Redin asiakaskato ei ole poikkeuksellinen, kommentoi kilpailija – Kamppiakin haukuttiin, mutta nyt se vetää eniten asiakkaita koko maassa

Pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten ensimmäiset vuodet ovat poikkeuksetta olleet vaikeuksien sävyttämiä.

Tavaratalot & ostoskeskukset
Kauppakeskus Redi Helsingin Kalasatamassa.
Kauppakeskus Redi Helsingin Kalasatamassa.Hanna Othman / Yle

Helsingin Kalasatamassa syyskuussa avatun kauppakeskus Redin käynnistysvaikeudet eivät ole ennenkuulumaton ilmiö. Pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten edustajat kertovat Ylelle, että alkutaival on aina hiukan kivinen.

Yleinen arvio on, että kävijämäärien asettuminen vähintään tyydyttävälle tasolle kestää käytännössä kahdesta kolmeen vuotta, joskus pidempäänkin. Redin kohdalla on jo parin kuukauden aikana ehditty uutisoida lukuisista vaikeuksista liittyen muun muassa paikan sokkeloisuuteen, riittämättömiin opasteisiin ja yleiseen asiakaskatoon.

Jokaisen kauppakeskuksen kohdalla kenties merkittävimmäksi tekijäksi nousi soittokierroksella sijainti.

Vakiintuneen kauppapaikan merkitys

Espoolainen kauppakeskus Sello avattiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen avajaiset nähtiin vuonna 2003, ja toinen vaihe valmistui syksyllä 2005. Nykyiseen laajuuteensa Sello muotoutui käytännössä vasta 2008.

Leppävaarassa sijaitsevan Sellon taivalta helpotti merkittävästi se, että keskus nousi 1970-luvulla rakennetun Maxi-marketin tilalle, joten sijainti oli suurelle yleisölle tuttu jo pitkältä ajalta.

Sellon nykyinen toimitusjohtaja Matti Karlsson toimi alussa kauppakeskusjohtajana ja hänen mukaansa aloitus oli vaihteleva.

Avajaishuomion myötä kävijöitä piisasi runsaasti, mutta pian asiakasvirrat alkoivat hiipua. Joulusesonki nosti myyntiä uudelleen, ja sen jälkeenkin Sellossa koettiin nousuja ja laskuja kävijämäärissä, kunnes päästiin melko vakaaseen tilanteeseen.

Ei ole sattumaa, että kauppakeskuksia avataan usein syksyllä. Aikataululla tähdätään juuri joulusesongin alkuun, jotta myyntiin tulisi tervetullut piikki heti ensikuukausina.

– Ostokäyttäytymisen muutos tapahtuu hitaasti, ihmiset ovat aika perinteisiä kaupassa kävijöitä, Karlsson kuittaa.

Kolmisenkymmentä vuotta kauppakeskustoiminnassa mukana olleen Karlssonin mukaan yksikään kauppakeskus ei ole heti lähtenyt kiitoon, vaan toiminta vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä.

– Sellossakin oli aikamoista vääntöä se alku. Vuokralaisten kanssa käytiin jatkuvaa vuoropuhelua, ja aika usein kauppakeskuksen johto sai kuulla kunniansa. Yrittäjäksi lähdetään usein tietyllä itseluottamuksella, ja kun kaikki ei mene kuten kuvitellaan, asiat saattavat kärjistyä.

kauppakeskus
Sello sijaitsee Espoon Leppävaarassa.Yle

Kaupungin palvelut yhtenä vetonaulana

Toinen espoolaisten suosima kauppakeskittymä on Matinkylässä sijaitseva Iso Omena, joka avattiin vuonna 2001.

Myös Ison Omenan alku oli hitaanpuoleinen, mutta hiljalleen kauppapaikka alkoi löytää yleisönsä ja vakiintui etenkin lähialueen asukkaiden suosimaksi palvelukeskukseksi.

Ison Omenan liiketoimintajohtaja Sanna Yliniemi sanoo, että Espoon kaupungin tarjoamat palvelut, kuten kirjasto sekä monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut, ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä. Myös Sellon yhteydessä toimii kaupunginkirjasto.

