Suomalainen koulutus tähyää entistä voimakkaammin ulkomaille – nyt kohteina Kiina, Venäjä ja Afrikan maat

Suomalainen opettaminen on tarkoitus tuotteistaa ja myydä valmiina pakettina ulkomaille.

koulutus
Yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen Tansaniassa.
Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksen kehitysjohtaja Tuija Arola allekirjoittaa yhteistyösopimusta Tansaniassa.Tuija Arolan albumi

Tuija Arola katselee kuvaa pöydän taakse kerääntyneestä joukosta. Puhujapöntössä seisoo Tansanian varapresidentti Samia Suluhu.

– Hän kertoi paikallisille kuulijoille madonluvut siitä, mihin se ammatillinen koulutus siellä pitää saada. Sieltä tuli erittäin tiukkaa tekstiä, kehitysjohtaja Tuija Arola Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksesta kertoo.

Erityisesti käytännön osaamiselle on Tansaniassa suuri tarve.

– Tansaniassa opettajat tulevat yleensä suoraan yliopistosta, eivätkä osaa itsekään tehdä tehtäviä, joita opettavat. Kananmunankeitto opetetaan kirjoittamalla liitutaululle ja lukemalla kirjasta, kun me Suomessa otamme hellan, kattilan, vettä, kananmunat ja alamme keittää, Arola sanoo.

Jokaiselle opiskelijalle oli rakennettu oma pikkukeittiö, jossa he työskentelivät.

Tuija Arola

Arolan mukaan Tansaniassa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että 60 prosenttia maan yrityksistä ei koe oppilaitoksista valmistuvan työvoiman vastaavan tarpeitaan.

– Eräässä koulussa opetettiin ravintola-alaa niin, että jokaiselle opiskelijalle oli rakennettu oma pikkukeittiö, jossa he työskentelivät. Oikeassa työelämässähän kaikki työskentelevät yhdessä ja samassa keittiössä. Siitä jäi puuttumaan kokonaan sellainen yhteistoiminnallinen elementti, joka meillä on vahvasti mukana. Meillä samassa keittiössä työskentelevät kaikki; kokit, kylmäköt, tarjoilijat ja esimiehet.

Seminaari Dar es Salaamissa.
Suomen delegaatio seminaarissa Dar es Salaamissa vuonna 2017.Tuija Arolan albumi

Koulutusvienti vauhtiin

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen uskoo, että suomalaisella koulutuksella on paljon annettavaa ulkomailla.

– Meillä on Suomessa huippukoulutusjärjestelmä, ja osaaminen on aivan briljanttia perusasteelta yliopistoon ja tohtoritutkintoon asti. Emme kuitenkaan osaa välttämättä tuotteistaa sitä ja tehdä maailmanmarkkinoilla myytäviä tuotteita.

Anne Gustafsson-Pesonen
Anne Gustafsson-Pesonen uskoo, että suomalaista koulutusta kohtaan riittää kiinnostusta ulkomailla.Juulia Tillaeus / Yle

Nyt suomalaista koulutusta halutaan alkaa viedä ulkomaille entistä vahvemmin. Kaakkoissuomalaiset koulutusorganisaatiot kokoavat parhaillaan yhteen kouluttajia, jotka haluaisivat laajentaa reviiriään kansainvälisille markkinoille.

Tarkoituksena on koota kansainvälisestä työstä kiinnostuneista kouluttajapankki, joille opetetaan kansainvälisillä markkinoilla tarvittavia taitoja, kuten markkinointia, tuotteistamista ja kulttuurituntemusta.

– Tarvitsemme kansainvälistä osaamista hyvän koulutuksemme rinnalle, Gustafsson-Pesonen sanoo.

Yhteistyökumppaneita etsitään ulkomailta esimerkiksi konferensseista ja vienninedistämismatkojen avulla. Myös paikalliset viranomaiset ovat tärkeässä osassa.

– Esimerkiksi Kiinassa yhteistyötä ei voi juurikaan tehdä, ellei ole keskustellut ministeritason tai maakunnallisen johdon kanssa.

Kouluttajien lisäksi mukaan toivotaan myös yrityksiä. Ne voisivat olla sekä koulutusalalla toimivia että tuotantoyrityksiä.

– Tuotanto-osaamista voisi viedä yhdessä oppilaitoksen kanssa maailmalle. Sitä kautta voisi saada vientikauppaa yritykselle ja vientieuroja Suomeen.

Uudenlaista koulutusta

Potentiaalisia kohdemaita koulutusviennille voisivat olla esimerkiksi Kiina, Venäjä ja Afrikan maat. Tarkoituksena on toteuttaa koulutusta paikan päällä ulkomailla ja verkkoympäristöissä.

Aloja tai koulutusmuotoja ei ole vielä tarkemmin määritelty, vaan ne ovat kohdemaan tarpeista kiinni. Opettajien koulutuksen lisäksi tilausta voisi olla esimerkiksi tutkintojen osien opetukselle ja erilaisille opintopaketeille.

Uudenlaista koulutusta voitaisiin synnyttää yhdistelemällä kouluttajien osaamisalueita.

– Esimerkiksi lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksista voisi tehdä uudenlaisen tuotteen. Toisen asteen opetus tuottaisi jonkin osuuden lähihoitajakoulutuksesta ja sen jatkoksi opetettaisiin sairaanhoitajaosaamista korkea-asteen puolelta. Ja mahdollisesti vielä johtajakoulutusta siihen päälle, Anne Gustafsson-Pesonen sanoo.

Tuija Arola
Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksen kehitysjohtaja Tuija Arola.Juulia Tillaeus / Yle

Lämmin vastaanotto

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen uskoo, että suomalaiselle koulutukselle riittää kysyntää ulkomailla.

Hyviä kokemuksia on muun muassa Tansaniasta, jossa Kouvolan aikuiskoulutuskeskus valmistautuu kouluttamaan paikallisia ammattiopettajia.

– Tansanialaisia kiinnostavat erityisen paljon erilaiset työelämäsertifikaatit, kuten työturvallisuus- ja tulityökortti sekä ensiapukoulutus. Niistä saataisiin helposti toteutettavia tuotteita, joita voitaisiin myydä paitsi oppilaitoksille, myös paikallisille yrityksille, kertoo kehitysjohtaja Tuija Arola Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksesta.

Suomalaiset otettiin Tansaniassa lämpimästi vastaan.

– Meitä kohdeltiin kuin tärkeitä vieraita. En ole ollut missään niin paljon selfieissä kuin siellä. Kaikki kysyivät, että voidaanko ottaa yhteiskuva, Tuija Arola muistelee.