Futurologi Matthias Horx sanoo, että netistä on tullut terrorityökalu: ”Aivot saavat liikaa ärsykkeitä, ihmiset ovat tulossa hulluiksi”

Digitalisaation ihannointi on illuusio, eikä tekniikalla ratkaista tulevaisuuden ongelmia, saksalainen trendi- ja tulevaisuustutkija väittää.

tulevaisuus
Matthias Horx
Matthias Horx puhumassa Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin H.18 – Next Economy Forumissa Helsingissä 20. marraskuuta.Antti Grönlund

Digitaalisuus on nyt huipussaan ja seuraavaksi alkaa uudelleenajattelun aika, sillä digitalisaation aiheuttamat vahingot ovat tulleet näkyviksi. Näin pohtii Helsingissä viime viikolla puhunut futurologi Matthias Horx.

Suomessa Horx yllätti yleisönsä. Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin tulevaisuusfoorumiin kokoontuneet pari sataa liike-elämän edustajaa odottivat ehkä vähän teknisempää pohdintaa tulevaisuudesta.

Tarkasti ottaen Matthias Horx ei ole tutkija. Ei ainakaan akateemisessa mielessä. Hän on entinen toimittaja ja kustantaja, joka on perustanut tulevaisuusinstituutin (siirryt toiseen palveluun), kirjoittanut 20 kirjaa ja kiertänyt 25 vuotta maailmalla puhumassa tulevaisuudesta.

Horx on kiistelty hahmo. Hän kiistelee myös itse muiden tulevaisuudentutkijoiden kanssa. Eri mieltä Horx on varsinkin heidän kanssaan, jotka uskovat digitalisaation ratkaisevan maapallon nykyisiä ongelmia.

– Kun digitalisaatiota ammutaan tykillä vanhojen ongelmien päälle, niin eihän siitä seuraa kuin suuri pamaus, Horx aloittaa haastattelun.

Horx tekee heti selväksi, että tekniikan vihaaja hän ei ole, mutta kriittinen hän on.

Horxin edustama ”humanistinen futurismi” lähtee siitä, että tekniikkaa tarvitaan, mutta ongelmia ei voi ratkoa ymmärtämättä kunnolla ihmisen tunteita ja miten ihmissuhteet rakentuvat.

– Esimerkiksi Siri (Applen puhetunnistukseen perustuva avustaja) kuulostaa mahtavalta, mutta Siri on taloudellisesti järkevä vain tiedon pölynimurina. Ja sillä tavoin siitä tulee ihmisiä vahtiva seurantalaite. Monista psykologisista tutkimuksista tiedetään, että ihmiset eivät oikeastaan edes haluaisi jutella tietokoneille.

Ja ongelmia on Horxin mukaan jo tässäkin näkyvissä, sillä yksinäiset ihmiset ovat alkaneet puhua yhä ihmismäisemmiksi käyneille laitteille.

– Siitä tulee vielä lääketieteellinen ongelma, kun ihmiset eristäytyvät koneidensa kanssa. Emme me sellaista oikeasti jaksa. Tarvitsemme katsekontaktia ja tilaisuuksia, jossa tapaamme oikeita ihmisiä.

Netti on turruttanut tunteet

Matthias Horx varoittaa, että monesta ihmisestä on tullut teknisten laitteiden jatke. Nykyisessä hypermediallisessa ajassa tunteet eivät pysy enää mukana.

Horx ottaa esimerkin, kuinka kuvat Kalifornian metsäpaloista eivät hetkauta enää juuri ketään. Ei, vaikka hyvin tiedetään, että paloissa on kuollut ihmisiä mitä karmeimmalla tavalla.

– Ihmiset ovat pohjimmiltaan sympaattisia olentoja, mutta he muuttuvat joko kyynisiksi tai pillastuvat. Ja tuo pillastuminen on nyt sitä populismia. Sitähän se on. Aivot saavat liikaa ärsykkeitä, ihmiset ovat tulossa hulluiksi.