– Mielestäni ei ole mitenkään poikkeuksellista, että asiakkaat eivät alussa löydä paikalle. Varsinkin tällaisessa kilpaillussa ympäristössä, jossa asiakkailla on vaihtoehtoja, kulutuskäyttäytymisen muuttuminen vie aikaa. Haastavaa se on erityisesti sellaisessa ympäristössä, missä kaupunkirakenne ei ole vielä valmis.

Kaupunkirakenteen keskeneräisyyden katsotaan olevan juuri Redin ongelma, sillä Kalasatama on vielä melko uusi asuinalue, joka on kasvavassa murrosvaiheessa. Redin ympärillä joka suunnassa on uutuuttaan kiiltäviä rakennuksia ja alueita sekä toisaalta myös luotaantyöntävää rakennustyömaata. Ympäristö muuttuu koko ajan.

Myös Iso Omena koki suuren muodonmuutoksen vuosina 2016 ja 2017, jolloin avattiin runsaasti lisää liiketilaa esimerkiksi ravintolamaailman laajentuessa. Samoihin aikoihin kauppakeskuksen yrittäjät tuskailivat länsimetron aloituksen viivästymistä.

Metroyhteyden vihdoin käynnistyttyä Ison Omenan kävijämäärät kasvoivat entisestään.

– Vielä pari vuotta sitten kävijöitä oli yhdeksän miljoonaa, nyt aletaan olla jo 20 miljoonassa. Tämä on ollut vakiintunut kauppapaikka jo pitkään. Ihmiset löytävät tänne, ja olemme saavutettavissa niin autolla, julkisilla liikennevälineillä kuin kävellenkin, Yliniemi sanoo.

Kauppakeskus Ison Omenassa on paljon pieniä liikkeitä.
Kauppakeskus Iso Omena.Henrietta Hassinen / Yle

Asiakkaita tarvitaan viikon jokaisena päivänä

Helsingin kauppakeskuksista Kampin keskus on yksi keskeisimmistä sekä sijainniltaan että saavutettavuudeltaan.

Kamppi on ydinkeskusta-aluetta, jonka läpi kulkee päivittäin valtava määrä ihmisiä. Kävijämäärillä mitattuna Kamppi onkin Suomen suurin kauppakeskus.

– Viime vuosi oli Kampin historian paras: 42,8 miljoonaa kävijää. Olemme samalla Pohjoismaiden vilkkain kauppakeskus, vaikka tänä vuonna kävijäennuste pyörii noin 35 miljoonassa, sanoo kauppakeskusjohtaja Tiina Fågel.

Hän korostaa, että kauppakeskukset tarvitsevat asiakkaita seitsemänä päivänä viikossa. Fågelin mukaan sijainti on kaikki kaikessa. Kauppakeskittymän välittömässä läheisyydessä on oltava riittävästi potentiaalisia asiakkaita.

– Hankaluuksia tulee, jos palvelut tulevat siinä vaiheessa, kun kyseinen asuntoalue ei ole vielä valmis. Tätä on tapahtunut Suomessa monesti aiemminkin, Fågel sanoo.

Fågel toteaa, että kilpailijoillekin toivoisi aina positiivista alkua. Hänen mielestään Redistä käyty keskustelu on kääntynyt valitettavan negatiiviseksi hyvin nopeasti, varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Kilpailutilanteen Kampin kauppakeskusjohtaja näkee vain hyväksi asiaksi.

Alku oli vaikea myös Kampilla: Kauppakeskusta kritisoitiin muun muassa hankalista hissijärjestelyistä ja puutteellisista opasteista. Monet Kampissa aloittaneet yrittäjät olivat sitä mieltä, että heille oli luvattu liikoja ja osa joutui laittamaan lapun luukulle jo varhaisessa vaiheessa.

Katso tästä video Kampin keskuksen syntyvaiheista ja alkuvaikeuksista (Ylen Elävä Arkisto).

Kamppi
Kampin keskus ja Narinkkatori.Antti Kolppo / Yle

Jatkuvaa kehitystä ja asiakkaiden toiveisiin vastaamista

Sijainti voi olla kilpailuetu myös silloin, kun kauppakeskus nousee hieman syrjemmälle kaupunkien keskustoista. Tästä on hyvänä esimerkkinä Vantaan Pakkalassa, Vantaanportin yritysalueella sijaitseva Jumbo. Se avattiin juuri ennen vuosituhannen vaihdetta.

