Venäläiset arvostavat hyvinvointia aiempaa enemmän, suurvalta-asemaa vähemmän – "En usko, että sukupolveni tällä menolla elää eläkeikään asti"

Hallitus runnoi läpi eläkeikän noston, joka suututti kansalaiset. Asiantuntijan mielestä vallanpitäjät tekivät virheen.

Ulkomaat
Kommunistien mielenosoitus
Olga Koltsova ei usko, että hänen sukupolvensa nykymenolla näkee eläkepäiviään. Protestit eivät tunnu pysäyttävän eläkeiän nostoa.Grigori Vorobjov / Yle

MoskovaVenäläiset pitävät hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta huomattavasti tärkeämpinä asioina kuin neljä vuotta sitten, ilmenee laajasta kyselytutkimuksesta.

Venäjän tiedeakatemian sosiologian instituutin vuonna 2014 ja 2018 tekemät tutkimukset kuvastelevat muutoksia kansan mielialoissa.

Tänä vuonna 51 prosenttia vastaajista katsoi, että Venäjän pitää ensisijaisesti huolehtia omien kansalaistensa hyvinvoinnista ja suurvalta-asema ja sotilasmahti ovat toissijaisia. Vuonna 2014 näin vastasi vain 33 prosenttia vastaajista.

Neljä vuotta sitten ulkopoliittisella päivälistalla olivat Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota. Geopoliittiset jännitteet kiristyivät, ja se näkyi kyselyn tuloksissa: Vastaajista 67 prosenttia katsoi, että Venäjän pitää olla suurvalta, jolla on vahvat asevoimat. Nyt näin ajatteli enää 49 prosenttia.

Arkiset huolet ovat nousseet Venäjällä taas etualalle. Hallitus ajoi tänä vuonna läpi eläkeiän noston, jota suuri enemmistö venäläisistä vastustaa.

Moskovan ydinkeskustassa Vallankumouksen aukiolla koolla olleesta kommunistien joukkokokouksesta ei ole vaikea löytää eläkeuudistuksen arvostelijoita.

– En usko, että minun sukupolveni tällä menolla elää eläkeikään asti, Moskovan seudulla asuva Olga Koltsova sanoo.

Hän on ollut kahdessa mielenilmauksissa eläkeuudistusta vastaan.

Kommunistit juhlivat lokakuun vallankumouksen vuosipäivää Moskovassa.
Kommunistit juhlivat lokakuun vallankumouksen vuosipäivää Moskovassa. Venäjän kommunistipuolue on keskittynyt vaalimaan neuvostonostalgiaa, mutta äskettäisissä aluevaaleissa puolue sai protestiääniä, kun kansan tyytymättömyys vallanpitäjiin kasvaa.Grigori Vorobjov / Yle

– Rehellisesti sanoen en usko, että se tehoaa. Valta ei kuuntele protesteja, Olga Koltsova sanoo.

Eläkeikää ei ole nostettu sitten neuvostoaikojen. Nyt sitä on määrä nostaa asteittain, niin että naisten eläköitymisikä nousee 55 vuodesta 60 vuoteen ja miesten 60 vuodesta 65:een.

Eläkeiän nosto tuntuu monista venäläisistä epäoikeudenmukaiselta, kun elämä muutenkin on niukkaa.

Varsinkin miehillä on suuri riski kuolla ennen eläkeikää, sillä venäläismiesten eliniän odote on 66 vuotta, naisten 77 vuotta.

– Joka tapauksessa on kaksi vaihtoehtoa: Joko vallanpitäjät tiedostavat tunnelman ja kuuntelevat kansaa tai tulee jonkinlaisia sosiaalisia räjähdyksiä. Kun kattilan kansi suljetaan oikein tiukasti, se lopulta lennähtää ilmaan, Olga Koltsova sanoo.

– Meillä on hyvin kärsivällinen kansa. Kuten sananlasku sanoo, venäläiset valjastavat hitaasti mutta ajavat nopeasti.

Neuvostonostalgialla ratsastavia kommunisteja on tavattu pitää varttuneemman väen puolueena, mutta Moskovassa marssilla on myös nuorison edustajia.

Vasemmistorintaman, Levyi frontin, riveissä marssi filologian opiskelija Anastasija Kornova. Hän ei kuulu mihinkään puolueeseen, mutta osallistui marssille hengenheimolaisena.

