Helsingissä voi olla jopa puoli miljoonaa rottaa – tuholaistorjuja on löytänyt rotan niin suihkun lattiakaivosta kuin olohuoneesta syömästä sipsejä

Kun yöt marraskuussa kylmenevät, rotta hakeutuu sisätiloihin lämpöön. Perjantai-dokkari Suuri rottajahti lähtee Kallion yöhön etsimään siimahäntäisiä kanssaeläjiämme.

Rottaongelma
Perjantai-dokkari: Suuri rottajahti
Perjantai-dokkari: Suuri rottajahti
Rotat lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä Suomessa kesät talvet, mutta kukaan ei tiedä, kuinka paljon rottia kaupungeissa liikkuu. Pelkästään Helsingissä niitä arvellaan olevan sadasta tuhannesta puoleen miljoonaan.
Matias Väänänen

Sekajäteastiassa Helsingin Kalliossa pomppii kilpaa 17 rottaa.

On pitkäperjantai keväällä 2018. Se on Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelon onnen päivä.

17 rottaa.

– Se oli ensimmäisiä askeleita rottatutkimuksen polulla, Aivelo hymyilee Kallion yössä puoli vuotta myöhemmin.

Hän on mukana Helsingin Kaupunkirottaprojektissa (siirryt toiseen palveluun), monitieteisessä tutkimushankkeessa, jonka kunnianhimoinen tavoite on ymmärtää kaupunkirottien elämää ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

Sen lisäksi halutaan selvittää, kuinka paljon pääkaupungissa on rottia, mitä uhkia ne aiheuttavat, miten ihmiset suhtautuvat rottiin, mikä käynnistää rotan torjunnan ja miten torjunta toimii.

– Rotantorjunta on suhteellisen suuri bisnes Helsingissä, mutta rottien määrästä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Se vaihtelee eri vuodenaikoina hyvin paljon. Nyt loppusyksystä määrä on kaikkein suurimmillaan, Aivelo kertoo.

Puoli miljoonaa rottaa?

Usein kuultu arvio rottien määrästä Helsingissä on satatuhatta – villeimmissä visioissa puhutaan jopa yli puolesta miljoonasta rotasta. Se on melkein yhtä paljon, kuin kaupungissa on asukkaita.

Kyllä ihmiset myös pitävät rotista, sanoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Hän uskoo, että rottia on ympäri Helsinkiä joka paikassa.
Kyllä ihmiset myös pitävät rotista, sanoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Hän uskoo, että rottia on ympäri Helsinkiä joka paikassa.Matias Väänänen

– En usko, että rotat juurikaan levittävät tauteja Suomessa nykyään, se on menneen maailman pelkoa. Ihminen saa harvoin tartunnan rotalta, Aivelo vakuuttaa.

Sen sijaan rotat aiheuttavat paljon materiaalivahinkoja: ne syövät rakenteita ja sähköjohtoja ja valtaavat itselleen elintilaa tuhoamalla asioita edestään. Rotta syö itsensä vaikka betonin läpi halutessaan.

– Kun rotta päättää purra tiensä jonkun läpi, se jyystää hampaillaan niin kauan, että pääsee läpi, Aivelo kertoo.

Hän ei usko, että rotista päästään eroon.

– Niitä on kaikkialla. Torjunta ei ole koskaan ole niin kattavaa kuin rottien esiintyminen, enkä myöskään usko, että rotan torjunta on aina parasta tai tehokkainta mahdollista, Aivelo sanoo.

Ongelma on, että torjunta tilataan asunto-osakeyhtiöittäin. Yhdessä torjutaan, toisessa ei. Yksi ilmoittaa rottahavainnoistaan taloyhtiölle, toinen Helsingin kaupungille, kolmas Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:lle ja niin edelleen.

Helsingin kaupunki kehoittaa (siirryt toiseen palveluun) ottaman yhteyttä ensisijaisesti tontin omistajaan tai isännöitsijään. Jos rotan tapaa puistossa tai kadulla siitä voi ilmoittaa “ suoraan kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun”.

