Kemikaaliton siivous yleistyy hitaasti – "pelkkä vesi" herättää ensin epäluuloja, mutta siivoojat ja sisäilmatutkija kiittävät

Puhdistetulla vedellä siivoamisesta on Suomessa vähän tutkimusta, mutta käyttäjäkokemukset ovat olleet hyviä.

siivous
Nainen kaataa vettä siivouskärryssä oleviin mikrokuituliinoihin.
Ville Viitamäki / Yle

Pohjalaisen Kruunupyyn kunnan yläkoulussa ylläpitosiivous tehdään nykyään pelkällä vedellä, tosin ultrapuhtaalla. Kokeilu alkoi keväällä, ja tarkoitus on seurata tuloksia vuoden verran.

Ajatus kemikaalien vähentämisestä tuntui kiinnostavalta, kertoo kunnanjohtaja Malin Brännkärr. Jos tulokset ovat hyvät, kemikaalittomaan siivoukseen siirrytään kunnassa laajemminkin. Koulun siivoaminen maksaa nyt kuukaudessa noin 70 euroa enemmän, mutta kunnanjohtajan mukaan se kannattaa.

– Se on sen arvoista, jos tällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi sisäilmaan ja sisäilmaongelmiin. Se voi vähentää kustannuksia jatkossa, sanoo Brännkärr.

Siivouskemikaalien vaikutuksesta hengitysilmaan on toistaiseksi vähän tietoa. Aalto-yliopisto on aloittanut tutkimuksen 14 pääkaupunkiseudun koulussa ja yhdessä päiväkodissa selvittääkseen, miten aineet ja siivousmenetelmät vaikuttavat sisäilmaan.

Kemikaaliton siivous tekee vasta tuloaan Suomessa. Esimerkiksi siivousmarkkinoiden ison tekijän, ISS Palvelujen, asiakkaista alle 10 prosenttia on toistaiseksi valinnut sen. Yhtiön kunnianhimoisena tavoitteena on nostaa osuus 50 prosenttiin jo ensi vuonna.

Åbo Akademi taas on luopunut kokonaan kemikaaleista lähes 100 000 neliön tiloissaan Turussa ja Vaasassa. Yliopisto päätyi ratkaisuun testattuaan yhdessä kiinteistössä niin sanottua aktiivivettä. Siivoojien kokemukset ovat olleet hyvät, puhdistusteho vähintään ennallaan ja sisäilma ongelmallisessa rakennuksessa parantunut, vaikkakaan ei täysin korjaantunut.

Sisäilma tutkittiin ennen ja jälkeen

Åbo Akademi halusi, että kemikaalittoman siivouksen vaikutukset sisäilmaan tutkitaan kokeilun alkaessa. Sisäilmatutkija Elisa Aattela otti Tekesin tukemassa tutkimuksessa kymmenestä erilaisesta tilasta huurrevesinäytteet ennen kuin talossa siirryttiin pelkän veden käyttöön. Näytteet otettiin uudelleen kolmen kuukauden kuluttua.

Näytteet yhdistettiin E.coli-lux-bakteerien kanssa ja bakteerien elinkykyä seurattiin. Jos bakteeri pysyi hengissä, se kertoi hyvää eli sitä, ettei toksisuutta ollut. Tilanne muuttui paremmaksi, kun puhdistusaineista luovuttiin: bakteereja kuoli vähemmän kuin aiemmin kaikissa muissa paitsi yhdessä tilassa.

– Muutkin asiat toki vaikuttavat tulokseen, mutta muutoksen voi olettaa aiheutuneen siitä, että siivouksessa ei enää käytetty kemikaaleja, sanoo Aattela.

Hän pitää olennaisena sitä, että näytteiden oton välillä on tarpeeksi pitkä aika. Kun pintoihin pinttynyt kemikaali poistuu vesipesun avulla, toksisuus voi alussa jopa lisääntyä. Siksi parin viikon väli ei ole Aattelasta riittävä.

Kaikkeen puhdistettu vesi ei pysty

Kruunupyyssä siivouksesta vastaa ISS Palvelut. Tuotejohtaja Minna Konttila sanoo, että kemikaalittomuudessa on kyse ympäristöstä ja työturvallisuudesta. Puhdistusaineiden mukana poistuu iso määrä muovi- ja pakkausjätettä. Työntekijöiden taas ei tarvitse olla tekemisissä kemikaalien kanssa.

– Iho pysyy parempana, eikä hengitellä tuoksuja tai kemikaaleja. Lisäksi perussiivouksia voidaan harventaa, kun ylläpitosiivouksen taso on parempaa.