Anastasija Kornova
Anastasija Kornova kokee, että ihmiset kärsivät nykypolitiikasta.Grigori Vorobjov / Yle

Eläkeiän nosto ei saa kiitosta Kornovaltakaan.

– Suhtaudun siihen hyvin kielteisesti. Äitini pitäisi pian päästä eläkkeelle, ja joskus se on minullakin edessä. Jos näin jatkuu, pelkään elää tässä maassa, Anastasija Kornova sanoo.

– Protestit eivät ole vielä vieneet mihinkään. Toivon, että kykenemme muuttamaan tilanteen, mutta vielä asiat ovat liian huonosti.

Eläkeuudistus iski Putinin kannatukseen

Eläkeuudistus on iskenyt pahan lommon presidentti Vladimir Putinin kannatukseen, vaikka hän hieman lievensi eläkeiän nostoa.

Riippumattoman Levada-keskuksen lokakuisessa mielipidemittauksessa (siirryt toiseen palveluun) 61 prosenttia vastaajista katsoi Putinin olevan täysin vastuussa maan ongelmista. Vuosi sitten näin ajatteli 55 prosenttia.

Aallot näkyivät jo syksyn aluevaaleissa, joissa oli havaittavissa, että kommunistien laareihin satoi protestiääniä. Tavalliseśti läpihuutojuttuina pidetyissä kuvernöörinvaaleissa Kremlin ehdokkailla oli yhtäkkiä vaikeuksia.

Hallitus päätti ryhtyä eläkeiän nostoon vaikealla hetkellä.

Venäjän tiedeakatemian kyselytutkimuksen tekoon osallistunut Mihail Tšernyš on henkilökohtaisesti sitä mieltä, että eläkeiän nosto oli nykytilanteessa virhe.

– Varmaan ongelma piti ratkaista, mutta se olisi pitänyt tehdä talouskasvun aikaan, jolloin päätöksen olisivat korvanneet muut hyödyt väestölle, sosiologian instituutin varajohtaja Tšernyš sanoo.

– Nyt talouskasvua on vähän jos ollenkaan. Yhteiskunta eriarvoistuu. Tätä taustaa vasten eläkeiän nosto oli vallanpitäjiltä virhe.

Ylipäätään vaatimukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta kasvavat Venäjällä.

– Tutkimusten ja tilastojen mukaan maassa vallitsee hyvin korkea epätasa-arvo, lähes rajaton. Väestö tietenkin huomaa sen ja toivoisi, että maa olisi tasa-arvoisempi, Tšernyš sanoo.

Venäjän tiedeakatemian sosiologian instituutin varajohtaja Mihail Tšernyš.
Venäjän tiedeakatemian sosiologian instituutin varajohtaja Mihail Tšernyš.Grigori Vorobjov / Yle

20 miljoonaa venäläistä elää köyhyysrajan alapuolella

Epätasa-arvo ei liity vain palkkatuloihin, vaan sitä kasvattaa monien aiemmin maksuttomien julkisten palveluiden muuttuminen käytännössä maksulliseksi. Tätä tapahtuu niin koulutuksessa kuin terveydenhuollossakin.

Samaan aikaan köyhyysrajan alapuolella elää noin 20 miljoonaa venäläistä.

Venäjän presidentin alaisuudessa toimiva kansantalouden ja valtionhallinnon akatemia RANHiGS on selvittänyt, (siirryt toiseen palveluun) että 22 prosenttia Venäjän väestöstä kykenee hankkimaan vain välttämättömimmät peruselintarvikkeet.

– Merkittävä osa köyhyydessä elävistä joutuu valitsemaan – ostaako vähimmäisvalikoiman kaikkein yksinkertaisimpia elintarvikkeita kuten perunoita, porkkanoita ja leipää vai ostaako kaikkein halvimpia mutta välttämättömiä lääkkeitä, akatemian tutkija Dmitri Loginov sanoi taloussanomalehti RBK:lle (siirryt toiseen palveluun).

Samaisen tutkimuksen mukaan 35,6 prosenttia venäläisistä kykenee kyllä kustantamaan elintarvikkeet ja arkivaatteet, mutta mitkään suuremmat hankinnat eivät ole mahdollisia, ja odotuksia tilanteen paranemisesta ei ole.

Eräänlaisessa muutoksen tilassa on 14,1 prosenttia, heidän tulonsa voivat lähitulevaisuudessa laskea tai nousta.

Mukavasti, tulevaan päivään luottaen kykenee elämään 28,3 prosenttia väestöstä.

Toiveissa maltillista tasa-arvoa

Sosiologi Mihail Tšernyšin mukaan venäläiset eivät toivo täydellistä tasa-arvoa, jollaiseen Neuvostoliitto pyrki.

– Tutkimuksemme osoittavat, että enemmistö väestöstä vastustaa äärimmäisiä kantoja, radikaaleja ratkaisuja – sekä jyrkkää tasajakoa että äärimmäistä talousliberalismia. Väestö haluaa maltillisia ratkaisuja sosiaalidemokratian hengessä, Tšernyš sanoo.

Tapaamme 46-vuotiaan Aleksandr Tarasovin keskellä syntymäpäivävalmisteluja. Juhlia vietetään hieman myöhässä, itse juhlapäivänä teknisen yliopiston vararehtorina työskentelevä Tarasov oli työmatkalla Kiinassa.

Kirpeitä tuntoja herättäneeseen eläkeuudistukseen Tarasov suhtautuu filosofisesti.

– Meillä Venäjällä vakaa eläkejärjestelmä oli viimeksi Neuvostoliiton aikaan. Sen jälkeen sitä on yli 20 vuoden koko ajan uudistettu. Siksi en mieti sitä paljon, koska se joka tapauksessa pian muuttuu. Se on kuin katselisi ohi virtaavaa jokea, Tarasov naurahtaa.

– Mitä tulee minun eläkeikääni, sitä ei tiedä vielä kukaan. Siksi en siitä niin kauheasti huolehdi.

Aleksandr Tarasov
Aleksandr Tarasov suhtautuu maltillisesti eläkeiän nostoon. Eläkejärjestelmää uusitaan koko ajan, joten vielä ei voi tietää, mitä siitä tulee.Grigori Vorobjov / Yle

Tarasov sanoo olevansa optimisti. Hänen mielestään ei kannata keskittyä asioista valittamiseen, vaan korjata se, minkä itse voi korjata.

Hän toteaa kuuluvansa itse sikäli etuoikeutettuun ryhmään, että presidentti Vladimir Putin taannoin antoi määräyksen nostaa opettajien palkkoja viidenneksellä vuoteen 2019 mennessä.

– Ihmisillä pitää olla jokin varmuus tulevaisuudesta tietyllä aikavälillä. Meillä ei ole 2000-luvun alusta ollut maassa voimakkaita myllerryksiä. Se on perusta, jolle voidaan rakentaa, Tarasov sanoo.

Hän toivoo, että Venäjällä säilytettäisiin ja kohennettaisiin olemassa olevia sosiaalisia rakenteita, eläkejärjestelmää, maksutonta koulutusta ja terveydenhuoltoa.

– Niitä pitäisi asteittain parantaa, jotta ihmisillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään.

Suurvalta-asema ja hyvinvointi eivät ole vastakkaisia

Sosiologi Tšernyš korostaa, että kansalaiset eivät välttämättä pidä suurvalta-asemaa ja hyvinvointia vastakkaisina asioina.

Enemmistö venäläisistä muistaa 1990-luvun ankarana ja köyhänä aikana. Se yhdistyy ajatukseen, että Venäjä oli luopunut johtavan suurvalta-aseman tavoittelusta.

Moni venäläinen ajattelee, että maailmannäyttämöllä voimakkaasti esiintyvä Venäjä voi saada asemastaan myös taloudellista etua.

– Kansalaiset voivat ajatella, että riittävä sotilaallinen mahti takaa myös hyvän aseman kansainvälisessä työnjaossa, Mihail Tšernyš sanoo.

Opettaja Aleksandr Tarasoville vahva valtio merkitsee tietynlaista itsevarmuutta, tunnetta tasavertaisuudesta muiden kansojen joukossa.

– Kun Neuvostoliiton jälkeen rajat avattiin, emme tunteneet oloamme kovin mukavaksi, Tarasov muistelee.

Venäläiset tunsivat olevansa kuin köyhä sukulainen, jota katsotaan ylhäältä alas.

– Nyt tunnemme itsemme varsin varmoiksi. Ainakin minä tunnen niin. Euroopassa ja idässä keskustelen kollegoiden kanssa tasavertaisesti.