"Kaikki viestit eivät välttämättä kantaudu 6. kerrokseen" – STM:n huonoon jamaan ei löydy yksittäistä vastausta, sanoo vastuuministeri

Pitkän juristiuran ministeriössä tehnyt kommentoi, että kaikkein kauheinta oli kiire.

Ministerit, ministeriöt ja valtioneuvosto
Sosiaali- ja terveysministeriö, Meritullinkatu 8 Helsinki

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoo, että yksittäistä vastausta ministeriön ongelmiin ei pysty antamaan. Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että ministeriön lainvalmistelu on sekaisin, ja lisäksi virkamiehet kärsivät uupumuksesta ja huonosta johtamisesta eikä ylitöistä makseta.

– Työtyytyväisyysbarometri tehdään vuosittain. Sieltä täytyy lähteä etsimään selitystä, mikä on tilanne. Uskoakseni löytyy kritiikkiä, että asiat eivät ole parhaimmalla mahdollisella tavalla, Pirkko Mattila kommentoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina.

– Kaikki viestit eivät välttämättä kantaudu 6. kerrokseen, Mattila jatkoi.

Mattila myös totesi, että ministeriöön on patoutunut töitä hallituskausi toisensa jälkeen.

Työtyytyväisyysbarometri tehdään vuosittain. Sieltä täytyy lähteä etsimään selitystä, mikä on tilanne.

sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.)

Pitkän juristiuran ministeriössä tehnyt Pia-Liisa Heliö kertoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa suorasanaisesti oman näkemyksensä ministeriön tilanteesta. Heliö korostaa, ettei hän halua lyödä ketään, vaan ilmaista syvän huolensa tilanteesta: sosiaali- ja terveysministeriö kun on ministeriö, jossa tehdään monen kansalaisen arkeen vaikuttavaa lainsäädäntöä.

– Kaikkein kauheinta on kiire. Lainsäädännön valmistelujonossa on ollut jopa vuosikymmeniä tärkeitä lakihankkeita.

Kokeneita valmistelijoita sitoo sote-uudistus

Yksi tällaisista on esimerkiksi ihmisten liikkumavapauden rajoittaminen tai muiden pakkotoimien kohteeksi joutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Vuonna 1993 tulin ministeriöön, ja muistaakseni 1995 tehtiin ensimmäinen selvitys tilanteesta. Vieläkään lakia ei ole. Yksi yritys oli, mutta se kaatui eduskunnassa nimenomaan perustuslaillisiin kysymyksiin eli lainvalmistelijoilla ei ole riittävästi aikaa ja osaamista, Heliö kuvailee.

Heliö myös sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriöstä on jäänyt tai jäämässä pois paljon kokeineita lainvalmistelijoita ja sote-uudistukseen on sidottu paljon valmistelijoita. Se taas on Heliön mukaan johtanut siihen, että nuoria, kokemattomia juristeja laitetaan valmistelemaan isoja lakihankkeita, välttämättä ilman suurempaa kokemusta lainvalmistelusta.

Yksi kesällä ministeriön jättänyt juristi sanoi, että ihan oksetti kun taas aloitti korjaamaan samaa asiaa uudestaan.

pitkän juristiuran ministeriössä tehnyt Pia-Liisa Heliö

Tavatonta ei ole ollut sekään, että juristit ovat joutuneet palaamaan tekemään jotain sellaista asiaa, joista he ovat aiemmin yrittäneet sanoa, ettei asia toimi näin.

– Meitä juristeja ei uskota johtoportaassa, kun jotain asiaa ei voida toteuttaa. Yksi kesällä ministeriön jättänyt juristi sanoi, että ihan oksetti kun taas aloitti korjaamaan samaa asiaa uudestaan, Heliö kommentoi.

Heliö oli sosiaali- ja terveysministeriössä parikymmentä vuotta töissä. Toukokuussa hän jäi eläkkeelle tietosuojajuristin tehtävästä.

Lue lisää:

Miksi lakiesitys viipyi ja miksi siitä tuli kehno? Virkamies vastaa

Analyysi: “Kauas pilvet karkaavat, turhaan niitä tavoitat” – siinäkö sotenkin kohtalo?