Kehä 3:n varteen rakennettu Jumbo haki asiakaskuntaansa muutaman vuoden ajan, kunnes etenkin autoilijat ja osaltaan myös läheisen Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajat löysivät tiensä kauppakeskukseen.

Nyt Jumbo on ollut euroilla mitattuna Suomen suurin kauppakeskus jo kuusi vuotta peräkkäin, kertoo kauppakeskusjohtaja Olli Lehtoaro.

– Meille sijainti Kehä kolmosen kupeessa on ollut etu, kun lähimaastossa ei ole kovin paljon kilpailua, Lehtoaro sanoo.

Vuonna 2008 viereen avattiin viihdekeskus Flamingo, joka on osoittautunut hyväksi vetonaulaksi yhdessä kauppakeskuksen palvelujen kanssa. Tästä huolimatta myös Jumbon on jatkuvasti luotava nahkansa uudelleen.

– Viime vuonna uudistettiin ja kehitettiin esimerkiksi pysäköinnin ohjausjärjestelmää, sisäänkäyntejä, wc-tiloja, valaistusta ja yleistä viihtyisyyttä. Kaiken aikaa kehitytään ja kehitetään, jotta oltaisiin kiinni ajassa.

Vantaalainen kauppakeskus Jumbo.
Vantaalainen kauppakeskus Jumbo.Markku Ojala / All Over Press

"Pääkaupunkiseutu kasvaa Porvoon verran joka vuosi"

Pääkaupunkiseudulla katseet alkavat kääntyä Helsingin Pasilaan, jonne avataan kauppakeskus Tripla syksyllä 2019.

Tripla sijaitsee vain noin kolmen kilometrin päässä Redistä, jonka alkuvaikeuksien paljastuttua moni on spekuloinut myös Triplan kohdalla sitä, riittääkö asiakkaita.

– Minulla on turvallinen olo, että pääsemme nopeasti hyvään kävijämäärätasoon, sanoo Triplan kauppakeskusjohtaja Pirjo Aalto.

Hänen mukaansa noin 15 miljoonaa kävijää vuodessa on luku, johon voi olla tyytyväinen. Sen saavuttamiseen voi tosin vierähtää vuosi jos toinenkin. Toisaalta Aalto toteaa, että kävijämäärän luotettava mittaaminen on hankalaa, sillä Pasilan vilkas rautatieasema on osa kauppakeskusta.

– Olemme tehneet paljon ennakkomarkkinointia, ja sijaintimme on hyvä. Mutta tietenkin kauppapaikan vakiintuminen on aina vaikea juttu ja kävijämäärät vaihtelevat vuosien varrella.

Lähikilpailija Redille Aalto haluaa antaa työrauhan. Samalla hän korostaa, että uusien tulijoiden on syytä miettiä sijainti erityisen tarkasti ja kiinnittää huomiota huolelliseen konseptiin, jolla erotutaan kilpailijoista.

Aalto uskoo, että uusille kauppakeskuksille riittää kysyntää.

– Tänne pääkaupunkiseudulle muuttaa Porvoon verran kansaa joka vuosi. Tasapaksua ei kuitenkaan saa olla, eli konseptoida täytyy hyvin tarkasti. Elämyspuoli on välttämätön, kun ihminen käyttäytyy nykyään niin, että yhdessä mennään kahville, museoon, syömään tai vaikka pelaamaan beach volleyta, Aalto sanoo.

Pasilan Tripla rakennustyömaata
Pasilan asema ja tuleva kauppakeskus Tripla huhtikuussa 2018.Antti Kolppo / Yle

Lue myös:

Redin asiakkaat listasivat keinoja, joilla vaikeuksissa rämpivä kauppakeskus voitaisiin pelastaa – näin Redi vastaa (21.11.2018)

Onko asiakaskadosta kärsivä kauppakeskus Redi liian sokkeloinen? "Ongelma tulee ehkä siitä, että kaikilla hisseillä ei pääse kaikkiin kerroksiin" (19.11.2018)

Asiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa (16.11.2018)

Helsingin uusi kauppakeskusjätti Redi saa kovaa kritiikkiä kaupunkilaisilta – "Todella sekava ja sokkeloinen, vaikea löytää mitään" (24.9.2018)