttanut muun muassa norjalainen russebusse, lukiolaisten tapa juhlia vuokraamalla bilebussi. Tapa on Saksassa tuntematon.

Skamin Jonaksen hahmossa Lindh törmäsi myös toiseen ongelmaan. Saksalaisittain ei ole uskottavaa, että Jonas piilottelee tyttöystävältään ruohonpolttoaan.

– Jos 16-vuotias poika polttaa Norjassa hasista, hän pitää sen varmasti salassa, mutta Saksassa se ei ole niin iso asia.

Saksalainen yhteiskunta on norjalaista liberaalimpi ja se Lindhin täytyi ottaa huomioon. Toisaalta käsikikirjoittaja joutui pehmentämään kielenkäyttöä. Näin siksi, että Lindhin mielestä kirosanat eivät kuulosta norjalaisten suusta yhtä pahoilta kuin saksalaisten.

– Tuli tunne, että meidän hahmomme ovat toisiaan kohtaan vähän kiltimpiä kuin alkuperäisesssä. Ehkä me emme Saksassa uskalla olla yhtä kovia toisillemme.

Suurimmat haasteet versiointien tekemisessä liittyvät käsikirjoittajan mielestä siihen jatkuvaan kamppailuun, jota hän joutuu käymään alkuperäisessä pysymisen ja jonkin oman luomisen välillä.

– Se on vaikeata, koska sitä tietää, että tämä toimii, koska se toimii alkuperäisessä. Oman vision löytäminen tämän kaiken keskellä on hankalaa.

Silta ja Tunnel
Alkuperäisessä Sillassa kahden maan poliiseja erottava raja kulkee Ruotsin ja Tanskan välillä. Uudessa versiossa nimeltä Tunnel se kulkee Ison-Britannian ja Ranskan välillä.Yle Uutisgrafiikka /Carolina Romare, Filmlance International sekä SKY

Solsidan suomalaistui Onnelaksi

Viihde- ja visailuohjelmista on tehty omia, kansallisia versioita maailman sivu, mutta uutta on se, että myös käsikirjoitetuista tv-draamoista ja komedioista kuvataan paikallistettuja tulkintoja. Ilmiö on kasvanut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Se lähti liikkeelle eteläamerikkalaisista telenovela-sarjoista. Ensimmäinen oli Yo soy Betty, la fea eli Ugly Betty, jota versioitiin 2000-luvun vaihteessa ensin latinalaisessa Amerikassa ja sen jälkeen muualla, sanoo Turun yliopiston mediatutkimuksen yliopistonlehtori Heidi Keinonen.

Versiointi on rantautunut pienimuotoisesti myös Suomeen. Meillä on hiljattain tehty toisinnot alun perin brittiläisestä The Officesta (Konttori) ja ruotsalaisesta Solsidanista (Onnela). Onnelan toinen kausi on juuri käynnistynyt C Morella.

Mutta miksi ihmeessä tehdä oma suomalainen versio sarjasta, jota on voinut seurata alkuperäiskielellä ruotsiksi ja tekstitettynä? Kysytään Onnelan vastaavalta tuottajalta.

– Kukaan ei kyseenalaista, miksi Kansallisteatteri tekee Kolmesta sisaresta uuden tulkinnan. Päinvastoin. Kaikki ovat innoissaan. Maailmalla tv:n draamsarjoista tehdään remakeja, eikä niihin suhtauduta kopioina vaan uusina tulkintoina. Täällä television remaket ovat aliarvostettuja, harmittelee Zodiak Finlandin toimitusjohtaja Teea Hyytiä.

Hyytiä näkee, että remaket yleistyvät ja ne ovat tulevaisuudessa yksi tapa tuottaa sisältöä kasvaneeseen kysyntään. Kysyntää puolestaan ovat nostaneet erilaisten netti-tv:iden ja suoratoistopalveluiden määrän lisääntyminen.

Solsidan ja Onnela
Ruotsalaisten Solsidan sijoittuu Tukholman lähelle Saltsjöbadeniin. Suomalaisten Onnela on kuvattu Porvoossa.Yle Uutisgrafiikka / Morgan Norman sekä MTV

Meillä sauna pelittää, golf ei

Vaikka Solsidanin lapsiperhearjessa on paljon tunnistettavaa, alkuperäiseen tarinaan piti tehdä useita muutoksia. Yksi niistä liittyi siihen, että alkuperäissarjassa päähenkilön äiti haluaa juuri tietyn golf-klubin jäseneksi.

– Suomessa vanhemman naisen toiveet harvemmin liittyvät golf-klubeihin. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla on yksityissaunoja, joiden jäseneksi pääsee vain suosituksella. Niinpä me vaihdoimme golfin saunaan, Hyytiä sanoo.

Hyytiän mukaan draaman versiointia ei tehdä etupäässä taloudellisen hyödyn vuoksi. Kotimaista alkuperäissarjaa kuvatessa tuottajalla säilyy jälleenmyyntimahdollisuus. Versiointia tehdessä lopputulosta ei voi kaupata yhtä helposti edelleen.

