Tampereen vetovoima kestää remonttihelvetin ja työttömyyden – "Sallitaan rosoisuus ja elämän maku"

Tampere on tarina, joka tiedetään ja jota on helppo markkinoida. Näyttää siltä, että monikerroksinen täytekakku kiehtoo enemmän kuin tasapaksu pannukakku.

Liikennettä kaupungin keskustassa.

Tampere pysyy vuodesta toiseen houkuttelevana muuttokohteena. Se vetää puoleensa myös työttömiä.

Edes budjetin 30 miljoonan aukko tai keskustan remontit eivät ole himmentäneet Mansesterin sädekehää. Ei haittaa, vaikka kaupungilla on velkaa jokaista tamperelaista kohden lähes 3500 euroa.

Investointeja tehdään tulevana vuonna lähes 200 miljoonalla eurolla. Sekin on osa eteenpäin menemisen mielikuvaa.

Vauhti ja vaaralliset tilanteet huimaavatkin jo monen kaupunkilaisen päätä.

Tänä kesänä turistin on täytynyt Tampereella ajaessaan pitää kieli keskellä suuta ja toinen silmä kartassa. Eikä paikallinenkaan asukas ole aina päässyt määränpäähänsä eksymättä aitojen keskelle.

Liikenteen hankaluudet eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet Tampereen matkailijamääriin, Business Tampereen ja Visit Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen vakuuttaa.

– Nuo keskustan valkoiset ”mellakka-aidat”, kuten nuoriso remonttiaitoja kutsuu, ovat osa uutta. Isot hankkeet vievät Tampereen uudelle vuosituhannelle.

Tampereen markkinointi on helppoa koska kaupungin tarina on tunnettu. Harri Airaksinen kehuu, että vähälläkin voidaan tehdä paljon. Nykypolvelle tieto ja markkinointi leviää sosiaalisen median kautta. Kuva: Antti Eintola / Yle

Harri Airaksinen uskoo, että kaupunkikuvaa häiritsevät nosturit ja muu työkoneiden pärinä ja kolke ei heikennä Tampereen imagoa.

– Enempi se näyttää siltä, että täällä uskalletaan tehdä päätöksiä ja että täällä uskotaan tulevaisuuteen.

Matkailijoiden ohella Tampere vetää puoleensa myös työttömiä.

Työttömyys kaupungissa on yli kymmenen prosenttia. Luku on johdonmukaisesti vuosi vuodelta pari prosenttia muuta Pirkanmaata korkeampi.

Kulttuuri elää ihmisistä ja se kasvaa alakulttuureista. Varmaan osittain tahtomattaan ja ikään kuin luonnonmenetelmällä muuttovoitto tuo mukanaan uusia ajatuksia ja ideoita.

Olisiko tämä osa sitä tiettyä tunnelmaa?

– Aidosti kiinnostava ja vetovoimainen kaupunki ei ole steriili ja monoliittinen. Kaiken ei tarvitse tulla samasta muotista, Airaksinen sanoo.

Tampereelta löytyy asioita moneen lähtöön: on riittävästi alakulttuureja, rosoisuutta ja ennakoimattomuutta. Ja niistä syntyy kaupungin vetovoima, uskoo Airaksinen.

Eri asia on sitten se, miten alakulttuurien toiminta mahdollistetaan.

– Ehkä juuri sitä ei erityisesti markkinoida, mutta onhan se osa kokonaisuutta, Airaksinen myöntää.

– Täällä on hyvät kalastuspaikat ja hyvät kulkuyhteydet, sanoo Tammerkoskesta kaloja narraava tamperelainen Kimmo Oksala. Kuva: Antti Eintola / Yle

Tamperetta määrittelee joukko kliseitä: on kiakkoa, manserokkia, näsinneulaa, tammerkosken tehtaita, nässyä ja pyhää, teatteria ja jazzia.

Tampere on Pohjoismaiden suurin sisävesikaupunki. Pohjoismaiden suurimmat olivat myös sotatapahtumat 1918. Ja verisimmät.

Mielikuvat myös saavat uusia yksityiskohtia. Jos Tillikka on jäänyt 80-luvun maineensa varaan, niin mitä kertoo enää lempinimi Rieväkylä? Diginatiivi googlaa sen nopeasti matkalla Blockfestiin – ahaa, se oli paikallinen leipä!

– Asuin täällä ennen ja nyt taas. Kaikki kaverit muualta haluaa kylään ja silloin mennään kuuntelemaan svengaavaa musiikkia, sanoo Anneli Itämäki. Kuva: Antti Eintola / Yle

Tampere on ominut itselleen muuallakin tuttuja asioita. Mustamakkara on oikeastaan vaan verimakkara, mutta Tampereella verimakkara naulattiin tamperelaisuuden ruokapöytään ja siitä tuli ytimekkäästi ”musta”.

Omittiinpa savolainen Juicekin Tammerkosken mieheksi. Listaa voisi jatkaa, rautatieasemalla on helppo jäädä juuri tässä.

Viimeisin veto Tampere-brändin kehityksessä on ollut julistautuminen Suomen saunapääkaupungiksi. Saunoja riittää järvien rannoilta Pispalan harjulle. Keskustan rantasaunastakin pääsee jo pulahtamaan Tammerkoskeen.

– Aina tulee jotain uutta. Nyt tuli Ratina ja kohta tulee ratikka, iloitsee kolme vuotta Tampereella asunut yrittäjä Abbas Radi Mustafa. Kuva: Antti Eintola / Yle

Tampereella investoidaan isolla rahalla. Uutta imagon rakennuspuuta kannetaan Hämeenkadulle otsa hiessä. Raitiotien ”mellakka-aidat” saavat hampaat narskumaan. Lisäksi suurhanke Tampereen Kannen rakennustyöt ovat alkaneet.