Palveluohjaaja Susanna Kaitajärvi pyyhkii pöytää koulun ruokalassa.
Palveluohjaaja Susanna Kaitajärvi pyyhkii pöytää Kruunupyyn yläkoulun ruokalassa.Ville Viitamäki / Yle

ISS:n omilla pintapuhtausmittauksilla puhdistettujen vesien aavulla saadaan Konttilan mukaan vähintään yhtä hyviä tuloksia kuin puhdistusaineiden avulla.

– Pinnat ovat usein huokoisia, ja silloin huokosiin kertyy sekä kemikaalia että likaa. Kun kemikaalijäämä jää pois, pinta on puhtaampi.

Paras tulos on saatu ikkunoissa, peileissä ja ruostumattomasta teräksestä tehdyissä pinnoissa. Jonkin verran tarvitaan silti esimerkiksi kalkinpoistoa ja emäksisiä aineita pinttyneeseen rasvalikaan. Parhaimmillaan kohteissa on silti pystytty vähentämään 90 prosenttia kemikaaleista.

Konttila muistuttaa, että ultrapuhdas vesi itsessään ei riitä, vaan se vaatii mekaanisen puhdistuksen. Menetelmä on parhaimmillaan suurissa tiloissa, kuten kouluissa ja toimistoissa, mutta myös teollisuuslaitoksissa.

Asiakkaissa kemikaaliton siivous on herättänyt kysymyksiä, myöntää Konttila:

– On kysytty, että ai vedelläkö tehdäänkin muka puhtaampaa.

Siivoojat välttävät tuoksut ja kemikaalien riskit

Myös Åbo Akademin kiinteistöinsinööri John Lassus myöntää suhtautuneensa aktiiviveteen aluksi epäillen.

– En oikein uskonut, mutta ajattelin, että kokeillaan.

Puolen vuoden kokeilun kuluttua Åbo Akademissa huomattiin, että sisäilmaongelmat vähenivät, vaikka eivät poistuneet kokonaan. Toisaalta käyttäjäkokemukset olivat hyvät. Lassuksen mukaan siivoustulos on jopa parempi kuin perinteisillä aineilla. Ainoastaan kalkkeumiin esimerkiksi hanojen ympärillä aktiivivesi ei pure.

Siivoojat ovat myös kiittäneet sitä, että kemikaalien käsittely väheni, samoin suojautumisen tarve ja altistuminen aineiden tuoksuille. Pois jäi myös uusien siivoojien perehdyttäminen erilaisten puhdistusaineiden käyttöön ja varoittelu joidenkin aineiden riskeistä.

Nainen pyyhkii pöydän pintaa liinalla.
Pintoihin jää kemikaalijäämiä, jos niitä ei huuhdota puhdistusainekäsittelyn jälkeen.Ville Viitamäki / Yle

Åbo Akademi siirtyikin tänä vuonna kemikaalittomaan siivoukseen kaikissa kiinteistöissään eli lähes 100 000 neliössä Turussa ja Vaasassa.

– Jos siivoojat eivät olisi tyytyväisiä, emme olisi jatkaneet. Mutta nyt emme ole missään nimessä palaamassa kemikaalien käyttöön, sanoo John Lassus.

Otsoni oli kyllä Lassukselle tuttua esimerkiksi puunvalkaisussa kloorin korvaajana ja hajun poistajana otsonoinnin yhteydessä. Aktiivivedessä happi eli O2 muuttuu O3:ksi eli otsoniksi. Kyseessä on muutaman tunnin sisällä käytettävä tuoretuote, sillä otsoni muuntuu takaisin hapeksi melko nopeasti.

Vettä varten tarvitaan laite, joka kytketään verkkovirtaan ja vesihanaan. Hanavesi puhdistetaan ensin erillisen patruunan avulla. Sähkön johtaminen vedessä taas saa aikaan hapen muuntumisen otsoniksi.

Laitteet maksoivat tuhansia euroja. Veden puhdistamisen kustannukseksi Lassus laskee 15 000 neliön kiinteistölle noin 400 euroa vuodessa. Toisaalta pois jää erilaisten pesu- ja puhdistusaineiden osto.

Pintoihin jää aineita, sillä niitä huuhdotaan harvoin

Sisäilmatutkija Elisa Aattela pitää puhdistusaineiden käyttöä suurena ongelmana, joka on vain kasvanut parin viime vuosikymmenen aikana. Hän sanoo, että pelkästään säilyvyyden vuoksi pesuaineisiin on lisättävä säilöntäaineita, jotka aerosolisoituessaan päätyvät hengitysilmaan.

Kemikaalijäämiä kertyy siivouksessa paljon , sillä pestäviin pintoihin puhdistusaineet jäävät, toisin kuin esimerkiksi astioihin ja pyykkeihin

– Ennen lattia myös huuhdottiin pesun jälkeen, hoksauttaa Aattela.