Harva haluaa tunnustaa, että omassa taloyhtiössä on rottia – sen pelätään muun muassa laskevan asuntojen arvoa. Kenelläkään ei ole kattavaa tietoa siitä, missä ja miten paljon rottia esiintyy.

Kukaan ei koordinoi rottatilannetta.

Eniten etelä- ja länsirannikolla

Rotanmyrkyt katosivat kauppojen hyllyiltä helmikuussa 2018, koska niiden katsotaan olevan lisääntymiselle vaarallisia ja aiheuttavan ihmisille suun tai ihon kautta myrkytysoireita.

Nyt enää ammattilaiset saavat käyttää myrkkyjä rottien torjuntaan.

Rotan voi houkutella ansaan lihan, kalan tai jopa vanilijan makuisilla syöteillä. Älyansa pysäyttää rotan sydämen kahdella minuutin mittaisella sähköiskulla, kehityspäällikkö Jammu Rantanen (vas.) ja tuholaistorjuntateknikko Paavo Junttila kertovat.
Rotan voi houkutella ansaan lihan, kalan tai jopa vanilijan makuisilla syöteillä. Älyansa pysäyttää rotan sydämen kahdella minuutin mittaisella sähköiskulla, kehityspäällikkö Jammu Rantanen (vas.) ja tuholaistorjuntateknikko Paavo Junttila kertovat.Matias Väänänen

– Viime vuosina on kehitetty paljon korvaavia menetelmiä myrkyille ja alettu miettiä enemmän myös ennaltaehkäisyä, sanoo kehityspäällikkö Jammu Rantanen Suomen Anticimex Oy:stä ja napauttaa tietokoneen päälle.

Perinteisten loukkujen ja myrkkyansojen lisäksi käytössä on muun muassa viemäri-ansoja, jotka havaitsevat rotan lämpövaihtelun ja liikkeen perusteella. Kun rotta saapuu kohdalle, ansan lattakärkiset piikit murskaavat sen kuoliaaksi 140 kilometrin tuntivauhdin nopeudella.

Smart-boxit eli älylaatikot taas antavat rotalle kaksi minuutin mittaista sähköiskua, jotka pysäyttävät sydämen.

Anticimex Oy on asentanut useita tuhansia älypyydyksiä ympäri maan. Jokaisesta saaliista tulee tieto päämajaan sähköpostilla tai tekstiviestillä.

Kehityspäällikkö Jammu Rantanen näkee saalistettujen rottien ja muiden jyrsijöiden määrän tietokoneeltaan reaaliajassa.
Kehityspäällikkö Jammu Rantanen näkee saalistettujen rottien ja muiden jyrsijöiden määrän tietokoneeltaan reaaliajassa.Matias Väänänen

– Koko Suomessa on saatu viimeisen seitsemän päivän aikana 5500 rottaa tai jyrsijää. Tilastojen mukaan jyrsijämäärät osuvat tällä hetkellä eniten etelä- ja länsirannikolle, Jammu Rantanen näyttää tietokoneen ruudulta.

– Olen saanut 600-grammaisen rotan näillä smart-laitteilla. Se oli noin 30 senttiä pitkä, hän havainnollistaa käsillään.

WC:ssä ja olohuoneessa

Rantanen on tavannut rottia vaikka missä: suihkun lattiakaivon alla nukkumassa, tiskialtaan alla koiranruokaa syömässä ja olohuoneen pöydällä sipsejä mutustelemassa.

Myös niitä, jotka tulevat asuntoihin viemäristä wc-pytyn kautta. Nekään eivät ole kaupunkilegendaa.

– Ei ole vielä tullut vastaan sellaista paikkaa, missä rottaa ei voisi tavata, hän hymähtää.

Rotat viihtyvät myös auton konehuoneessa, jonne ne pääsevät helposti alakautta. Logistiikkayrityksissä rotat aiheuttavat ongelmia pesimällä muun muassa trukkeihin ja lattianpesukoneisiin. Rotta syö itsensä läpi melkein mistä vaan, jopa betonista.