Monet investoinnit ovat herättäneet ankaraa vastustusta omana synnyinaikanaan: Näsinneula, yliopisto, Tampere-talo. Ne rakennettiin kuitenkin ja velat hoidettiin. Nyt perhe jostain kauempaakin suunnistaa kohti Näsinneulaa, koska sen juuressa Särkänniemessä voi hyvin tuulettaa lompakkoaan.

Jos Tampere olisi kissa ja se putoaisi Näsinneulasta, se tulisi maahan jalat edellä ja jatkaisi matkaa Laukontorille etsimään mustaamakkaraa.

- Tykkään käydä teatterissa paljon ja sitten täällä on kaiken näköistä musiikkitapahtumaa, paljastaa Raija Törmänen Tampereelta. Kuva: Antti Eintola / Yle

Kissan notkeutta tarvitaankin kun niin sanottu viiden tähden keskustan kehityshanke etenee. Siihen kuuluvat rantatunneli, Ratina, ratikka, Kansi-Areena, tasokkaat hotellit, rannoille rakennetut kerrostalot.

Rieväkylän rapsodia saa alati uusia säkeistöjä.

Brändi on muutakin kuin markkinapuhetta

Brändejä analysoidaan ja niitä kehitetään. Markkinointi tässä yhteydessä ei ole tiukasti bisnekseen rajattua kauppamiesten markkinapuhetta vaan nykyaikainen brändin rakentaminen on monitieteellistä toimintaa, jossa on tunnettava psykologiaa, sosiologiaa, kulttuuritutkimusta ja taloustiedettä.

– Kaikkia näitä on käytettävä, sanoo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun väitöskirjatutkija Sonja Lahtinen.

Kaupunki on henkinen, fyysinen ja sosiaalinen tila.

Tampereen fyysinen tila on vanha teollisuuskaupunki punatiilisine piippuineen kahden järven ja soraharjun kainalossa. Se harju on muuten mainittu maailman korkeimmaksi soraharjuksi.

Sosiaalinen tila muodostuu siitä, miten ihmiset kohtaavat toisensa ja miten he tuntevat kuuluvansa yhteen. Tutkijan mielestä Tampereella elinkeinojen, tieteen ja kulttuurin sekoitus antaa siihen hyvät mahdollisuudet.

Mikä sitten on henkinen tila?

– Henkistä tilaa heijastaa eteenpäin katsova ja visionäärinen mieli. Kaikki meneillään olevat suuret hankkeet, rakentaminen ja esimerkiksi yliopistojen yhdistäminen on sitä. Ne viestivät rohkeudesta, yritteliäisyydestä ja uskaliaasta hengestä, Lahtinen sanoo.

Tampere on noussut otsikoihin haluttuna muuttokohteena. Bränditutkijan mielestä kysymyksenasettelu näissä kyselyissä on yksipuolista.

– Ei ole kysytty niinkään pysyvyystekijöitä eli sitä, miksi on jääty Tampereelle. Myöskään ei ole tuotu esille niitä syitä, jotka ovat saaneet muuttamaan pois paikkakunnalta.

– Näissä kyllä vetovoimatekijät korostuvat pysyvyyskysymysten kustannuksella.

Sonja Lahtisen mielestä kaupunkikuvasta ei voi siivota kaikkea elämää pois. Kuva: Antti Eintola / Yle

Paikkakunnat eivät enää markkinoi itseään puhtoisena ja mahdollisimman hyvässä valossa, Sonja Lahtinen sanoo.

– Tampereenkaan brändi ei ole syntynyt mainostoimistoissa tai edes viestinnässä. Se syntyy kaupungilla asukkaitten tai siellä vierailevien kesken. Se rakentuu joka päivä siitä tavasta, jolla ihmiset kohtaavat toisensa, kuinka käyttäydytään liikenteessä, kommentoidaan vaikka ratikkatyömaata, miten kulttuuria tuetaan ja niin edelleen. Kaikki tämä rakentaa mielikuvaa.

Brändin luomisessa pitää osata laskeutua katutasolle, Lahtinen muistuttaa.

– Kiiltokuva ei resonoi. Ei haeta täydellisyyden kuvaa, vaan sallitaan rosoisuus ja elämän maku. Ehkä se on vastareaktio somelle, jossa halutaan näyttää täydellisen virheetöntä elämää.

Kun mielikuva on syntymässä, moni fakta jää pois tai toisen varjoon.

– Käyttäymistaloustieteessä puhutaan rajoitetusta rationaalisuudesta. Sillä tarkoitetaan sitä, että päätöksenteossa me emme koskaan ota huomioon kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Myös tiedon käsittely voi olla rajallista, rajallinen aika tai kognitiiviset kyvyt.

Tampereelle muuttokuormassa matkaavassa pakussa tuskin puidaan kiihkeästi kaupungin budjettivajetta tai investointisuunnitelmia.

– Ihminen ei pysty ottamaan edes kaupunkia arvoidessaan selviää kaikista asioista, ei niistäkään, jotka saattaa olla retuperällä. Monesti ihminen kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka tukee hänellä jo valmiina olevia käsityksiä, bränditutkija sanoo.

Korjaus 27.11.2018 klo 9.31 : Vaihdettu lause "Keskustan rantasaunastakin pääsee ehkä joskus pulahtamaan Tammerkoskeen." muotoon "Keskustan rantasaunastakin pääsee jo pulahtamaan Tammerkoskeen."

Korjaus 30.11. kello 14.17 Sonja Lahtisen titteli korjattu väitöskirjatutkijaksi.

Lisää aiheesta: