Pienituloisille hyviä uutisia, ennustaa professori Heikki Hiilamo – Yle listasi professorin havainnot sosiaaliturvasta kuuteen kohtaan

Perustuloon ei kuitenkaan siirrytä tulevallakaan hallituskaudella, sosiaalipolitiikkaan erikoistunut professori arvioi.

perusturva
Heikki Hiilamo Helsingin yliopiston pihalla.
Nella Nuora

Yle julkaisi torstaina yhdeksän eduskuntapuolueen näkemyksiä tulevaisuuden sosiaaliturvasta. Yle pyysi Helsingin yliopiston professorin Heikki Hiilamon ja köyhyyttä tutkivan professori Juho Saaren näkemyksiä kysymysten valmistelussa.

Hiilamo kävi läpi myös puolueiden vastaukset. Niissä näkyy selkeitä jakolinjoja, mutta myös paljon yhdenmielisyyttä. Professori povaakin suomalaisille pienituloisille hyviä uutisia.

– Uudistuksen idut on nähtävissä.

Yle listasi professorin havainnot kuuteen kohtaan.

1. Puolueita taitaa oikeasti kiinnostaa

Vuosikymmenten saatossa rampautunutta sosiaaliturvaa on yritetty remontoida aiemminkin. Uudistusta yritti esimerkiksi Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen Sata-komitea, jonka työ tyssäsi lopulta työmarkkinajärjestöjen vastustukseen.

Hiilamo syyttää tapahtuneesta puolueita, jotka valmistautuivat työhön huonosti. Nyt puolueilla on toinen ääni kellossa.

– Vastauksista käy ilmi, että on tehty kotiläksyjä. Puolueet ovat tehneet omia mallejaan ja pystyvät vastaamaan niiden pohjalta. Toki toisissa puolueissa enemmän kuin toisissa, hän sanoo.

Hiilamon mukaan se kertoo aidosta halusta uudistustyöhön, mikä on välttämätöntä uudistuksen kannalta. Oli tulevan hallituksen kokoonpano mikä tahansa.

– Tuntuu siltä, että puolueilla on vahva tahto mennä eteenpäin. On edellytyksiä tehdä uudistuksia, jotka parantaisivat köyhän tilannetta.

2. Tukia yhteen, byrokratia vähenee – eroon "Bermudan kolmiosta"

Olennaisin yhdistävä tekijä puolueiden vastauksissa on halu vähentää byrokratiaa yhdistämällä etuuksia toisiinsa.

– Että voitaisiin yhdistää köyhän ihmisen etuuksien Bermudan kolmio. Eli työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja asumistuki, Hiilamo sanoo.

Tämä olisi helpotus köyhille. Nykyinen useista tuista koostuva järjestelmä synnyttää katkoksia tukien saantiin ja tekee työnteosta kannattamatonta.

Esimerkiksi väliaikaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea haetaan käytännössä pitkäaikaiseen tarpeeseen, koska asumistuki ja työmarkkinatuki eivät riitä elämiseen. Toimeentulotuen varassa elävän ei välttämättä kannata ottaa työkeikkaa vastaan, koska kaikki lisätulot vähentävät toimeentulotukea.

– Se lisää byrokratiaa ja tarkoittaa huonoja kannustimia.

3. Perustuloa ei horisontissa – rahan eteen on jatkossakin tehtävä jotain

Toinen vastauksissa vahvasti näkyvä tahtotila on se, että tuen on jatkossakin oltava vastikkeellista. Eli se, että rahaa saadakseen on tehtävä jotain, oltava aktiivinen.

– Näyttäisi siltä, että edelleen on haettava työtä, haettava opiskelupaikkaa, osoitettava aktiivisuutensa. Jotta saa ainakin korkeamman tuen kuin pelkän perustason.

Se tarkoittaa, että esimerkiksi vasemmistoliiton ja vihreiden kannattamaa universaalia perustuloa tuskin otetaan käyttöön lähitulevaisuudessa.

Hiilamo ei kuitenkaan usko, että puolueiden näkemyserot johtaisivat pattitilanteeseen tulevissa hallitusneuvotteluissa.

– Perustulolla on selkeästi suurta kannatusta. Luulen, että paras tapa olisi jatkaa kokeiluja ja edetä asiassa pienillä askeleilla.

4. Kukaan ei vaadi leikkauksia tukiin, toistaiseksi

Tukien yhdistäminen saa kannatusta läpi puoluekentän. On kuitenkin liian aikaista sanoa, mikä tällaisen "yleistuen" taso olisi rahallisesti.

– Vastauksista käy ilmi, että siitä on hyvin erilaisia käsityksiä. Siitä tullaan vääntämään kättä, Hiilamo sanoo.

Hiilamon mielestä myönteistä kuitenkin on, että yksikään puolueista ei ole ottanut tavoitteekseen tuen tason alentamista.

– Tuntuu siltä, että nykyisiltä tasoilta lähdetään tekemään uudistusta. Voi olla, että voidaan tehdä uudistus, joka ei tarkoita säästämistä.

Leikkauksia ei kuitenkaan ole tapana vaatia ennen vaaleja. Voisiko puolueiden mieli yllättäen muuttua vaalien jälkeen?

– Onhan se aina mahdollista. Mutta uskon, että tilanne on positiivisempi kuin neljä vuotta sitten.

5. Kokoomus ei antaisi toimeentulotukea asumismenoihin – "vaikutukset olisivat katastrofaaliset"

Yhdeksän puolueen linjoissa on luonnollisesti jyrkkiä erimielisyyksiä. Joukosta erottuvia kantoja edustaa esimerkiksi kokoomus, jonka mielestä työttömyysetuuksien tulisi olla kokonaan vastikkeellisia.

Kokoomuksen mielestä toimeentulotuella ei myöskään pitäisi korvata pitkäaikaisia asumismenoja. Se tarkoittaisi merkittävää heikennystä köyhimpien ihmisten tilanteeseen, Hiilamo sanoo.

– Vaikutukset olisivat katastrofaaliset. Kaikkein köyhimmät joutuisivat muuttamaan nykyisistä asunnoistaan, ja voisivat joutua jopa asunnottomiksi.

6. Perussuomalaisille sosiaalipolitiikkakin on maahanmuuttopolitiikkaa

Puolueiden joukosta erottuu myös perussuomalaiset, joka linkittää lähes kaikki vastauksensa maahanmuuttoon.

– Siellä sosiaalipoliittiset uudistukset nähdään pelkästään maahanmuuttonäkökulman kautta. Muilla puolueilla ei ole tällaista lähestymistapaa.

Perussuomalaisten näkökulma on siis se, että sosiaalipolitiikalla tulisi torjua haitalliseksi nähtyä maahanmuuttoa, Hiilamo tarkentaa.

– Ajatellaan että suomalainen perusturva olisi maahanmuuttajille houkuttelevaa.

Lue myös:

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Analyysi: Seuraava hallitus kasataan SDP:n ja kokoomuksen ympärille, jos se on sosiaaliturvan mallista kiinni

Selviätkö vuoden tukiviidakossa? Ylen perusturvapeli luo silmäyksen pienituloisen stressaavaan arkeen

"Kysyin työkkäristä neuvoa, virkailija neuvoi googlaamaan" – 7 asiaa, jotka ottavat työtöntä päähän