Ei ole vielä tullut vastaan sellaista paikkaa, missä rottaa ei voisi tavata, sanoo kehityspäällikkö Jammu Rantanen.
Ei ole vielä tullut vastaan sellaista paikkaa, missä rottaa ei voisi tavata, sanoo kehityspäällikkö Jammu Rantanen.Matias Väänänen

Kun Jammu Rantanen kuusi vuotta sitten aloitti Suomen Anticimex Oy:llä siellä työskenteli kymmenen huoltoteknikkoa. Nyt heitä on 36. Asiakaskäyntien määrä on tuplaantunut.

– Vuonna 2013 koko Suomessa tehtiin noin 2200 käyntiä kuukaudessa. Tänä vuonna käyntejä on noin 4700 samassa ajassa, Rantanen kertoo.

Rottasotaa ei voiteta

Sesongin huippu on nyt.

– Kun yöt kylmenevät, rotat hakeutuvat lämpöön.

Jammu Rantasen mielestä rottasotaa ei tulla voittamaan koskaan.

– Ei näin hajautetulla toiminnalla. Toimijoita on monta, ja tilaajapuolellakin on hajontaa, hän perustelee.

– Olisihan se etu, jos saisi alueellisesti tehtyä enemmän. Torjunta helpottuisi, jos samalta alueelta saisi monta taloyhtiötä mukaan.

Rotilla on eri rooleja. Rottayhdyskunnassa on mm. maistaja, joka maistaa etukäteen ruoat. Muut rotat tarkkailevat maistajaa vuorokauden, ennen kuin uskaltavat apajille, tietää tuholaistorjuntateknikko Paavo Junttila.
Rotilla on eri rooleja. Rottayhdyskunnassa on mm. maistaja, joka maistaa etukäteen ruoat. Muut rotat tarkkailevat maistajaa vuorokauden, ennen kuin uskaltavat apajille, tietää tuholaistorjuntateknikko Paavo Junttila.Matias Väänänen

Oma haasteensa on rotta itse:

– Rotta on älykäs ja olosuhteet aina erilaiset: minkälainen viemäriverkko, kulkumaasto, maanrakenne? Onko kaatopaikkoja, rakennetaanko lähellä, mistä saa ravintoa ja vettä jne. Se tekee torjunnasta haastavaa ja vaatii laajoja päätelmiä, että torjunta saataisiin tehtyä nopeasti ja tehokkaasti, Rantanen kertoo.

Kaupunkirottaprojekti kartoittaa

Tutkimustohtori Tuomas Aiveloa rotan älykkyys enemminkin kiehtoo.

Kun hän puoli vuotta sitten sulki sekajäteastian kannen Kalliossa hän mietti hetken, miten voisi vapauttaa 17 rottaa umpinaisen astian pohjalta. Puoli tuntia pähkäiltyään hän kurkisti astiaan uudestaan: rotat olivat poissa.

– Rotat ovat taitavia oppimaan, etenkin sosiaalisesti. Jos yksi tekee jotakin fiksua niin muut matkivat helposti. Ehkä se ei ollut ensimmäinen kerta, kun Kallion rotat päätyivät sekajäteastiaan – mutta ne tiesivät, miten sieltä pääsee pois, Aivelo päättelee lähes ylpeänä rotistaan.

Hän on ylpeä myös Helsingin Kaupunkirottaprojektista: mukana on toista tuhatta yläkoululaista ja lukiolaista, jotka laittavat biologian tunneilla niin sanottuja jälkilevyjä (siirryt toiseen palveluun) ympäri kaupunkia. Levyt ovat 20x20-senttisiä muovipaloja, joiden päälle maalataan nokikerros. Kun rotta vipeltää levyn yli, sen jäljet jäävät levyyn.

