Pieni kylä peltojen keskellä hämmästyttää elinvoimaisuudellaan – Alajärven Luoma-aholla on 350 asukasta ja 450 työpaikkaa

Pieni kylä porskuttaa, vaikka ympärillä väki vähenee. Luoma-aho on muuttunut maaseutukylästä teollisuuskeskittymäksi.

kylät
Kiiskisen kytö, peltoaukeama Luoma-aholla Alajärvellä.
Luoma-ahon kylä on eteläpohjalaisten peltomaisemien keskellä. Kylässä on kuitenkin teollisuuden työpaikkoja enemmän kuin asukkaita.Elina Förstin kotialbumi

Suomessa maaseutu näivettyy ja väestö pakkautuu kasvukeskuksiin. Maaseudulla on kuitenkin vielä paikoin elinvoimaisia kyliä, jotka kasvavat ja kehittyvät.

Yksi esimerkki on Alajärven Luoma-aho Etelä-Pohjanmaalla. Se sijaitsee kymmenisen kilometriä kaupungin keskustaajamasta pohjoiseen.

– Luoma-aho on erinomainen selviytymistarina, miten maaseudulla kylä voi uudistua ja olla elinvoimainen, kehuu kyläyhdistyksen sihteeri Elina Försti.

Luoma-ahon kyläyhdistyksen sihteeri Elina Försti ja puheenjohtaja Sirkka Rajala.
Luoma-ahon kyläyhdistyksen sihteeri Elina Försti ja puheenjohtaja Sirkka Rajala. "Onhan se poikkeuksellista, kun kylä kasvaa täällä periferiassa, Försti myhäilee.Pauliina Jaakkola/ Yle

"Luoma-aho on hotspot"

Alajärven väki on vähentynyt noin 700 asukkaalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luoma-aholla puolestaan asukasmäärä on kasvanut muutamalla kymmenellä.

Kyläyhdistyksen väki iloitsee poikkeuksellisesta kehityksestä.

– Luoma-aho on selkeästi Alajärven hotspot. Hotspoteista puhutaan, kun keskuspaikka pienenee ja jokin muu paikka alkaa kehittyä, Försti selvittää.

Luoma-aho pärjäsi myös Ylen analyysissa, jossa tarkasteltiin elinvoimaa ja ikärakennetta postinumeroalueittain. Alueet saavat 1–5 tähteä väestöpohjansa ja elinvoimansa mukaan tilastokeskuksen tuoreimpien tilastojen perusteella.

– Luoma-aho sai neljä tähteä molemmista, kun Alajärven keskusta sai kaksi. Olemme neljän tähden kylä kahden tähden kaupungissa.

Luoma-aho valittiin vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi tänä vuonna.
Luoma-aho valittiin vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi tänä vuonna.Pauliina Jaakkola/ Yle

Maaseutukylästä teollisuuskyläksi

Alajärvellä käynnistyi alumiiniteollisuus voimakkaasti noin 30 vuotta sitten. Sen ympärille on kehittynyt jatkojalostusteollisuutta, erityisesti juuri Luoma-aholla.

– Ollaan keskellä maaseutua, mutta käytännössä kaikki maatalouteen liittyvä on loppunut, vain muutama isäntä viljelee enää peltoja. Sen sijaan tänne on syntynyt voimakas teollisuuskeskittymä, Elina Försti kertoo.

Yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta näkee alumiiniteollisuuden keskittymän merkittävänä paitsi Järviseudulle myös koko maakunnalle.

Leppäsen mukaan Etelä-Pohjanmaalla on perinteisesti ollut erityisosaamisen keskittymiä eri puolilla: Suupohjassa puu- ja huonekalualan osaamista ja Kuusiokunnissa kukoistavat kauppa ja matkailu – mutta Alajärven ja Luoma-ahon keskittymä on silti laajuudessaan poikkeuksellinen.

Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa se näkyy siten, että osaavaa työvoimaa tarvitaan lisää ja siten myös kone- ja metallialan koulutusta.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Rajala sanoo samaa.

– Yritykset ovat kasvukykyisiä ja niillä on laajennuspaineita. Lisää työntekijöitä tarvitaan jatkossakin. Kylän tulevaisuuden kannalta näyttää siis hyvältä.

Luoma-aholle tullaan töihin

Luoma-ahon 350 asukkaan kylässä on 450 teollista työpaikkaa. Luoma-aholle on muuttanut ihmisiä töiden perässä eri puolilta Suomea.

Osa on paluumuuttajia, mutta yhtälailla on heitäkin, joilla ei ole seudulle kytköksiä entuudestaan.

Heinolasta kotoisin oleva Kati Pokela muutti Luoma-aholle 13 vuotta sitten, kun meni naimisiin kylästä kotoisin olevan miehensä kanssa. Nykyisin myös hän työskentelee heidän alumiinin jatkojalostukseen keskittyvässä perheyrityksessään.

Pokela ei pitänyt noin kymmenen kilometrin päässä Alajärven keskustaajamasta sijaitsevaa Luoma-ahoa tuppukylänä sinne tullessaankaan, mutta on pistänyt merkille kylässä tapahtuneen kehityksen.

– Ikärakenne on muuttunut – entistä enemmän on nuorta väkeä ja kylässä on entistä vilkkaampaa toimintaa.

– Kyllä minusta on ihan ”luomalainen” tullut, Pokela tunnustaa.

Luoma-aholainen Kati Pokela.
Kati Pokela on kotiutunut Luoma-aholle erinomaisesti. Hän on kotoisin Heinolasta.Pauliina Jaakkola/ Yle

Koulu meni, kylätalo tulee

Elina Förstin ja Sirkka Rajalan mukaan Luoma-ahon elinvoimaisuus on monen asian summa.

Kun kylässä on töitä tarjolla, se houkuttelee nuoria ja nuoria perheitä. He tarvitsevat palveluja ja tuovat mukanaan virtaa ja uusia ideoita kylätoimintaan.

Försti, paluumuuttaja itsekin, on ollut kymmenen vuotta mukana kyläyhdistyksen toiminnassa. Hän sanoo, että kylän brändiä on rakennettu myös tietoisesti.

– Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä, järjestetään paljon tapahtumia ja lähdetään mukaan hankkeisiin, jotka poikivat positiivista näkyvyyttä.

Tänä syksynä tullut Luoma-ahon koulun lakkauttamispäätös surettaa kyläläisiä, mutta ajatukset on siirretty jo eteenpäin. Suunnitteilla on uusi, upea kylätalo.

– Sellainen 400-neliöinen rakennus, johon tulee liikunta- ja pukeutumistilat, keittiö ja kokoontumistilaa, Sirkka Rajala kertoo.

Lue lisää: Yle tutki kaikki Suomen 3 030 asuinaluetta – tähtiluokitus kertoo, millainen naapurustosi on muihin verrattuna