Itä-Suomi sai tahtonsa läpi: uusia osuuksia nostettiin maantie- ja rautatieverkon pääväyliksi

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi vuodenvaihteessa voimaan astuvan asetuksen keskiviikkona.

Kuopio
Jännevirran silta avajaispäivänä.
Esimerkiksi Jännevirran sillan kautta kulkeva valtatie 9 luokiteltiin pääväyläksi.Matti Myller / Yle

Itä-Suomen edunvalvojat ovat saaneet tahtonsa läpi valtakunnallisten pääväylien määrittelyssä.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi keskiviikkona asetuksen tulevista pääväylistä eli tärkeimmistä maanteistä ja rautatieyhteyksistä. Asialla on vaikutusta esimerkiksi yhteyksien kunnossapidon tasoon.

Ministeriö nosti lausuntojen perusteella rataosuudet Kouvolasta Kuopioon ja Lappeenrannasta Joensuuhun profiililtaan sekä tavara- että henkilöliikenteen radaksi. Ennen lausuntokierrosta Savon ja Karjalan radat oli luokiteltu tärkeimpien joukkoon vain tavaraliikenteen kannalta.

Maanteistä pääväylien joukkoon nousi lausuntojen jälkeen koko valtatie 9 Tohmajärvelle Niiralan raja-asemalle asti, samoin valtatie 6 välillä Joensuu–Kajaani. 5-tie oli mukana esityksessä jo ennen lausuntokierrosta.

Ministeriön mukaan pääväyliksi luokiteltiin tiet, joilla kulkee yli 6 000 henkilöautoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa. Rautateillä pääväylillä matkustaa vuosittain yli 1,5 miljoonaa ihmistä tai ennusteissa on vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteessä pääväylän rajaksi määriteltiin, että kuljetuksia on osuudella vähintään kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.

Asetus pääväylistä astuu voimaan vuodenvaihteessa. Asetuksella ei kuitenkaan päätetä tulevista liikenneverkon investoinneista. Niistä päätetään tulevalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Valmisteluvaiheessa puhuttiin vielä runkoverkkoasetuksesta. Nimi päätettiin muuttaa, koska se aiheutti ministeriön mukaan sekaannuksia.