Päivi Happonen: Voisitteko te poliisit vilkaista sitä valvontakameran kuvaa, ennen kuin lähetätte rikesakon?

Poliisi ei enää katsele valvontakameran kuvia, kun se lähettää rikesakkoja. Olisi hyvä katsoa, kirjoittaa Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen.

autoilijat
Päivi Happonen
Laura Railamaa / Yle

Rouva Miettinen ajeli eräänä kauniina kesäpäivänä kaupungilla.

Hän innostui laulamaan ratissa ja tuli painaneeksi kaasujalkaa hieman turhan raskaasti.

Vähän tämän jälkeen perheen 18-vuotias tytär teki saman tempun moottoritiellä, ja jälleen tupsahti sakkolappu eteisen lattialle.

Herra Miettinen maksoi mukisematta ja nopeasti molemmat sakot. Kun valvontakamera sitten räpsähti herra Miettisen työmatkalla, häntä harmitti. Mutta hän onnitteli itseään, että kyseessä olivat hänen ensimmäiset sakkonsa vuoden sisällä.

Lainkuuliainen herra Miettinen ei ollut uskoa silmiään, kun sakkolapun mukana tuli kutsu saapua poliisin puheille.

Juttelun aiheena oli ajokielto.

Syy siihen valkeni nopeasti. Virkavalta kertoi Miettiselle, että tämän omistamalla autolla oli ajettu kolmet rikesakot vuoden aikana. Kun Miettinen oli ne maksanut, hän oli samalla myöntänyt syyllistyneensä niihin ylinopeusrikoksiin.

Poliisi myös kertoi, että kolme rikesakkoa vuodessa tarkoittaa yleensä ajokieltoa.

Miettisen perheen tarina on kuvitteellinen, mutta näitä miettisiä riittää.

Sitten ihmetellään, kun poliisi ruinaa auton omistajan korttia hyllylle, vaikka tämä itse ei olisi saanut vuoden sisällä kolmea rikesakkoa ylinopeudesta.

Kun ylinopeussakko saapuu postilaatikkoon, moni haluaa päästä siitä eroon mahdollisimman pikaisesti.

Jotkut repivät sen suutuksissaan. Toiset maksavat sakon, vaikka siinä lukisi puolison tai lapsen nimi. Kysehän on perheen yhteisistä rahoista, moni ajattelee.

Ja sitten ihmetellään, kun poliisi ruinaa auton omistajan korttia hyllylle, vaikka tämä itse ei olisi saanut vuoden sisällä kolmea rikesakkoa ylinopeudesta.

Poliisi alkoi suoltaa sakkolappuja suoraan autojen omistajille ja haltijoille. Välittämättä siitä, kuka ylinopeutta oli todellisuudessa ajanut.

Vielä pari vuotta sitten tätä ongelmaa ei ollut.

Mutta sitten Poliisin liikenneturvallisuuskeskus päätti tehostaa toimintaansa. Siellä ajateltiin, että työaikaa voisi käyttää muuhunkin kuin ratin takana istuvien kansalaisten kuvien katselemiseen.

Poliisi alkoi suoltaa sakkolappuja suoraan autojen omistajille ja haltijoille. Välittämättä siitä, kuka ylinopeutta oli todellisuudessa ajanut.

Aiemmin poliisi katsoi valvontakameran kuvaa, ennen kuin se lähetti rikesakon. Jos esimerkiksi miehen nimissä olevalla autolla nainen ajoi ylinopeutta, poliisi pyysi mieheltä selvitystä, kuka ajoi tämän autoa.

Tuolloin toisen rikesakkoja ei maksettu epähuomiossa tai ystävällisyyttään. Tai esimerkiksi siksi, että joskus sakkojen maksaminen saattaa olla vain helpompaa kuin niiden vastustaminen. Sakkolapussa kun lukee, että sakkoa voi vastustaa.

Tyhmyydestähän sakotetaan, eikös se ole niin.

Mutta onko se sitten niin, että jos joku on niin tyhmä, että maksaa toisen henkilön sakon, niin kärsikööt. Ja menettäkööt korttinsa vähäksi aikaa.

Tyhmyydestähän sakotetaan, eikös se ole niin.

Vähän tähän tyyliin asiasta on ajateltu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Se linjasi tämän vuoden helmikuussa (siirryt toiseen palveluun), että ajokieltoa ei voi purkaa jälkikäteen, jos on mennyt maksamaan kolmet sakot vuodessa.

Ei vaikka itse olisi kuinka syytön ylinopeusrikoksiin.

Tuomioistuin tulkitsee lakia ajokiellon purkamisasiassa. Mutta poliisi antaa niitä ajokieltoja ja sakkoja.

Ja nyt poliisi itsekin on alkanut pohtia nykyistä sakostussyteemiä.

Poliisin toimintaa valvovassa Poliisihallituksessa on seurattu tarkasti Liikenneturvallisuuskeskuksen muuttunutta sakotuskäytäntöä.

Automaattivalvonnasta vastaava Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen sanoo, että laatu olisi tärkeää sakottamisessakin.

– Tässä se laatu tarkoittaa sitä, että sakkolappu menee oikealle henkilölle, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen.

Tolppakameroiden ottamat kuvat siirtyvät sähköisesti Malmilla sijaitsevaan Liikenneturvallisuuskeskukseen. Poliisista kerrotaan, että kuvat ovat oikein hyvälaatuisia.

Poliisi on pystyttänyt Suomen maanteiden ja katujen varsille 950 niin sanottua valvontatolppaa. Kameroita on 135, ja niitä vaihdellaan tolpasta toiseen.

Tolppakameroiden ottamat kuvat siirtyvät sähköisesti Helsingin Malmilla sijaitsevaan Liikenneturvallisuuskeskukseen. Poliisista kerrotaan, että kuvat ovat oikein hyvälaatuisia.

Ne olisi saatavissa muutamalla klikkauksella poliisin päätteelle, jos niitä haluttaisiin katsoa. Mutta niitä ei nyt siis katsella.

Poliisihallitus aikoo selvittää, kuinka usein Liikenneturvallisuuskeskus lähettää rikesakkoja väärille henkilöille.

Viime vuonna poliisi lähetti 280 000 rikesakkoa. Muutama prosenttikin tarkoittaa tuhansia hutisakkoja.

Jos poliisi uhraisi muutaman sekunnin jokaisen rikesakon kohdalla valvontakameran kuvan katsomiseen, niin kyllähän siihen vuodessa kuluisi melko paljon aikaa.

Mutta ehkä se kannattaisi.

Nimittäin laadukas sakottaminen. Se kuulostaa jotenkin aika kivalle.

Voisitteko te poliisit siis vilkaista niitä valvontakameroiden kuvia, ennen kuin te lähetätte niitä rikesakkoja?

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka pyrkii ajamaan nopeusrajoitusten mukaisesti. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Rikesakot hän sai viime toukokuussa Helsingissä. Onneksi niitä sakkoja tulee kuitenkin hyvin harvoin.

Juttuun korjattu 23.11. klo 8.20: Malmin kaupunginosa sijaitsee Helsingissä.

Lue myös:

Varoitus kaasujalat! Poliisi aikoo kirjoittaa yli 60 000 ylinopeussakkoa enemmän kuin viime vuonna

Näille automerkeille peltipoliisi välähtää useimmin: BMW, Audi ja Mercedes-Benz kärjessä