Jälkilevyjä pidetään maastossa neljä päivää. Oppilaat kuvaavat ne ja lähettävät kuvat Kaupunkirottaprojektin tietokantaan, josta jälkien määrä lasketaan.

Todellisuus on se, että vaikka rottia ei enää tule loukkuihin, jälkiä tulee silti jälkilevyihin. Se tarkoittaa, ettei rottaa voida koskaan torjua pois, sanoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo.
Todellisuus on se, että vaikka rottia ei enää tule loukkuihin, jälkiä tulee silti jälkilevyihin. Se tarkoittaa, ettei rottaa voida koskaan torjua pois, sanoo tutkijatohtori Tuomas Aivelo.Matias Väänänen

Mutta miten – sama rottahan voi juosta jälkilevyn yli moneen kertaan?

– Tilastollisesti jälkien määrä korreloi hyvin rottien määrän kanssa, Aivelo sanoo.

– Yhdestä levystä emme voi sanoa juuri mitään, mutta kun levyjä on samalta alueelta kymmeniä, pääsemme jo luotettavammin arvioimaan rottien määrää.

Työ on vasta alussa: parissa kuukaudessa tietokantaan on kertynyt viitisensataa kuvaa.

– Toivon, että vuoden loppuun mennessä on tuhat ja sitten, kun tietoa on riittävästi, muutama tuhat kuvaa levyistä, Aivelo sanoo.

Ilmastonmuutos kasvattaa kantaa

Sekä Tuomas Aivelo että Jammu Rantanen tietävät, että rotat eivät lopu. Yksi rotta voi saada jopa 70 poikasta vuodessa ja leudot talvet mahdollistavat lisääntymisen vuoden ympäri.

– Ilmastonmuutos pelaa meidän pussiimme, Rantanen naurahtaa.

Molemmat miehet muistuttavat, että kukin voi torjua tai vähentää rottia omalla käytöksellään.

– Jos pystytään estämään, ettei viemärijärjestelmään pääse biojätettä, että rotat eivät pääse jätekatoksiin tai linnunruokintapaikoille, Aivelo sanoo.

Laboratoriorotta
Rottia on tutkittu perusteellisesti laboratorioissa, mutta niiden elämästä kaupungeissa tiedetään hyvin vähän, Tuomas Aivelo muistuttaa.Matias Väänänen

Rantasen lista on pidempi: kotioloissa kannattaa pitää maa puhtaana ja huolehtia siitä, ettei rotalle jää ruokaa. Omenat ja ruusunmarjat pitää poimia pois maasta ja komposti peittää.

– Optio olisi viilennetty jätehuone, mutta sehän on kustannuskysymys, Rantanen sanoo.

Aivelo pitää rottia tärkeänä osana kaupungin ekosysteemiä: kaupungissa eläville ketuille, haukoille ja pöllöille ne ovat keskeinen osa ravintoa.

– Ihmisillä on monia mielipiteitä rotista: niitä torjutaan, mutta toisaalta ei ole kiva tappaa eläintä. Toisaalta rotat tekevät tuhoja. Rotta on ristiriitainen eläin, hän pohtii.

Katso Perjantai-dokkari: Suuri rottajahti Areenassa tästä.

Perjantai: Onko eläimellä itseisarvoa? Vieraina vuorikiipeilijä, metsästäjä Veikka Gustafsson, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström ja eläinten arvoa tutkinut filosofi Elisa Aaltola. Perjantai-dokkari: Suuri rottajahti. Yle TV1 perjantaina 30.11. klo 21.05 alkaen ja tallenne lähetyksen jälkeen Yle Areenassa.

Lue lisää:

Moni luomutuottaja on jäänyt ilman rotanmyrkkyä lakimuutoksen takia - viljelijät pelkäävät rottaongelman räjähtävän käsiin

Lue Helsingin kaupungin rottaohjeet tästä (siirryt toiseen palveluun).

Katso video HSY: Siisti viemäri - älä ruoki rottaa tästä (siirryt toiseen palveluun).