Horx uskoo, että seuraava vastatrendi on kuitenkin jo matkalla. Aiheutuneet vahingot vihapuhetta pursuavassa digitaalisessa kommunikaatiossa on nyt huomattu.

– Jopa nuoret ovat nyt tutkimuksen mukaan huomanneet, että internet ei olekaan se paikka, jossa saa hoidettua sosiaalisia suhteita. Netistä on tullut terrorityökalu ensin kouluissa ja nyt siitä on tulossa terrorityökalu politiikassa ja muualla yhteiskunnassa. Se tappaa keskustelut.

Sosiaalisessa mediassa se näkyy Horxin mukaan heimokäyttäytymisenä. Hän mainitsee esimerkkinä presidentti Trumpin.

– Nationalistinen populismi on sitä, että päätän olla lojaali vain yhdelle ryhmälle tai johtajalle, on se miten tollo tahansa. Digitalisaation ihannointi perustuu illuusioon, että ihmisten saattaminen yhteen on aina hyvästä. Mutta ei se ole.

Digitalisaatio on tehnyt ihmisistä nykyajan orjia

Matthias Horx ei omien sanojensa mukaan vastusta digitalisaatiota, vaan haluaa löytää tavan, jolla sen haittoja voitaisiin välttää. Haittojen tunnistamista vaikeuttaa kuitenkin se, että ihmisaivot pyrkivät jättämään epämiellyttäviä asioita huomioimatta.

– Pelkästään viime vuonna noin tuhat influensseria (somevaikuttajaa) teki itsemurhan, kun heidän maailmansa rakentui digitaalisen illuusion varaan. Sitten tuli dissaaminen ja paskamyrsky. Se lopetti heidän elämänsä. Koko indentiteetti oli digitaalisen maailman varassa.

Tulevaisuus on Horxin mukaan tunneli, jossa asiat yritetään ennustaa kauniiksi. Seuraava kompastumisen paikka saattaa olla tekoälyn ihannointi.

Tekoälystä ei futurologin mukaan ole meille apua, jos samalla koko järjestelmää ei muuteta. Vanhojen ongelmien päälle rakennettuna tekoäly voi tehdä vääriä päätöksiä ja johtaa siihen, että väärä päätös voimistuu. Tekoäly ei esimerkiksi osaa ratkaista autoilun liikenneruuhkia, jos se ei osaa laskea, että oikea vastaus voisikin olla vaikkapa pyöräteiden rakentaminen.

– Sitten voi käydä niin, että ihmettelemme, mihin muutos on meidät johtanut. Otetaan esimerkiksi polkupyöräruokalähetit. Heitä ohjaa tekoäly, mutta samalla heistä on tullut järjestelmän orjia.

Matthias Horx selittää, kuinka tulevaisuus rakentuu trendeistä ja vastatrendeistä. Jokaisella trendillä on vastatrendi. Tasapaino menetetään, jos jotakin alkaa olla liikaa. Sitten alkaa korjausliike, joka pyrkii estämään trendin muuttumista katastrofiksi.

Helsingissä liike-elämän edustajille esiintynyt Matthias Horx muistutti puheessaan, että mitä enemmän meillä on tulevaisuudessa tekniikkaa, sitä enemmän ihmistä tarvitaan.

– Teknologia ei ratkaise tulevaisuuden ongelmia, koska kyse on aina ihmissuhteista. Siitä, kuinka tulemme toimeen toistemme kanssa.

Matthias Horxin omakohtainen kokemus löytyy kotoa Wienistä. Hänen talossaan oli viimeisen tekniikan mukainen murtohälytinjärjestelmä. Se ei kuitenkaan oppinut millään erottamaan naapuria murtovarkaasta ja soi jatkuvasti, kun naapuri kävi lähellä.

Nyt huippuälykäs laitteisto on purettu ja korvattu koiralla. Homma hoituu paremmin ja naapurikin tykkää koirasta.