– Remakeissa meillä on kuitenkin ajallinen hyöty. Uuden draaman kehittelyyn menee 3–5 vuotta. Se on pitkä aika, kun ei voi tietää, päätyykö draama lopulta tuotantoon, Hyytiä toteaa.

Mustat lesket
Alun perin suomalainen Mustat lesket sarja on saanut egyptiläisen version.Yle Uutisgrafiikka / Moskito Television sekä Beelink Productions

Suomalaisleskistä tuli egyptiläisiä

Myös suomalaisdraamaa on jo paikallistettu maailmalla. Muun muassa Syke on muuntunut ruotsalaistetuksi Syrroriksi. Sekasin-sarjasta puolestaan on julkaistu saksalainen versio nimellä Freaks ja Dragonslayer666-sarjan remakeista neuvotellaan parhaillaan.

Käsikirjoittaja Mikko Pöllä on onnistunut saamaan kaksikin kehittelemäänsä tv-draamaa versioiduksi ulkomailla. Mustat Lesket on tehty muun muassa Meksikossa, Egyptissä ja Tsekissä. Helppo elämä puolestaan Unkarissa ja Virossa.

Mitä menestykseen tarvitaan? Pöllän mukaan riittävän erottuva ja selkeä idea, jonka voi ymmärtää muissakin kulttuureissa. Oleellista on myös menestys kotimaassa.

– Sen jälkeen, kun on herännyt kiinnostus ideasta, ensimmäinen kysymys on, miten sarja on mennyt kotimaassa. Jos pystyy näyttämään, että hyvin, ulkomaisten tuottajien on helppo innostua.

Mustat lesket kertoo kolmesta naisesta, jotka uskovat, että he miehensä murhaamalla saavuttavat tien parempaan elämään. Pöllä oli seuraamassa egyptiläisen version kuvauksia.

– Oli hauska huomata, että sieltä tunnisti kohtauksia ja että sarja oli säilynyt osittain hyvinkin samanlaisena.

Samaa ei voinut sanoa unkarilaisesta Helposta elämästä. Unkarilaiset olivat ottaneet alkuasetelman, hahmot ja tilanteen ja lähteneet viemään draamaa omaan suuntaansa. Se ei kuitenkaan haitannut käsikirjoittajaa.

– Pitää olla ylpeä ja tyytyväinen, että alkumateriaali on ollut niin kiinnostavaa, että se on kelvannut ja antaa paikallisille tekijöille vapaat kädet.

Alexander Lindh
Käsikirjoittaja Alexander Lindhin tehtävä on saksalaistaa norjalainen Skam. Vieressä kollega Stephie Maile.Uwe Tautenhahn

Saksalaiset nousivat, seuraavaksi Suomi?

TV-sarjoja ovat perinteisesti hallinneet Yhdysvallat ja Iso-Britannia, mutta nyt myös muille, muun muassa israelilaisille ja pohjoismaisille tv-draamoille ja nordic noirille on remake-markkinoilla kysyntää.

Heidi Keinonen kertoo, että alan tuorein ilmiö ovat aasialaisten, erityisesti korealaisten draamasarjojen suosion kasvu.

– Korealaisten sarjojen suosio kytkeytyy laajempaan Korea-ilmiöön: K-poppia on fanitettu pitkään muuallakin ja korealainen kosmetiikka on ollut viime vuosina erittäin trendikästä, Keinonen sanoo.

Palataan vielä Saksaan ja kysytään, Alexander Lindhiltä, mitä suomalaisten pitäisi tehdä toisin, että Lindh saisi jatkossa suomalaisia draamasarjoja saksalaistettavaksi?

– Pitää löytää suomalaisia tarinoita, joihin satsataan paljon rahaa ja energiaa. Maailmalla etsitään jotain, joka on riittävän erilaista, mutta jossa on universaaleja piirteitä. Esimerkiksi Skam on yhtä aikaa erittäin norjalainen ja silti täysin universaali.

Yhtälö ei ole helppo. Saksalaiset kuulemma painivat samojen kysymysten parissa. Lindhin mielestä saksalainen tv-draama oli pitkään huonotasoista.

– Vasta parin viime vuoden aikana on ollut suuria tuotantoja, jotka pystyvät kilpailemaan amerikkalaisen, tanskalaisen tai brittiläisen draaman kanssa.

Saksassa on tehty sellaisia laatusarjoja kuin Deutshcland 83 ja The Same Sky – isku sydämeen. Parhaillaan Suomessakin voi katsoa manner-Euroopan kalleinta tv-draamaa, Babylon Berliniä.

Suomalaisillakin on siis vielä toivoa. Elleivät korealaiset ennätä edelle.

Juttua täydennetty 5.12. klo 9.26: lisätty tieto Sekasin- ja Dragonslayer666-sarjojen versioinneista.